Talousluottamus kyntää mittaushistorian pohjalukemissa – onko tunnelma jo turhankin synkkä? Kuntarahoituksen markkinakatsaus 08/2022 on julkaistu
Maailmantalouden näkymä on kesäkuukausien aikana synkentynyt ja taantumariskit kasvaneet – varsinkin Euroopassa, sanoo Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala yhtiön syyskauden ensimmäisessä markkinakatsauksessa. Keskuspankkien odotuksia ripeämpi koronnostotahti hidastaa kysyntää, ja toimintaympäristön riskitekijät kalvavat talousluottamusta.
Euroopan kannalta suurin riski koskee energiaa: mikäli Venäjä katkaisee kaasutoimitukset Eurooppaan, taantumaa ei voitane välttää, pääekonomisti arvioi.
– On kuitenkin todennäköistä, että keskieurooppalaiset yritykset pystyvät sopeutumaan tuontikaasun vähenemiseen paremmin kuin erilaisissa riskiskenaarioissa on annettu ymmärtää.
Maailmantaloudessa riskejä muhii myös Euroopan ulkopuolella. Kiinan ja Taiwanin tulehtuneet välit uhkaavat horjuttaa koronan jäljeltä yhä yskiviä maailmanlaajuisia toimitusketjuja.
– Mikäli Kiina asettaisi Taiwanin kauppasaartoon, globaaleille arvoketjuille oleellisten välituotteiden, erityisesti puolijohdekomponenttien, toimitukset häiriintyisivät jälleen pahasti.
Pahin inflaatiohuippu voi pian olla takana – tavoitetaso silti kaukana
Kesän aikana taloudesta on kantautunut myös hyviä uutisia. Energian ja erilaisten raaka-aineiden hintakehitys on rauhoittunut ja toimitusketjujen sitkeitä solmuja on vihdoin saatu ratkottua. Inflaatio voi kääntyä laskuun jo lähiaikoina, pääekonomisti Vesala arvioi.
– Huipun ohittaminen on kuitenkin vasta ensimmäinen askel tilanteen normalisoitumisessa. Palkkapaineet ja energiapulan mahdollinen paheneminen voivat pitää hintapaineet vielä pitkään EKP:n tavoitetason yläpuolella.
Rahapolitiikka kiristyi kesällä odotuksia nopeammin. Yhdysvalloissa keskuspankki Fed nosti ohjauskorkojaan sekä kesä- että heinäkuussa 0,75 prosenttiyksiköllä. Myös Euroopassa ohjauskorot nousivat 0,5 prosenttiyksiköllä – vastoin Euroopan keskuspankin ennakko-ohjeistuksia. Kasvavat taantumariskit ovat saaneet pitkät korot luisuun, ja esimerkiksi Suomen valtion 10-vuotinen lainakorko on laskenut lähes prosenttiyksiköllä kesäkuun puolivälin huipputasolta (n. 2,4 %).
– Markkinaodotukset EKP:n koronnostotahdista ovat selvästi maltillistuneet. EKP:n talletuskoron ennakoidaan nyt nousevan noin 1,5 prosentin tasolle ensi kesään mennessä. Tämän jälkeen koronnostoja ei enää odoteta suhdannekuvan jäähtymisen vuoksi. Vielä kesäkuussa korkojen odotettiin nousevan 2023 aikana vähintään 2,5 prosenttiin, Vesala kertoo.
Kotitaloudet historiallisen synkissä tunnelmissa
Suhdannekuva on viime kuukausina heikentynyt myös Suomessa. Sota, inflaatio ja nousevat korot ovat painaneet kuluttajien talousluottamuksen mittaushistorian pohjalukemiin. Tällä kertaa kotitalouksien synkät tunnelmat saattavat kuitenkin yliarvioida talouden käännettä, pääekonomisti Vesala pohtii.
– Positiivistakin kehitystä on tapahtunut. Teollisuudessa tuotanto on jatkanut koko alkuvuoden selvässä kasvussa, ja palvelualat ovat piristyneet koronarajoitusten poistumisen jälkeen. Työllisyyskehityskin on edelleen hyvää, mikä vahvistaa tuntuvasti myös valtion ja kuntien verotulokertymiä.
Kiinnostavatko tulkinnat talouden näkymistä?
Kuntarahoituksen suhdanne-ennuste julkaistaan keskiviikkona 7.9.2022 klo 10. Ilmoittaudu julkaisutapahtumaan tästä! (linkki)