Kaksi Kuntarahoituksen johtoryhmän jäsentä vaihtuu. Taloudesta vastaava johtaja Marjo Tomminen ja rahoituksesta vastaava johtaja Jukka Helminen jättävät tehtävänsä eivätkä jatka enää yhtiön palveluksessa. Päätökset tehtiin yhteisymmärryksessä ja muutokset astuvat voimaan heti.
– Kiitän lämpimästi Marjoa ja Jukkaa heidän Kuntarahoituksessa vuosien mittaan tekemästään työstä ja toivon heille kaikkea parasta myös jatkossa, sanoo toimitusjohtaja Esa Kallio.
Uudeksi taloudesta vastaavaksi johtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi on nimitetty KTM Harri Luhtala, s. 1965, joka on toiminut pitkään eri tehtävissä OP Ryhmässä, viimeksi talousjohtajana. Luhtala aloittaa Kuntarahoituksen palveluksessa 8.5.2019.
Kuntarahoituksen rahoitustoiminnosta vastaavan johtajan valintaprosessi on käynnissä. Tehtävää hoitaa väliaikaisesti Joakim Holmström, joka vastaa Kuntarahoituksen toiminnasta pääomamarkkinoilla. Holmström johtaa rahoitustoimintoa uuden johtajan nimitykseen asti.
– Rahoitusala ja asiakkaidemme toimintaympäristö muuttuvat vauhdilla. Näihin muutoksiin vastaamiseksi on tarpeen kehittää johtoryhmän kokoonpanoa palvelemaan entistä paremmin asiakkaiden ja yhtiön muuttuvia tarpeita, Esa Kallio sanoo.
Elinkaarihankkeessa, kuten missä tahansa rakentamista sisältävässä hankkeessa, tyypillisin rahoitettava osuus ovat itse rakentamisen kustannukset. Rakentamisen lisäksi rahoitusta saatetaan hakea rakennuksen PTS-investointien rahoittamiseksi. Riippumatta siitä, mitä osiota elinkaarihankkeesta rahoitetaan, tilaaja järjestää rahoittamisen parhaaksi katsomallaan tavalla. Rahoittaja ja elinkaarihankkeen palveluntuottaja eivät ole käytännössä missään tekemissä koko elinkaarihankkeen aikana.
Elinkaarihankkeeseen liittyvät sopimukset
Kuviossa on havainnollistettu elinkaarihankkeeseen liittyvät keskeiset sopimukset. Siitä voi havaita, että rahoittaja ja palveluntuottaja ovat eri sopimustahoja eikä niiden välillä ole sopimuksia. Elinkaarihankkeen rahoituksesta solmitaan siis tilaajan ja rahoittajan välillä. Tämä on tilaajalle edullinen ratkaisu, koska Suomen kunnat ovat rahoittajien kannalta käytännössä riskittömiä velallisia, joka taasen tarkoittaa suhteessa matalia rahoituksen kustannuksia, eli korkoja. Elinkaarihankkeen rahoituksen kustannukset ovatkin samat minkä tahansa kunnallisen hankkeen rahoituksen kustannuksien kanssa. Eivät kalliimpia, eivätkä halvempia.
Elinkaarihankkeiden rahoittaminen Suomessa
Kaikissa Suomessa toteutetuissa elinkaarihankkeissa rahoitusmuodoksi on valittu joko laina- tai leasingrahoitus. Haluan selvyyden vuoksi korostaa, että elinkaarimalli ei ole syynä lainan tai leasingrahoituksen valinnalle, vaan elinkaarihankkeen tilaaja on tehnyt rahoituspäätöksen täysin hankintamuodosta erillään.
Valitusta rahoitusmuodosta riippuu ennen kaikkea kuka maksaa palveluntuottajalle urakasta syntyvät maksut ja kuka omistaa rakennetun kohteen rahoitussopimuksessa määritellyn ajan: Lainassa tilaaja maksaa maksut ja omistaa kohteen. Leasingissa rahoittaja maksaa ja omistaa kohteen. Sekä lainassa että leasingissa tilaaja maksaa rahoituksen kustannukset rahoittajalle ja kantaa vastuun kohteen jäännösarvosta. Rahoitusmuodosta riippumatta elinkaarihankkeen palveluntuottaja vastaa kohteen palveluista, olosuhteista ja teknisestä kunnosta sopimuksensa mukaisesti.
Mikä rahoitusmuoto sopii sinun elinkaarihankkeellesi?
Koska elinkaarimalli ei aseta vaatimuksia rahoitukselle, tulee rahoitusmuodon valinnan perusteena olla vain ja ainoastaan kunnan talouden ja rahoituksen asema sekä niille asetetut tavoitteet. Siis aivan samat perusteet kuin minkä tahansa muunkin rakennushankkeen rahoituksella. Lainan ja leasingin hintaerot ovat nykyään häviävän pieniä, joten sopivin rahoitusmuoto ratkeaa usein muilla perusteilla, kuten rahoituksen lyhennysprofiilin sopivuudella kunnan investointiohjelmaan ja talouden kokonaiskuvaan.
Kolmas, toistaiseksi suomalaisissa elinkaarihankkeissa käyttämätön, rahoitusmuoto on vuokramalli. Vakiintunut käytäntö sivuuttaa vuokramallit elinkaarihankkeiden rahoituksessa on hyvä ja suosittelen itsekin välttämään vuokramallia elinkaarihankkeen rahoittamisessa. Keskeisin syy miksi vuokramallia ei kannata yhdistää elinkaarimalliin on mallien riskien ja vastuiden jaon päällekkäisyys. Elinkaarimallissa kohteen ylläpitoon, käytettävyyteen ja tekniseen jäännösarvoon liittyvät riskit ja vastuut ovat palveluntuottajalla, joten niitä ei tarvitse enää erikseen siirtää tilaajalta vuokralleantajalle. Elinkaarimalli soveltuu erinomaisesti kohteisiin, joille kunnalla on pitkäaikainen, selvästi yli 20 vuoden tarve. Vuokramalli taas soveltuu parhaiten kohteisiin, joille kunnalla ei ole pitkäaikaista tarvetta tai tarve tiloille on pitkällä tähtäimellä epävarma.
Tämä kirjoitus päättää Elinkaarimallin ABC -blogisarjan. Toivottavasti sarja on hälventänyt salaperäisyyttä elinkaarimallin ympärillä ja korjannut mahdollisia väärinkäsityksiä elinkaarimalliin liittyen. Toivon lisäksi, että elinkaarimalli vakiintuisi luonnolliseksi osaksi kuntien vaihtoehtoisia hankintamuotoja ja olisi aina mukana arvioinnissa, kun kuntien suurempien rakennushankkeiden päätöksiä valmistellaan.
Kirjoittaja Juho Paananen työskentelee apulaisjohtajana mm. elinkaarihankkeiden neuvonantoa tarjoavassa Rahoituksen neuvontapalvelut Inspira Oy:ssä.
Kuntarahoituksen brexit-työryhmä on seurannut tiiviisti brexitin käänteitä ja pitänyt huolen siitä, että liiketoiminnan jatkuvuus on turvattu, vaikka Britannia eroaisi EU:sta ilman sopimusta.
– Olimme varautuneet siihen, että brexit olisi tapahtunut 29. maaliskuuta. Tällä hetkellä kukaan ei tiedä, miten ero tapahtuu ja milloin. Olemme valmistautuneet eroon niin, että Kuntarahoituksen toiminta ja rahoituksen saatavuus asiakkaillemme on kaikissa vaihtoehdoissa turvattu, Kuntarahoituksen pääomamarkkinoista vastaava johtaja Joakim Holmström kertoo.
Ensin Britannia sai EU:lta lisäaikaa 11.4. asti. Lisäaikaa jatkettiin viime tipassa lokakuun loppuun saakka. Tilanne Britanniassa on sekava, eikä brexitistä ole päästy sopimukseen maan sisällä. EU ja Iso-Britannia ovat joka tapauksessa sopineet vuoden 2020 loppuun asti jatkuvasta siirtymäajasta, jonka loppuun asti Britannia jatkaa EU-oikeuden soveltamista ja Britanniassa toimivien yritysten asema säilyy ennallaan.
Markkinat odottavalla kannalla
Brexitiin on ollut aikaa valmistautua jo useampi vuosi, mutta edelleen sen vaikutuksia markkinoihin on hankala arvioida.
– Jos brexit toteutuu pahimman skenaarion mukaan, ilman sopimusta, volatiliteetti markkinoilla todennäköisesti lyhytaikaisesti lisääntyy. Osakkeiden hinta ja korot luultavasti laskevat ja punta heikkenee. Pidemmällä aikavälillä rahan hinta voi nousta kasvavien riskipreemioiden myötä, Holmström kertoo.
Sopimuksettoman eron vaikutukset olisivat suurimmat Britannian talouteen: joidenkin arvioiden mukaan maan bruttokansantuote putoaisi jopa 5 prosenttia muutaman vuoden aikana. Britannian osuus EU:n taloudesta on niin suuri, että vaikutukset ulottuvat vääjäämättä myös muihin maihin.
– Kaikkien osapuolten toiveena on, että jonkinlainen sopimus saataisiin aikaan. Talouskasvu Euroopassa on hidastumassa ja se on jo valmiiksi huteralla pohjalla. Jos brexit toteutuu ilman sopimusta, sillä voi olla talouteen laajoja negatiivisia vaikutuksia, Holmström arvioi.
Kuntarahoitus tilanteen tasalla
Millaisia vaikutuksia brexitillä sitten on Kuntarahoituksen toiminnalle?
– Brexitillä tulee todennäköisesti olemaan vaikutuksia Kuntarahoituksen pääomamarkkinoihin liittyviin toimintoihin. Se ei kuitenkaan vaikuta asiakkaille tarjoamiimme palveluihin, Holmström painottaa.
EU:n ja Ison-Britannian välisissä kauppasopimusneuvotteluissa ratkaistaan se, mitä Kuntarahoituksen toiminnalle merkityksellisille finanssisektorin palveluille tapahtuu. Sopimus ratkaisee muun muassa sen, millaisia palveluita Kuntarahoituksen Isoon-Britanniaan sijoittautuneet pääomamarkkinavastapuolet voivat tarjota EU:ssa.
– Finanssisektorin toimijat ovat jo siirtäneet toimintojaan Lontoosta muualle EU:hun, pääasiassa Frankfurtiin, Pariisiin ja Dubliniin. Me olemme jo hyvissä ajoin neuvotelleet uudet sopimukset näiden pääomamarkkinavastapuolten kanssa turvataksemme rahoituksemme saatavuuden siinäkin tilanteessa, että brexit toteutuu ilman sopimusta, Holmström sanoo.
Yhdysvallat – Talous jatkaa kasvua, mutta taantuman riskit ovat jo ilmassa
Vuonna 2018 USA:n BKT kasvoi 2,9 %, mikä oli korkein kasvuprosentti vuoden 2015 jälkeen. Yhdysvaltalaisten yritysten tuloksentekokyky on pysynyt hyvänä ja osakekurssit ovat nousseet voimakkaasti alkuvuoden aikana.
OECD arvioi, että USA:n talous kasvaa tänä vuonna 2,6 %.
Korkokäyrä on kääntynyt alaspäin eli lyhyet korot ovat nyt korkeammalla tasolla kuin pitkät ja tätä on historiallisesti pidetty merkkinä lähellä häämöttävästä taantumasta.
USA:n ja Kiinan välinen kauppasopimus etenee. Maiden edustajat ovat tavanneet pariin otteeseen huhtikuun alussa. Katseet siirtyvät loppuvuoden aikana USA:n ja Euroopan välisiin kauppasuhteisiin.
Inflaatio pysyi vuositasolla tarkasteltuna Yhdysvaltain keskuspankin Fedin tavoitetason tuntumassa 1,9 %:n tasolla ja nykyisessä inflaatioympäristössä Fed voi perustellusti pysyä odottavalla kannalla ennen seuraavien askelien ottamista.
Fed kiristi USA:n rahapolitiikkaa viime vuonna neljästi 0,25 prosenttiyksikön koronnostoilla. Fedin ohjauskorko on 2,5 prosenttia.
Euroalue
Euroalueen talouskehitys on jäänyt ennakoituakin heikommaksi eikä tilanteeseen näy helpotusta.
OECD arvioi euroalueen BKT:n kasvuksi 1,0 % tänä vuonna, kun se oli viime vuonna 1,8 %.
Talouden haasteina ovat mm. Saksan kasvun hidastuminen, brexit-epävarmuus, EU:n ja USA:n väliset kauppasuhteet, sekä Italian mahdollinen taantuma.
EKP on ilmoittanut rahapolitiikkaa ohjaavaksi tavoitteeksi noin 2 %:n inflaatiotason. Kuluttajahintaindeksi (CPI) on 1,5 %, mutta muun muassa energiasta ja ruoasta puhdistettu pohja-inflaatio on edelleen aneeminen, alle 1 %:n tasolla. Vaisut inflaatio-odotukset rajaavat EKP:n rahapolitiikan liikkumavaraa.
EKP:n uusimman arvion mukaan korot pysyvät nykytasollaan ainakin kuluvan vuoden loppuun saakka.
Ohjauskorko on 0,00 %, maksuvalmiusluotto 0,25 % ja liikepankkien talletuskorko -0,40 %.
EKP kertoo lisätietoa kohdennettujen pitempiaikaisten rahoitusoperaatioiden kolmannen sarjan, TLTRO 3:n yksityiskohdista kesäkuussa.
Brexitiin liittyvä epävarmuus sai jatkoaikaa 10.4.2019, kun EU-johtajat sopivat brexit-pidennyksestä lokakuun loppuun. Pääministeri May pyysi lisäaikaa kesäkuun loppuun, mutta sitä myönnettiin niin, että uusi lisäaika päättyy 31. lokakuuta. Sopimukseen on kirjattu tarkastelupiste kesäkuulle. Pidennyksen perusteluissa todettiin, että Britanniassa on totinen yritys päästä sopimukseen opposition kanssa, mutta se ei ole mahdollista kesäkuun loppuun mennessä.
Suomi
Valtiovarainministeriön huhtikuun alussa julkaistun ennusteen mukaan Suomen talouskasvu hidastuu tänä vuonna selvästi nousukauden jälkeen 1,7 %:iin.
Merkittävin tekijä oli kotimainen kysyntä, jossa yksityinen kulutus kasvoi 1,4 % ja julkinen kulutus 1,7 %.
Suomen talouden kasvu hidastuu lähivuosina edelleen haastavassa kansainvälisessä ympäristössä alle 1,5 prosenttiin. Keskipitkällä aikavälillä vuosina 2022–2023 talouskasvu hidastuu alle yhteen prosenttiin.
Euroalueen talouskasvun heikentymisellä on suorat vaikutukset myös Suomen talouteen, sillä Suomen tavaraviennistä merkittävä osa kohdistuu euroalueelle.
Suurimmat riskit liittyvät Saksaan (Yhdysvaltojen mahdollisesti asettamat tullit eurooppalaisille autoille) ja Ruotsiin (talouskasvu hidastuu), jotka ovat Suomen viennin päämarkkinat.
Eduskuntavaalit pidetään sunnuntaina 14.4. Pitkän aikavälin rakenteellisten muutosten läpivienti lienee tulevan hallituksen tärkein tehtävä, etenkin soten osalta. Luottoluokitusyhtiöt tulevat seuraamaan aktiivisesti uuden eduskunnan ja hallituksen tavoitteita ja niiden toteutumista.
Euroalueen talousnäkymät
Lähde: Bloomberg
Euroalueen talouskehitystä ennakoiva ostopäällikköindeksi eli PMI sinnitteli 50 yläpuolella ja päätyi maaliskuun lopussa tasolle 51,6.
EMU PMI ostopäällikköindeksi seuraa tuotanto- ja palvelualojen trendiä (kysely 5 000 yritykselle, 60 % tuotanto/40 % palvelu). Se toimii hyvänä indikaattorina talouskasvusta.
Euroalueen talousluottamusta mittaava ESI-indikaattori on heikentyneen talouskasvun myötä edelleen laskussa ja päätyi maaliskuun lopussa lukemaan 105,5. (Vrt. tammikuu 106,1)
European Economic Sentiment -indikaattori on Euroopan Komission teollisuuden ja kuluttajakyselyyn perustuva mittari. Sen pitkän ajan keskiarvo on 100.
Lähde: Bloomberg
Euroalueen pitkien korkojen lasku jatkui maaliskuun aikana seuraten jo tutuksi tullutta trendiä.
10 vuoden swap-korko oli maaliskuun lopussa 0,472 % ja viiden vuoden swap-korko lähellä nollaa 0,014 %:ssa. Euriborkorot pysyivät lähes muuttumattomina keskuspankin jatkaessa autopilotilla.
Lähde: Bloomberg
Koronnostojen odotukset siirtyivät kertaheitolla eteenpäin keskuspankin ilmoitettua odotettua maltillisemmasta rahapoliittisesta linjauksestaan maaliskuussa.
Mikäli pohjainflaatio osoittaa elpymisen merkkejä ja taloustilanne pysyy vakaana, tulee EKP harkitsemaan ohjauskoron nostoa. Ohjauskoron nostosykli tullee olemaan maltillinen siten, että 3kk euribor kääntyy positiiviseksi aikaisintaan 2021 kesällä.
Vastuunrajoitus
Tämä esitys on Kuntarahoitus Oyj:n tuottama markkinakatsaus. Materiaali on tarkoitettu vain yksityiseen käyttöön ja sen levittäminen tai kopioiminen ilman Kuntarahoitus Oyj:n kirjallista lupaa ei ole sallittua. Tämän katsauksen sisältö perustuu ulkopuolisiin lähteisiin ja vain sellaiseen informaatioon, jota Kuntarahoitus Oyj pitää luotettavana. Tämä ei kuitenkaan sulje pois mahdollisuutta, että esitetyt tiedot eivät kaikilta osin olisi täydellisiä tai virheettömiä.
Kuntarahoitus Oyj ja sen palveluksessa oleva henkilöstö eivät vastaa tästä katsauksesta saatavan informaation perusteella mahdollisesti tehtyjen sijoituspäätösten taloudellisesta tuloksesta tai muista vahingoista, jotka mahdollisesti aiheutuvat Kuntarahoitus Oyj:ltä saadun informaation käytöstä. Asiakas vastaa itse sijoituspäätöstensä taloudellisesta tuloksesta. Tätä Kuntarahoitus Oyj:n tuottamaa materiaalia ei tule pitää sijoitusneuvona, sijoitustutkimuksena, sijoitussuosituksena, sijoitusstrategiasuosituksena, sijoitusstrategiaehdotuksena eikä tarjouksena tai kehotuksena ostaa tai myydä arvopapereita tai muita rahoitusvälineitä.
Tätä esitystä tai sen kopioita ei saa levittää Yhdysvaltoihin eikä yhdysvaltalaisille sijoittajille vastoin Yhdysvaltojen laissa asetettuja rajoituksia. Myös muiden maiden lait ja säännökset voivat rajoittaa tämän esityksen levittämistä.
Kuntarahoitus listasi 5.4.2019 neljä viitelainaansa Nasdaq Helsinkiin. Joukkovelkakirjat liittyvät Kuntarahoituksen 30 miljardin euron EMTN-ohjelmaan (Euro Medium Term Note).
Neljän joukkovelkakirjalainojen listaaminen Helsinkiin on ensimmäinen askel sille, että jatkossa Kuntarahoitus listaa kaikki samaan ohjelmaan liittyvät listautumista vaativien uusien joukkovelkakirjojen liikkeellelaskut Nasdaq Helsinkiin. EMTN ovat keskipitkän aikavälin euromääräinen velkakirjojen ohjelma, jolla liikkeeseenlaskija voi kerätä pääomia ulkomaisilta markkinoilta.
– Olemme iloisia siitä, että Nasdaq Helsinki on jatkossa uusien bondiemme listautumispaikka. Kuntarahoitus on yksi aktiivisimmista joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskijoista Suomessa, ja meillä on laaja ja kasvava kansainvälinen sijoittajakunta. Nasdaq Helsinki on tunnettu markkinapaikka ja näin ollen luonnollinen valinta meille, sanoi Kuntarahoituksen pääomamarkkinoista vastaava johtaja Joakim Holmström.
– Haluamme olla mukana rakentamassa vahvaa ja dynaamista pohjoismaista pääomamarkkinaa, ja olemme tyytyväisiä, kun saamme tehdä siinä yhteistyötä Kuntarahoituksen kanssa. Viime vuonna toimme vastuullisten joukkovelkakirjojen markkinasegmentin Suomeen. Ensimmäinen liikkeeseenlaskija oli Kuntarahoitus, joka listasi uudelle markkinalle kaksi vihreää joukkovelkakirjalainaansa. Kuntarahoitus on markkinajohtaja ja olemme iloisia Kuntarahoituksen listatessa lisää bondeja Helsinkiin tänään. Haluamme kehittää Suomeen vahvan joukkovelkakirjalainojen markkinan ja toivomme, että Kuntarahoituksen esimerkki rohkaisee muitakin liikkeellelaskijoita liittymään markkinoillemme, sanoi Nasdaq Helsingin toimitusjohtaja Henrik Husman.
– Kuntarahoituksen vihreiden joukkovelkakirjalainojen listaus viime vuonna herätti paljon huomiota ja uskon, että se rohkaisi myös muita potentiaalisia vihreiden joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskijoita. On selvää, että vastuullisten bondien markkinat tulevat kasvamaan Suomessa, koska Suomi on maailman johtavia yhtiöiden vastuullisuudessa ja läpinäkyvyydessä, sanoi Ann-Charlotte Eliasson, Nasdaqin joukkovelkakirjalainalistautumisten Pohjoismaiden johtaja.
Tekniikan museon tilat Helsingin Vanhassakaupungissa täyttyvät aurinkoisena perjantaiaamuna puheensorinasta, naurusta ja jännityksestä, kun kymmenet kuudesluokkalaiset oppilaat eri puolilta kaupunkia kokoontuvat yhteen. Pian puhe lakkaa hetkeksi ja koululaiset jakaantuvat muutaman hengen tiimeihin. Odotettu työpäivä Yrityskylässä on alkamassa.
Yrityskylä on koululaisten oma yhteiskunta, kuin pienoiskaupunki, jossa oppilailla on mahdollisuus työskennellä valitussa ammatissa ja roolissa ja saada myös palkkaa tekemästään työstä. Museon tiloissa edustavat monet yhteiskunnallisesti merkittävät brändit omine pienoisyrityksineen: mukana ovat esimerkiksi Nordea, ABB, Helen, Lidl, OP, Terveystalo, K- ja S-ryhmät, Martela, Fortum ja UPM. Yhdellä käytävällä on Kuntarahoituksen toimisto, jossa nelihenkinen tiimi aloittelee vähitellen työpäiväänsä.
Pienois-Kuntarahoituksen toimitusjohtaja, Käpylän yhtenäiskoulun kuudesluokkalainen Mona, 12, valmistautuu huolella päivän aikana suoritettaviin tehtäviin, jotka koostuvat niin asiakkaiden investointihankkeiden arvioinneista kuin yhteisistä palavereista ja katsauksista. Hommat hoituvat helposti tabletilla – koko oppimisympäristö on digitaalinen ja pelillistetty. Monan tiimiin kuuluvat vastuullisuuspäällikkö Aslak, asiakkuuspäällikkö Aleksi ja rahoituspäällikkö Emil.
Yrityskylässä oppilaat toimivat niin työntekijöinä, kansalaisina kuin kuluttajina ja ottavat palkan saatuaan vastuun myös rahankäytöstään. Paikan päällä huomaa, että jokainen tiimi on erittäin motivoitunut ja perehtyy ajatuksella annettuihin tehtäviin.
– Tämä on konkreettinen tapa opettaa lapsille asioita koko tulevaisuutta ajatellen. Etenkin taloustaitoihin tulisi kiinnittää aiempaa enemmän huomiota heti alakoulusta lähtien, Yrityskylän kumppanuuspäällikkö Tiina Solas sanoo.
Opetussuunnitelman ehdoilla
Päivä on etenkin pikku-kuntarahoituslaisille erityinen, sillä Mona tapaa tänään kollegansa, Kuntarahoituksen toimitusjohtajan Esa Kallion, joka on vierailulla Yrityskylässä.
– Yrityskylä on loistava idea. Tällaiset hankkeet ovat juuri niitä, joita yhteiskunnassa tarvittaisiin lisää koulutuksesta leikkaamisen sijaan. Käytännönläheinen tekeminen on tärkeä väylä oppimiseen, Kallio sanoo.
Mona on oma-aloitteinen toimitusjohtaja, joka kertoo mielellään päivän kulusta Kalliolle. Tapaaminen ei jännitä nuorta johtajaa.
– Yrityskylässä on todella kivaa, eikä tylsiä hetkiä tule. Osa asioista on vähän vaikeita, mutta niistäkin selviää ja tehtävistä oppii paljon, Mona sanoo.
Yrityskylän tekemä työ on valtakunnallisesti merkittävää.
– Vuonna 2019 tavoitamme jo 75 prosenttia Suomen kuudesluokkalaisista ja 40 prosenttia maan yhdeksäsluokkalaisista lähes 200 kunnasta. Mukana on yli sata yhteistyökumppania, Tiina Solas kertoo.
Talous ja nuoret TAT:n luotsaama Yrityskylä on maailman parhaana koulutusinnovaationa palkittu suomalainen oppimiskokonaisuus, jonka tarkoituksena on tarjota kuudes- ja yhdeksäsluokkalaisille myönteisiä kokemuksia taloudesta, työelämästä ja yhteiskunnasta. Koko toiminta perustuu opetussuunnitelmaan. Lue lisää osoitteesta: yrityskyla.fi
Helsingin maaliskuinen ilta on tyyni, mutta tunnelma Korjaamon Kulmasalissa Töölössä on odottava. Tätä hetkeä varten on tehty paljon töitä jo kuukausien ajan.
Korjaamon Kulmasalissa järjestettiin keskiviikkona 27. maaliskuuta Kuntarahoituksen ja Helsingin yliopiston haastepohjaisen Hyvä (yhteis)kunta Master Class -kurssin Final Pitch -tilaisuus, jossa kurssille osallistuneet opiskelijatiimit esittelivät omat konkreettiset ratkaisunsa suomalaisia kuntia ja kaupunkeja koskettaviin todellisiin haasteisiin. Samat haasteet koskettavat jokaista meistä.
Tunnelma paikalla on ennen kaikkea lämmin ja yhteisöllinen. Nelihenkinen tuomaristo kuuntelee lavalla herkällä korvalla, kun tiimit yksitellen pitchaavat omia ratkaisujaan rohkeasti ja analyyttisesti, mutta unohtamatta tilanteeseen sopivia vitsejä. Tuomaristossa istuvat Kuntarahoituksesta liiketoiminta-analyytikko Janne Karaus, pääarkkitehti Matti Kinnunen, Master Classin vastuuopettaja Ilkka Pietilä Helsingin yliopistolta sekä vanhempi asiantuntija, kaupunkitutkija Kaisa Schimdt-Thomé Demos Helsingistä. Myös Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio saapuu avustamaan tuomaristoa voittajan valinnassa.
Opiskelijoiden ratkaisuissa puhutaan yhteisöllisyydestä, vuorovaikutuksesta, liikunnan merkityksestä, osallistamisesta, toimivista vanhuspalveluista, datan hyödyntämisestä ja digitaalisuuden monimuotoisuudesta. Opiskelijat käyvät suoraan kiinni aiheisiin ja ongelmiin, jotka puhuttavat yhteiskunnassamme.
On ratkaisuja segregaatioon ja palvelujen saatavuusongelmiin. Yksi tiimi pohtii sähköisen tiedonkeruupalvelun mahdollisuuksia, kun toinen haluaa korostaa ihmisläheisyyttä kaikessa päätöksenteossa ja kuntien kehityksessä. Tiimi Kuntapoppanen taas ratkaisisi maaseudun asukaskadon eräänlaisen kuntamentor-palvelun avulla. Yksi tiimeistä kertoo lähteneensä ratkomaan haasteita yhteiskuntakriittisen humanismin ja insinöörimäisen tarkkuuden voimalla. Tuomaristo esittää tiukkojakin lisäkysymyksiä, mutta ilmapiiri on ennen kaikkea hyvin rakentava ja keskusteleva.
Poikkitieteellisyys on voimaa
Helsingin yliopiston opiskelijoiden pitchejä on yhteensä kahdeksan. Ilta kuluu kuin siivillä. Kun tulee tuomariston hetki vetäytyä neuvottelemaan voittajista, on opiskelijoilla hyvää aikaa verkostoitua salin ulkopuolella.
Kaikki ovat kiinnostuneita toistensa ajatuksista, ideoista ja suunnitelmista.
– Master Classista jäi todella hyvä fiilis! Kokonaisuus oli erilainen kuin mikään muu aiemmin suorittamani kurssi, mutta pelkästään hyvällä tavalla. Pidin kurssin tyylistä etenkin siinä, että se oli vähemmän teoreettinen kuin yliopiston kurssit yleensä. Pitchaamisesta sai myös erinomaista esiintymiskokemusta, Hyvää pöhinää -nimisen tiimin jäsen Jenni Passoja sanoo.
Tiimikaveri Emma Nikkilä komppaa vieressä.
– Tiimimme toimi alusta loppuun todella tavoitteellisesti, vaikka aikataulu olikin tiukka. Oli mielenkiintoista sovitella erilaisia työskentelytapoja yhteen, eli poikkitieteellisyys oli meille ehdoton plussa. Tällaisia vastaavia kursseja voisi tulla jatkossakin.
Hyvinvoinnin asialla -tiimin Susanne Valta, Ilona Mikkonen ja Mia Åström kuvailevat Master Classia opettavaiseksi.
– Tosi mielenkiintoinen kokemus. Juuri poikkitieteellisyys lisäsi omaa ymmärrystä eri tieteenaloista ja jokaisen tavoista tehdä asioita. Osallistuisimme ehdottomasti uudestaankin, Valta ja Mikkonen sanovat.
– Tuntuu siltä, että saimme oikeasti jotain konkreettista hyvää aikaiseksi. Aikataulu oli tiukka, mutta nyt päällimmäinen fiilis on hyvä ja iloinen, tiimitoveri, juuri lavalla pitchannut Kaarina Tuokko sanoo.
Ennen voittajien julistamista Esa Kallio lausuu lavalla muutaman sanan opiskelijoille. Viesti on kannustava: jokainen tiimi on tehnyt hienoa ja ainutlaatuista työtä. Yhteistyöllä, innovatiivisuudella ja yritteliäisyydellä on merkitystä, sillä ne poikivat uusia ideoita yhteiskunnan kehittämiseksi.
Ideoiden ja innovaatioiden avulla voidaan rakentaa sellainen tulevaisuuden yhteiskunta, jossa jokaisella on hyvä olla.
Kultaa vie tiimi Hyvinvoinnin asialla. Voittajatiimi oli kehitellyt mittarin, jolla on mahdollista mitata nuorten syrjäytymistä ennaltaehkäisevien palveluiden vaikuttavuutta sekä kerätä dataa aiheesta.
– Kävimme nuoria auttavassa Helsingin Ohjaamossa ja kysyimme, voisiko tällainen toimia oikeasti. Vastaanotto oli todella hyvä sielläkin. Olemme onnellisia siitä, että myös tuomaristo ymmärsi tämän ratkaisun todellisen arvon. Tästä kurssista jäi paljon käteen, Kaarina Tuokko iloitsee.
Monessa kunnassa pohditaan vanhojen, miljöön kannalta arvokkaiden, kunnan omistamien rakennusten kohtaloa. Vanhat rakennukset ovat arvokkaita maamerkkejä, jotka kertovat alueen tarinaa ja joihin kuntalaisilla on vahva side. Samalla niiden säilyttäminen vaatii usein alkuperäisen käyttötarkoituksen muuttamista ja kokonaisvaltaista peruskorjausta, johon harvalla kunnalla on varaa investoida.
Raaseporissa oltiin tämän tilanteen edessä vuonna 2016. Tammiharjun mielisairaalan toiminta supistui avohoidon yleistymisen myötä, ja lopulta sairaalan tarjoama psykiatrinen hoito siirrettiin kokonaan Länsi-Uudenmaan sairaalan yhteyteen. Vanha, 1930-luvulta peräisin oleva, Dragsvikin varuskunnan kupeessa seisova uljas kivirakennus jäi tyhjilleen, samoin kuin arvokkaan miljöön muut 15 rakennusta.
Samaan aikaan Raaseporin kaupunki etsi uusia, pysyviä tiloja hallinnolleen. Vuokratilat Tammisaaren keskustassa olivat kalliit ja sopimus katkolla.
– Vaihtoehdoiksi tiivistyivät kokonaan uuden kaupungintalon rakentaminen tai vanhan Tammiharjun sairaalarakennuksen remontoiminen kaupunginhallinnon tarpeisiin, Raaseporin kaupungin tekninen johtaja Jan Gröndahl kertoo.
Viisikerroksisen, 5 000 neliötä kattavan sairaalarakennuksen peruskorjaus vaati laskelmien mukaan lähes yhtä suuren investoinnin, kuin uudiskohteen rakentaminen. Asiasta käytiin paljon keskustelua ja lopulta kuntapäättäjien vaakakupissa painoivat taloudellisten seikkojen ohella myös muut asiat.
– Onneksi, sillä muuten vanhan sairaalan upea miljöö olisi todennäköisesti autioitunut ja rakennuskanta tuhoutunut, Gröndahl sanoo.
Kiinteistöleasingrahoitus mahdollisti kokonaisvaltaisen peruskorjauksen
Rakennuksen peruskorjauksen budjetti oli noin 8 miljoonaa euroa. Suuren taselainan ottaminen tähän tarkoitukseen olisi rasittanut liikaa kaupungin taloutta. Raaseporissa päädyttiin kiinteistöleasingratkaisuun, jossa Kuntarahoitus osti vanhan sairaalarakennuksen tontteineen ja kaupunki ryhtyi vuokralaiseksi.
Sopimuksen mukaan Kuntarahoitus omistaa rakennuksen seuraavat 25 vuotta ja kunta maksaa siitä leasingvuokraa. Sopimuskauden päätyttyä Raaseporin kaupungilla on mahdollisuus lunastaa rakennus itselleen tai jatkaa vuokralla.
– Kohteena tämä on meille poikkeuksellinen. Rahoittamamme kiinteistöleasingkohteet ovat yleensä uudisrakennuksia, peruskorjauskohteiden sijaan. Tammiharjun 1930-luvulla rakennettu sairaalarakennus restauroitiin perinteitä kunnioittaen ulkoisesti alkuperäiseen loistoonsa ja sisältä se uudistettiin täysin vastaamaan nykyajan vaatimuksia. On ollut hienoa saada olla mukana rahoittamassa tätä kohdetta ja seurata sen valmistumista Raaseporin upeaksi kaupungintaloksi, Kuntarahoituksen rahoituspäällikkö Daniel Eriksson kertoo.
Raaseporissa oli kokemusta kiinteistöleasingratkaisusta myös muissa kohteissa, ja niissä vaihtoehto oli osoittautunut hyväksi. Ratkaisun ansiosta myös rakennuksen tulevat käyttökustannukset ovat tiedossa, eikä yllättäviä kustannuksia synny.
– Kuntarahoitus voitti rahoituskilpailutuksen, ja oli aktiivisesti mukana prosessissa pitkin matkaa. Kiinteistöleasing ei rasita kunnan taloutta samaan tapaan, kuin perinteinen taselaina, sillä se jakautuu pidemmälle aikavälille eikä lisää kaupungin velkataakkaa, Raaseporin Gröndahl perustelee.
Kuvassa vasemmalta: Raaseporin kaupungin tekninen johtaja Jan Gröndahl, rahoituspäällikkö Daniel Eriksson Kuntarahoituksesta, Raaseporin kaupunginjohtaja Ragnar Lundqvist, rahoituspäällikkö Karl Lintukangas Kuntarahoituksesta sekä Raaseporin kaupungin tilahallintopäällikkö Anna Friberg.
Autioituneesta alueesta kaupungin uusi sydän
Lähes puolitoista vuotta kestäneen perusteellisen remontin jälkeen vanha sairaalarakennus kohoaa jälleen uljaana puiston keskellä. Arkkitehti Axel Mörnen suunnittelema rakennus uusittiin käytännössä lattiasta kattoon. Tilajako palautettiin lähemmäs alkuperäistä, suurin osa vanhoista ikkunoista sekä valurautaiset lämpöpatterit kunnostettiin ja jykevä pääovi uusittiin vanhojen piirustusten pohjalta. Rakennus kytkettiin alueella olevaan kaukolämpöön ja koko talotekniikka vaihdettiin uutta vastaavaan.
– Remontin lähtökohta oli, että tila saatetaan uudenveroiseen kuntoon. Kaikki lattiasta kattoon ja siltä väliltä uusittiin talon tarinaa kunnioittaen, Gröndahl kiteyttää.
Vuoden 2018 lopulla käyttöönotettu uusi kaupungintalo ympäristöineen on saanut ihastuneen vastaanoton käyttäjiltä ja kuntalaisilta. Tammiharjun alueelle on asettunut jo useita kunnallisia toimijoita ja tilojen käyttöaste on korkea, kuudestatoista rakennuksesta enää yksi odottaa uusia käyttäjiä. Tammikuun avoimien ovien päivässä koettiin yleisöryntäys, kun lähes tuhat kuntalaista tutustui uuden elämän saaneeseen alueeseen.
– Palaute on ollut todella positiivista. Entisen sairaalarakennuksen klassinen arkkitehtuuri, arvokkaat sisätilaratkaisut, mutkittelevat käytävät ja kaunis puistomainen alue viehättävät ihmisiä. Vaikka päätös vanhan rakennuksen mittavasta peruskorjauksesta ei aikanaan ollut helppo, olemme nyt todella tyytyväisiä tehtyyn ratkaisuun, Gröndahl hymyilee.
Kuntarahoituksen asiakkaat ovat asiakaskokemuskyselyn* mukaan erittäin tyytyväisiä saamaansa palveluun. Myös mielikuva Kuntarahoituksesta on muihin toimijoihin verrattuna erittäin positiivinen: asteikolla 1–7 asiakkaat antavat arvosanaksi peräti 6,3. Neljä viidestä (80 %) asiakkaasta on valmis suosittelemaan Kuntarahoitusta.
Kokemuksia asiakkailta ei kysytä vain muodon vuoksi, vaan tulokset ohjaavat vahvasti Kuntarahoituksen palvelujen ja tuotteiden kehittämistä.
– Jotta pystymme yhä paremmin vastaamaan asiakkaidemme tarpeisiin, löytämään ne sopivimmat ratkaisut asiakkaidemme muuttuviin tarpeisiin, tarvitsemme entistä syvempää ymmärrystä asiakkaidemme tilanteesta. Asiakaskokemuskysely on yksi työkalu tähän, rahoituksesta vastaava johtaja Jukka Helminen kertoo.
Asiakkaat ovat tiiviisti mukana uusien palveluiden, kuten Apollo-talousennustesovelluksen, kehittämisessä. Myös sähköisten palvelujen kehittämisen linjauksia, ”tiekarttaa”, laadittaessa on kuultu asiakkaiden näkemyksiä ja tarpeita.
Helppoutta ja henkilökohtaisuutta arvostetaan
Kolmasosa asiakaskyselyyn vastanneista oli huomannut myönteisiä muutoksia Kuntarahoituksen toiminnassa. Lanseeratuilla digipalveluilla vaikuttaakin olleen positiivinen vaikutus asiakaskokemukseen.
– Tulos osoittaa oikeaksi valitsemamme kehityssuunnan eli panostuksen palvelujen digitalisointiin ja neuvonantoon koko rahoituksen elinkaaren ajan, Helminen sanoo.
Vuoden 2018 lopussa Kuntarahoitus täsmensi asiakasstrategiaansa, ja myös tapaa, jolla asiakkuuksia hoidetaan, kehitetään jatkuvasti.
– Kysely vahvisti käsitystämme siitä, että sähköiset palvelut toimivat rutiiniasioiden hoitamisessa, mutta sen rinnalla asiakkaat kaipaavat edelleen aktiivista läsnäoloa, vuoropuhelua ja henkilökohtaista neuvonantoa. Palautteen pohjalta meidän täytyy entistäkin paremmin varmistaa asiakkaan arkipäivän haasteiden ymmärtäminen sekä se, että pystymme olemaan heidän tukenaan myös tulevaisuuden suunnittelussa, Helminen kertoo.
Jotta asiakkaiden tarpeista ja toiveista pysyttäisiin aiempaakin paremmin ajan tasalla, Kuntarahoituksessa otetaan käyttöön jatkuva asiakaskokemuksen mittaaminen. Vuoden 2019 aikana toteutetaan 2–4 tarkennettua kyselyä.
*Kuntarahoituksen asiakaskysely toteutettiin loka-joulukuussa 2018. Kyselyn tulokset on analysoinut EPSI Rating.
Kuntarahoituksen keskiviikkona 13.3.2019 hinnoittelema viisivuotinen yhden miljardin USA:n dollarin viitelaina oli menestys. Lainan tilauskirjan koko kasvoi uuteen dollarimääräisten viitelainojen ennätykseen
Tilauskirjat avattiin keskiviikkoaamuna klo 10 Suomen aikaa hintaindikaatioon, joka oli 15 korkopistettä yli vastaavan koronvaihtosopimuskoron, kun alustavia merkintöjä oli kerätty indikaatiolla 16 korkopistettä yli koronvaihtosopimuskoron. Tuntia myöhemmin kirjojen sulkemisaikaan hinnoittelu voitiin erinomaisen kysynnän ansiosta lukita yhtä korkopistettä alhaisempaan tasoon eli +14 korkopisteeseen yli koronvaihtosopimuskoron.
Tilauskirja ylitti kolme miljardia USA:n dollaria, mikä tekee transaktiosta Kuntarahoituksen historian kysytyimmän dollarimääräisen viitelainan.
– Olemme todella ilahtuneita kysynnästä. USA:n dollarimarkkina on yksi Kuntarahoituksen strategisista viitelainamarkkinoista ja siksi on erityisen hienoa saada lainalle näin hyvä vastaanotto pitkäaikaisen sijoittajakunnan keskuudessa. Tilauskirjan karttuminen oli kaikkien aikojen nopeimpia USD-määräisissä transaktioissa, ja yli kolmen miljardin tilauskirja on historiamme suurin dollarimarkkinoilla, sanoo Kuntarahoituksen pääomamarkkinoista vastaava johtaja Joakim Holmström.
Lainaa merkitsi yli 45 sijoittajaa. Erityisen vahvaa oli keskuspankkien, julkisten instituutioiden ja pankkien treasuryjen kysyntä. Maantieteellisesti puolet merkinnöistä tuli EMEA-alueelta.
Menestystekijöinä vahva tunnettuus markkinalla ja nopea reagointi hyvään markkinatilanteeseen
Transaktion välittäjäpankkeina toimivat Bank of America Merrill Lynch, BMO, Nomura and Scotiabank.
– Järjestely on erinomainen tulos Kuntarahoituksen vuoden ensimmäiselle dollarimääräiselle viitelainalle. Kolminkertaisesti ylimerkitty kirja ja hinnoittelun tiukentuminen kertovat Kuntarahoituksen vahvasta tunnettuudesta dollarimarkkinalla, sanoo BMO Capital Marketsin johtaja Massimo Antonelli.
– Kuntarahoitus teki oppikirjasuorituksen USA:n dollarimääräisissä transaktioissa reagoimalla nopeasti suotuisaan markkinatilanteeseen. Ylimerkitty tilauskirja heijastaa yhtiön laajaa kiinnostavuutta laaja-alaisen sijoittajakunnan keskuudessa. Tämä puolestaan antoi Kuntarahoitukselle mahdollisuuden tiukentaa lainan hinnoittelua sekä yhtiön omaan että sen liikkeeseenlaskijaverrokkien yleiseen lainahinnoitteluun nähden, kommentoi Scotiabankin johtaja Cesare Roselli.
Lähde: Bloomberg
