Ota yhteyttä Kirjaudu Avautuu uuteen välilehteen
Hae sivustolta

Energiapihi Pirkkala-kampus joustaa koulusta kokous- ja kulttuuritilaksi

Vuonna 2025 valmistuva Pirkkala-kampus on kunnan historian suurin rakennushanke ja kokoluokaltaan poikkeuksellinen. Tarve lisätilalle on kova: Pirkkalan väkiluku ylitti viime vuonna 20 000 hengen rajapyykin, ja asukaslukuun suhteutettuna kunta on yksi maan vetovoimaisimmista.

Työmaalla käy kova kuhina. Paalutukset ovat jo valmiina ja perustuksia valettu. Nyt asennetaan elementtejä.

– Työ etenee hyvin, aikataulussa ollaan. Korona aiheutti hieman harmia, muttei merkittäviä viivästyksiä, kertoo hankkeen projektipäällikkö Matti Juola Rakennuttajatoimisto Valvontakonsultit Oy:stä.

Uuden kampuksen tieltä purettiin viereisen Naistenmatkan koulun 70-luvulla valmistuneet osat. Vanha koulu ei olisi taipunut Pirkkalan tarpeisiin edes mittavan peruskorjauksen jälkeen.

– Koulusta ei olisi saanut nykyaikaista edes saneeraamalla. Pitkät kapeat käytävät eivät enää ole tätä päivää, kertoo Pirkkalan kunnan tilapalvelupäällikkö Timo Orjala.


Havainnekuva Pirkkala-kampuksesta. Epäsäännöllisen muotoinen rakennuskompleksi kuvattuna lintuperspektiivistä.
Sujuva kulunhallinta on ensiarvoisen tärkeää monikäyttöisessä rakennuksessa.


Monikäyttöisyys vaatii huolellista suunnittelua

Pirkkala-kampus rakennetaan ensisijaisesti varhaiskasvatuksen sekä ala- ja yläkoulun 1 400 oppilaan tarpeisiin, mutta uusista tiloista hyötyy koko kunta. Kampuksen kaikkia tiloja on mahdollista käyttää myös iltaisin ja viikonloppuina. Monitoimisali tarjoaa puitteet urheilulle, auditorio toimii konserttisalina tai teatterin näyttämönä. Tilojen äänentoistoon, esitystekniikkaan ja akustiikkaan on kiinnitetty erityistä huomiota.

Kolmikerroksinen kampus on selkeälinjainen. Julkisivu on paikallaan muurattua tiiltä, ikkuna- ja lasipintaa on paljon. Rakennusteknisesti kokonaisuus on yksinkertainen, mutta tilojen monikäyttöisyys vaatii suunnittelulta paljon. Sujuva kulunhallinta on ensiarvoisen tärkeää. Tiloihin tulee älylukkoja, joihin ohjelmoidaan sekä pysyviä että kertakäyttöisiä kulkuoikeuksia.

– Avaimiin voidaan lisätä oikeus kulkea tiettyä reittiä tiettynä ajankohtana. Esimerkiksi jos käyttäjä varaa monitoimisalin yhdeksi illaksi, varausjärjestelmä muuttaa kulkuoikeuksia tilapäisesti. Yhdellä avaimella ei siis pääse kaikkiin tiloihin vaan lupia jaetaan tarpeen mukaan, kertoo projektipäällikkö Juola.

Eri käyttäjäryhmien toiveita on kuultu kampuksen suunnittelussa monipuolisesti. Hankkeessa on järjestetty ja järjestetään jatkossakin useita työpajoja, joissa suunnitelmia ruoditaan tila kerrallaan. Tavoitteena on ratkaisu, jossa jokainen osapuoli voittaa.

– Työpajoissa on menty ihan nippeleihin asti. Opettajien toiveesta kampuksen kaikissa luokissa on esimerkiksi kaksi pesuallasta, joista toisessa on tavallinen käsienpesualtaan hana ja toisessa keittiöhana.

Käyttäjä tuntee tarpeen, suunnittelija eri vaihtoehdot. Kun heidät saatetaan saman pöydän ääreen, syntyy paras mahdollinen lopputulos ja säästyy aikaa ja rahaa.

– Putkimiehen ei tarvitse sitten pohtia, minkälainen hana sinne luokkaan asennetaan, Juola hymähtää.


Havainnekuva Pirkkala-kampuksen ruokalasta. Valoisa, kaksikerroksinen tila, jossa pitkiä puupöytiä.
Kampuksen suunnittelussa on kuultu eri käyttäjäryhmiä kattavasti.


Säännönmukaisuus on energiatehokkuuden salaisuus

Pirkkala-kampus on saanut suitsutusta Kuntarahoituksen vihreän rahoituksen arviointiryhmältä. Kampus tulee kuluttamaan maltillisesti energiaa ja sen hiilijalanjälki on kohtuullinen.

– E-luku ja hiilijalanjälki otettiin jo kilpailutusvaiheessa mukaan kriteereihin, tarjouksia vertailtiin niiden perusteella. Kunnilla on kova halu osallistua ilmastotalkoisiin, tilapalvelupäällikkö Orjala kertoo.

Uusi kampus rahoitetaan Kuntarahoituksen kiinteistöleasingilla, josta Pirkkalan kunnalla on jo aiempaa kokemusta. Joustava kiinteistöleasing sopii pitkän elinkaaren hankkeisiin hyvin, lisää kunnan talousjohtaja Tommi Ruokonen.

– Rahoituskustannukset jakautuvat tasaisesti, eikä suuri lainamäärä rasita kunnan taloutta.

Yhdistettynä vihreän rahoituksen marginaalialennukseen leasing oli Pirkkalan kunnalle paras vaihtoehto. Kunnan tavoitteena on, että uudet hankkeet täyttävät vihreän rahoituksen kriteerit rahoitustavasta riippumatta.

– Se osuu yksiin meidän ilmastotavoitteidemme kanssa ja koituu myös kunnan taloudelle huokeammaksi, Ruokonen lisää.

Kampushankkeen KVR-urakasta vastaa YIT, jonka tarjouksessa ympäristötekijät huomioitiin kokonaisvaltaisesti. Uuden kampuksen energiankulutus jää alle puoleen edeltäjästään, kun tarkastellaan rakennusten koko elinkaarta.

– Siellä on maalämpö ja -viilennys, aurinkopaneelit ja hyvä lämmön talteenotto. Ei mitään yksittäisiä ihmeitä vaan säännönmukaista tekemistä, YIT:n projektipäällikkö Janne Hynynen listaa.

Säännönmukaisuutta painottaa myös projektipäällikkö Juola. Mikäli ympäristötekijät halutaan piirtopöydältä käytäntöön, täytyy niiden valua kuntien strategiakirjauksista kilpailutuksiin.

– Ei se auta, jos tilaaja näitä asioita toivoo. Niiden pitää olla kilpailutuksessa mukana. Ympäristötekijöihin panostetaan heti kun ne vaikuttavat siihen, kuka urakan voittaa.

Juolan mukaan kilpailutuksissa ei tule ottaa kantaa yksityiskohtiin vaan päämääriin. Ympäristöasioiden lisäksi ajattelu sopii myös muihin ominaisuuksiin: ilmanlaatuun, sähkönkulutukseen, lämmitykseen, valaistukseen tai vaikka äänimaailmaan. Paras lopputulos syntyy, kun tarjoaja saa vapaat kädet ja selvät tavoitteet.

– Ammattilaisten tehtävä on sitten miettiä, miten maaliin päästään, Juola tiivistää.


Teksti: Roope Huotari
Kuvat: BST-Arkkitehdit Oy

Kuntien asiakastarinatLeasingVihreä rahoitus

Pieni mutta pirteä – Merijärvellä puhalletaan yhteen hiileen

Miten Merijärven kunnalla menee, kunnanjohtaja Kari Jokela?

”Ihan kivasti, kiitos kysymästä. Laadimme parhaillaan tilinpäätöstä muiden kuntien tapaan. Mennyt vuosi näyttää pientä ylijäämää – ei montaa tonnia mutta kuitenkin. Merijärvellä on panostettu viime aikoina kunnan palveluihin, se työ on pian maalissa. Päiväkoti valmistui puolitoista vuotta sitten, ja kohta rakennetaan uutta vanhusten palvelutaloa.”

Mitä uutta Merijärvellä tapahtuu?

”Uusi palvelutalo on meidän mittakaavassamme todella iso hanke ja siinä mielessä kunnan suurin uutinen. Vajaan kolmen miljoonan euron investointi saattaa olla jopa kunnan historian suurin – melkoinen ponnistus siis. Suunnittelu on jo pitkälti tehty. Kauha isketään maahan, kunhan lumet sulavat, ja valmista on määrä tulla noin vuoden päästä.”

Mikä on kunnan suurin vahvuus?

”Olemme pieni kunta, meitä merijärvisiä on aika lailla 1 100. Se on toisaalta haaste, mutta myös suuri voimavara. Täällä on oma yhteisönsä, jossa kaikki tuntevat toisensa. Se näkyy myös päätöksenteossa: kaikki tekevät työtä kunnan parhaaksi, ja puoluepolitiikka tulee väliin harvoin.”

Entä mitä muuttaisit Merijärvestä?

”Kaikki kunnathan haluavat lisää asukkaita, yrityksiä ja työpaikkoja – se on selvä. Näin kuntapäättäjänä voisin kuitenkin toivoa Merijärvelle lisää avoimuutta, ennakkoluulotonta suhtautumista uusiin asioihin. Se ei tule aina itsellenikään luonnostaan, tällainen keski-ikäinen ’änkyrä’ kun olen.”

Mistä Merijärveen liittyvästä mielikuvasta haluaisit päästä eroon?

”Pikkukuntiin yhdistetään aika-ajoin eräänlainen ’takapajulan’ leima. Ajatellaan, että pienillä resursseilla ei pysy menossa mukana. Tämä ei tietenkään pidä paikkaansa: Merijärvi kehittää alueen työllisyyttä, markkinointia ja liikennettä siinä missä muutkin naapurikunnat. Satsasimme alueen kunnista ensimmäisenä valokuituun. Merijärvellä se tuli joka kotiin, kun naapurit vasta miettivät, vedetäänkö kaapeleita. Päätös palkittiin, kun korona laittoi koulut säppiin ja mobiiliverkot ruuhkautuivat.”

Mitä kaikkea olet tehnyt työurallasi?

”Ensimmäinen kesätyö taisi vierähtää pankin rakennustyömaalla, nyin nauloja laudoista. Sittemmin opintojen jälkeen tie vei kuntapuolelle. Olin mukana kylähankkeessa naapurikaupunki-Oulaisissa. Ideoimme Oulaisten kyliin uusia tapahtumia ja toimintaa, tavoitteena oli saada lisää asukkaita ja uutta eloa. Sieltä siirryin yrityshankkeeseen Vihannin kuntaan, joka on nykyisin osa Raahea. Vihannista vaihdoin yritysasiantuntijaksi Veteliin, josta siirryin Merijärvelle kunnansihteerin tehtäviin. Ja sille tielle jäin: kunnansihteerin virka vaihtui kunnanjohtajan pestiin, jossa onkin vierähtänyt jo 11 vuotta.”

Mitä kirjaa, sarjaa, elokuvaa tai podcastia suosittelisit?

”Lukeminen on jäänyt viime aikoina vähemmälle, mutta Mika Waltarin romaanit ja hänen kykynsä kuvata tiettyä ajanjaksoa ja ympäristöä on aina kiinnostanut. Viime aikoina olenkin paneutunut todelliseen klassikkoon, Sinuhe Egyptiläiseen. Sitä voin kyllä suositella muillekin.

TV-sarjoista kannattaa katsoa Ylen viime vuonna julkaistu Sisäilma, joka kuvaa työvoimatoimiston arkea tulospaineiden alla. Työllisyyden kuntakokeilussa on tullut juteltua työllisyyspuolen ihmisten kanssa, ja sarja on putkahtanut ajoittain mieleen. Totuus on välillä tarua ihmeellisempää.”

Kenen kuntavaikuttajan ajatuksia haluaisit kuulla seuraavaksi?

”Olisi mukava kuulla Kempeleen kuulumisia. Kunnan tekninen johtaja Tuomo Perälä oli meillä muutaman vuoden teknisenä johtajana ennen kuin siirtyi Kempeleelle. Heitetäänpä pallo seuraavaksi Tuomolle.”


KARI JOKELA
Työ: Kunnanjohtaja, Merijärven kunta
Koulutus: FM, suunnittelumaantiede, Oulun yliopisto
Kotoisin: Reisjärveltä
Asuu: Merijärvellä


Lue juttusarjan aiemmat osat:


Teksti: Roope Huotari
Kuva: Anna-Reetta Nuorala, Kaunis Piirto Valokuvaus

Kunta-/aluevaikuttaja

Kuntarahoitukselle toinen peräkkäinen voitto Environmental Financen vuoden vihreä joukkovelkakirjalaina -kilpailussa

Vastuulliseen sijoittamiseen erikoistunut tiedotus- ja analysointipalvelu Environmental Finance palkitsee vuosittain markkinoiden parhaita vastuullisia joukkovelkakirjalainoja. Tunnustuksia jaetaan niin vihreille ja yhteiskunnallisille joukkovelkakirjalainoille kuin muille vastuullisille sijoitustuotteille. Palkinnot myöntää riippumaton 50 hengen asiantuntijaraati, ja niitä jaetaan useassa eri kategoriassa.

Kuntarahoitukselle voitto paikallishallinto tai kuntasektori -kategoriassa on yhtiön kolmas ja toinen peräkkäinen. Menestys kovatasoisessa kilpailussa on osoitus markkinoiden luottamuksesta.

– Tämä on meille hieno tunnustus ja suuri kunnia. Olemme tarjonneet vihreää rahoitusta nyt kuusi vuotta, ja rahoituksen suosio jatkaa kasvuaan. Asiakkaamme ovat ottaneet vihreän rahoituksen omakseen, ja on hienoa nähdä, että pitkäjänteinen työ saa tunnustusta myös sijoittajilta, iloitsee Kuntarahoituksen varainhankinnasta ja vastuullisuudesta vastaava Antti Kontio.

Palkinnon voittanut joukkovelkakirjalaina oli Kuntarahoituksen ensimmäinen puntamääräinen vihreä joukkovelkakirjalaina. 250 miljoonan punnan joukkovelkakirjalaina laskettiin liikkeeseen marraskuussa 2021, ja se erääntyy joulukuussa 2024. Palkittu joukkovelkakirjalaina ylimerkittiin nopeasti, ja lähes 40 prosenttia sijoittajista olivat vastuulliseen sijoittamiseen keskittyviä tahoja.

Rahoitusta Suomen vihreään siirtymään

Vihreillä joukkovelkakirjalainoilla rahoitetaan Kuntarahoituksen vihreää rahoitusta, jota yhtiö myöntää hankkeille, joilla on todennettavia positiivisia ympäristövaikutuksia. Vihreää rahoitusta myönnetään muun muassa kestävän rakentamisen ja joukkoliikenteen sekä uusiutuvan energian hankkeisiin, joissa syntyy selkeitä ja mitattavia ympäristölle hyödyllisiä vaikutuksia.

Kuudessa vuodessa Kuntarahoitus on myöntänyt jo 2,8 miljardia euroa vihreää rahoitusta. Vihreiden hankkeiden ilmastoviisailla ja energiatehokkailla ratkaisuilla vältetään vuosittain noin 85 000 hiilidioksiditonnin päästöt. Määrä vastaa noin 8 300 suomalaisen keskimääräistä hiilijalanjälkeä.

– Vihreässä siirtymässä on paljon työtä tehtävänä, ja olemme osaltamme sitoutuneet Suomen hiilineutraaliustavoitteeseen täysin. Tavoitteenamme on, että 20 prosenttia pitkäaikaisesta asiakasrahoituksestamme on vihreää tai yhteiskunnallista rahoitusta vuoteen 2024 mennessä. Vihreä rahoituksemme toimii jatkossakin näyteikkunana kestäville ratkaisuille, Kontio summaa.

Kuntarahoituksen vihreää rahoitusta haetaan lyhyellä verkkohakemuksella, minkä jälkeen riippumaton asiantuntijaryhmä arvioi hankkeen soveltuvuuden Kuntarahoituksen vihreän rahoituksen viitekehyksen perusteella. Myönnämme hyväksytyille vihreän rahoituksen hankkeille 0–10 korkopisteen alennuksen korkomarginaalista.

Lisätietoja:

Antti Kontio
antti.kontio@munifin.fi
puh. +358 50 370 0285

Lue lisää:

KuntarahoitusVarainhankintaVastuullisuusVihreä rahoitus

Kuntaverojen sote-leikkauksen kohdistaminen efektiivisiin veroasteisiin olisi tuonut kolme merkittävää etua

Kuntaverojen sote-leikkausten pohjaaminen bruttoveroasteelle muuttaa merkittävästi kuntien rahoitusrakennetta, heikentää niiden taloudenpidon ennustettavuutta sekä vaikeuttaa maakuntaveron käyttöönottoa.

Sote-uudistuksessa kaikkien kuntien bruttoveroasteita leikataan noin 12,4 prosenttiyksiköllä. Leikkaus johtaa varsin suuriin muutoksiin kuntien rahoitusrakenteessa ja hieman kummalliseen lopputulokseen, arvioi Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala.

Kasvavan väestön ja vahvan veropohjan kunnat, jotka voisivat luottaa omien verotulojensa kasvuun, tulevat aiempaa riippuvaisemmiksi valtion tulonsiirroista. Heikkenevän veropohjan alueilla puolestaan valtionosuuksien merkitys vähenee ja epävarmojen omien verotulojen painoarvo kasvaa, Vesala analysoi.

– Bruttoveroasteiden tasaleikkauksen sijaan vastaavat tulot olisi sote-uudistuksessa voitu kerätä kuntien efektiivisen veroasteen tasasuuruisella alentamisella. Tällöin bruttoveroasteet olisivat alentuneet heikon veropohjan kunnissa enemmän ja vahvan veropohjan kunnissa vähemmän. Maksuunpannut asukaskohtaiset verotulot olisivat kuitenkin vähentyneet kaikkialla yhtä paljon, Vesala kirjoittaa.

Näillä kolmella tavalla efektiiviseen veroasteeseen perustuva leikkaus olisi muuttanut kuntien asemaa: 

1. Sote-uudistuksen vaikutukset kuntien rahoitusrakenteeseen olisivat jääneet huomattavasti pienemmiksi.
Kasvavissa ja suhteellisen vahvan veropohjan kunnissa omien verotulojen merkitys rahoituksessa olisi säilynyt korkeana ja toiminnan rahoitus pysynyt vahvemmin kunnan omassa kontrollissa. Toisaalta kunnat, joiden oma veropohja on heikkenevällä trendillä, olisivat jatkossakin saaneet enemmän tukea valtion tulonsiirroista.

2. Kuntien bruttoveroasteiden vaihteluväli olisi merkittävästi kaventunut.
Tämä olisi edistänyt eri puolilla Suomea asuvien veronmaksajien yhdenvertaisuutta.

3. Myös maakuntaveron käyttöönotto olisi helpottunut.
Yksi keskeisimpiä argumentteja maakuntaveroa vastaan on ollut pelko verotuksen alueellisen eriarvoisuuden kasvusta. Mikäli kuntaverojen eroja olisi sote-uudistuksen yhteydessä kavennettu, kynnys maakuntaveron käyttöönotolle olisi samalla madaltunut.

Näkökulma: Efektiivinen veroasteLataa

Huomisen talous -blogiKuntarahoitusTalous

TYS:n uusi Tyyssija tuo palvelut, opiskelijayhteisön ja energiapositiivisen asumisen saman katon alle

Päätöstä Tyyssijan rakentamisesta ohjasi TYS:n strategia. Säätiön tavoitteena on pitkällä aikavälillä pystyä tarjoamaan asunto joka neljännelle opiskelijalle Turussa.

– Tällä hetkellä kohteissamme asuu jo yli 20 prosenttia kaupungin opiskelijoista, mutta aivan tavoiteltuun 25 prosenttiin emme vielä yllä, kertoo TYS:n kiinteistöjohtaja Anssi Aalto. – Tähän pyrimme uudistuotannolla ja lisäämällä asuntopaikkoja.

Tyyssijan vetovoimaa on rakennettu useamman tekijän varaan. Yksi näistä on rakennuksen suunnittelu. TYS palkittiin vuoden 2021 Turun hyvän rakentamisen palkinnolla. Tyyssija ei ole perinteinen nelikulmainen pistetalo, vaan sen ovaali muoto henkii erottuvaa, hieman areenamaista tunnelmaa.

– Saimme kiitosta siitä, että TYS on kohteissaan uskaltanut tuoda mukaan erilaista muotokieltä. Tyyssijan suunnittelussa tämä näkyy mielestäni erityisen hyvin. Kaarevat muodot vaativat hieman enemmän detaljisuunnittelua, mutta pyrimme ja pääsimme pääasiassa selkeisiin ja mutkattomiin ratkaisuihin rakennusvaiheessa, Aalto kertoo.

Palvelut ja kohtaamispaikat lähellä

Tyyssija houkuttelee nuoria opiskelijoita paitsi hyvällä sijainnilla keskellä ylioppilaskylää, myös tuomalla palvelut lähelle asujia. Tyyssijan tiloista löytyvät Arkean opiskelijaravintola sekä CampusSportin kuntosali. Lisäksi rakennuksen katutasolle muuttivat K-Market Ylioppilaskylä sekä TYS:n toimisto.

Säätiö haluaa tukea myös asukkaiden yhteisöllisyyttä. Tyyssijan 186 asunnosta suurin osa on yksiöitä; asukkaiden kohtaamisia varten tarjolla on yhteiskäyttötiloja, joissa voi esimerkiksi opiskella ryhmissä, järjestää peli-iltoja ja viettää aikaa muiden asukkaiden kanssa.

Ulkotiloissa viihtyvyyttä on luotu muun muassa valokuvataiteilija Santeri Tuorin taideteoksilla ja lisäämällä alueelle penkkejä ja portaita, joilla voi kokoontua viettämään aikaa, Aalto kertoo.

– Opiskelijatkin haluavat asua itsenäisesti ja löytää porukkansa omilla ehdoillaan. Kohteen suunnittelussa on pyritty siihen, että vastaamme tähän perustoiveeseen itsenäisyydestä, mutta samalla opiskelijayhteisö kuitenkin on mahdollista löytää heti kotioven ulkopuolella.  

Tavoitteena energiapositiivinen asuminen

Yhteisöllisyyden ja asumisviihtyvyyden lisäksi Tyyssijassa korostuu kestävä asuminen. TYS on mukana EU-rahoitteisessa RESPONSE-hankkeessa. Turku on Ranskan Dijonin ohella yksi hankkeen kahdesta niin sanotusta majakkakaupungista, joissa pilotoidaan ja kehitetään energiapositiivisia asuinkohteita.

Energiapositiivisen asumisen perusidea on yksinkertainen: asuinkohteen tai alueen tavoitteena on tuottaa vuositasolla enemmän energiaa kuin mitä se itse kuluttaa. RESPONSE pyrkii näin luomaan hyvää elämänlaatua ja turvallista asumista, joka samalla taistelee ilmastonmuutosta vastaan. TYS:n lisäksi turkulaisista organisaatioista mukana ovat kaupunki, Turku Energia, Turku City Data sekä Turun ammattikorkeakoulu.

– Kenties innovatiivisin ja tuorein ratkaisu on Tyyssijan kaksisuuntainen lämmitysjärjestelmä, jossa lämpöpumppua käytetään lämmön ja kylmän tuottoon sekä tavoitellaan näiden energiamuotojen siirtoa muidenkin rakennusten käyttöön, Aalto valottaa. – Tyyssijan katolle asennetaan lisäksi aurinkopaneeleja ja rakennusmateriaalit valittu kestävä kulutus mielessä. Seuraamme tarkkaan, millaisia tuloksia pilottihankkeesta saadaan: odotukset ja toiveet ovat kovat.

Parhaat tulokset syntyvät yhteistyöllä

Kiinteistöjohtaja Aalto on ollut iloinen Tyyssijan saamasta vastaanotosta. Tyyssija houkutteli opiskelijoita jo rakennusvaiheessa: hakijoita asuntoihin oli runsaasti ja kaikki vuokrattiin odotetusti. Tuoreet tyyssijalaiset ovat ehtineet asua kohteessa vasta pari kuukautta, mutta ensipalautteet ovat olleet positiivisia.

Aalto kiittelee onnistuneesta lopputuloksesta myös kohteen toteuttanutta Peab Oy:ta ja suunnittelija SIGGE Arkkitehdit Oy:ta.

– Isoihin kohteisiin liittyy aina väistämättä paljon kysymyksiä ja haasteita, joihin on rakennettaessa löydettävä ratkaisut. Tässä vuoropuhelu tilaajan, rakentajan ja suunnittelijan välillä oli oikein sujuvaa ja toimivaa: Tyyssija saatiin hienosti maaliin yhteistyöllä.


Yhteiskunnallinen rahoitus
Kuntarahoituksen yhteiskunnallista rahoitusta myönnetään investoinneille, jotka tuottavat laaja-alaista yhteiskunnallista hyötyä. Rahoitettavilla hankkeilla on positiivisia vaikutuksia ympäristöönsä ja sen yhteisöön: ne edistävät yhdenvertaisuuden, yhteisöllisen hyvinvoinnin tai alueen elinvoiman toteutumista.


Teksti: Tuomas Mäkinen
Kuvat: A-Insinöörit, Jonne Lindholm

AsiakastarinatAsuntotoimijoiden asiakastarinatKestävä rahoitusYhteiskunnallinen rahoitus

Okko Rostedt: Onnistunut kassaennustaminen edellyttää suunnitelmallisuutta ja yhteispeliä

Kassaennustaminen on tärkeää jokaiselle kunnalle ja kuntayhtymälle kokoon katsomatta. Sopivan työkalun, selkeiden tavoitteiden, jatkuvan kehittämisen ja yhteistyön kautta maksuvalmiutta voidaan ennustaa ja hallita pitkällekin tulevaisuuteen, kirjoittaa digitaalisten palveluiden asiantuntija Okko Rostedt.

Vuoden 2020 keväästä olin mukana 25 kunnan ja kuntayhtymän kassaennustesovelluksen käyttöönotossa, kun pilottiasiakkaamme pääsivät kokeilemaan uutta sovellusta käytännössä. Kaikki asiakkaamme jakoivat saman perusajatuksen ennustamisen tärkeydestä, mutta lähtötasossa ja tavoitteissa oli suuria eroja.

Parin erikoisen koronavuoden jälkeen on soteuudistuksen vuoro luoda painetta asiakkaidemme kassojen riittävyydelle, joten ajattelin avata muutamaa käyttöönotoissa esiin tullutta edellytystä kassaennustamisessa onnistumiselle.

Selkeät tavoitteet

Kassaennustamisen aloittaminen vaatii ensin selkeät tavoitteet. Sopivaa tavoitetasoa voi hakea esimerkiksi seuraavien kysymysten avulla:

  • Millainen kassaennustamisen prosessi nyt on käytössä?
  • Kuinka pitkälle halutaan ennustaa?
  • Kuinka tarkka ennusteen tulisi olla?
  • Halutaanko ennustetta laajentaa merkittäviin konserniyhtiöihin?

Resurssit ja yhteistyön merkitys

Kassaennustamista tehdään tyypillisesti muutamaksi viikoksi eteenpäin reskontrasta saataviin tietoihin perustuen. Lyhyellä aikavälillä tämä toimii kohtuullisen hyvin, mutta tiedossa oleviin maksuihin reagointi ei ole varsinaista aktiivista ennustamista eikä anna näkymää kassan riittävyydestä pidemmällä tähtäimellä.

Onnistuneen pidemmän aikavälin likviditeetin ennustamiseen tarvitaan sopivan työkalun lisäksi henkilöresursseja. Prosessien automatisointi on tavoiteltavaa aina kun se on mahdollista ja järkevää, mutta vaikka kassaennusteen kaikki data saataisiin automaattisesti muista palveluista, tarvitaan ihminen ennusteen seuraamiseen ja arviointiin.

Tietojen läpinäkyvyyden ja ajantasaisuuden tarve korostuu, mikäli ennustamisessa halutaan siirtyä konsernitasolle. Yhteisen työkalun lisäksi tarvitaan selkeät säännöt siitä miten, millä tarkkuudella ja kuinka usein ennuste pyritään toteuttamaan. Onnistuminen edellyttää sitoutumista läpi organisaation. Ennustaminen konsernitasolla tuo mukanaan omat haasteensa tarvittavien tietojen saatavuudessa, mikä kannattaa huomioida huolellisesti heti alussa. 

Tärkeimpien kassavirtojen tunnistaminen ja prosessin jatkuvuus

Tavoitteiden asettamisen ja resurssien varmistamisen jälkeen on tunnistettava oleellisimmat kassavirrat sekä helpoimmat keinot tuoda ne kassaennusteelle. Jatkuvasti toistuvat tulot ja menot kuten verot ja valtionosuudet, palkat tai palveluostot ovat kaikkein ennustettavimpia, toki kausiluontoista vaihtelua voi esiintyä. Lyhyemmän aikavälin ennustamisessa toistuvien tapahtuminen merkitys korostuu, kun taas keskipitkällä aikavälillä painopiste muuttuu kohti suurempien epäsäännöllisten tulo- ja menoerien, kuten investointien maksuerien ennakointia.

Ennusteen halutussa tarkkuudessa voi olla suuriakin eroja riippuen siitä, halutaanko ennustaa rahoitustarvetta lähitulevaisuudessa vai investointimenojen paineessa olevan ylijäämäisen kassan kestävyyttä seuraavan vuoden aikana. Molemmat tavoitteet voivat elää myös samalla ennusteella rinnakkain ja jopa toisiaan täydentäen.

Ennusteiden onnistumista tulee seurata ja kehittää tiliotteen toteutumiin vertaamalla. Jatkuvan parantamisen kautta maksukäyttäytymisen vaihteluita ja epäsäännöllisyyksiä on mahdollista ennustaa yhä paremmin ja pidemmälle.

Okko Rostedt

Kirjoittaja työskentelee Kuntarahoituksessa digitaalisten palveluiden senior-asiantuntijana.

Digitaaliset palvelumme tarjoavat ratkaisun asiakkaidemme rahoitussalkun hallintaan ja talouden suunnitteluun. Kehitämme tarjontaa jatkuvasti käyttäjiemme toiveiden mukaisesti. Uusimman kassaennustesovelluksen asiakaspilotointi alkoi keväällä 2020, ja kaikkien asiakkaidemme saatavilla palvelu on ollut viime lokakuusta lähtien.

Lue lisää kassaennustesovelluksesta ja pyydä tarjous

Kuva: Sami Lamberg

Digitaaliset palvelutKuntarahoitusNäkökulmat

Mansikkakaupungista urheilukohteeksi – Lintharjun Liikuntakeskus on Suonenjoen historian suurin investointi

Keväällä 2021 valmistunut Lintharjun Liikuntakeskus on Suonenjoen historian suurin investointi. Keskus korvasi vanhan 70-luvulla rakennetun uimahallin ja nyt tiloissa on myös kansalliset ottelutapahtumat mahdollistava liikuntasali. Korona on varjostanut uuden liikuntakeskuksen käyttöönottoa, mutta esimakua urheiluhuumasta saatiin syksyllä.

Suonenjoen kaupunginjohtaja Juha Piiroinen auringossa lasiseinää vasten.
Suonenjoen kaupunginjohtaja Juha Piiroinen

– Alueen molemmat lentopallojoukkueet, miesten Savo Volley ja naisten Puijo Wolley pelaavat suomenmestaruustasolla. Molemmilla oli syksyllä kotiottelu Suonenjoella, kuten myös Kampuksen Dynamolla, joka kuuluu futsalin kärkinimiin Suomessa. Suonenjoella ei ole koskaan aiemmin voitu järjestää tämän tason otteluita, mutta nyt se on mahdollista, kaupunginjohtaja Juha Piiroinen iloitsee.

Penkkiurheilun lisäksi uusi liikuntakeskus on tärkeä myös kaupunkilaisten hyvinvoinnille. Lintharjun Liikuntakeskuksessa on allaspinta-alaa kaksin verroin vanhaan uimahalliin verrattuna. Liikuntasalin pinta-ala lähes kolminkertaistui aikaisempaan ja kuntosali sai uudet modernit puitteet. Viereisestä koulukeskuksesta pääsee uusiin tiloihin yhdyskäytävää pitkin.

– Lukiosta, yläkoulusta ja alakoulusta voi tulla liikkumaan ja uimaan vaikka sukkasillaan.


Uimahalli Lintharjun Liikuntakeskuksessa Suonenjoella. Etualalla allas, taustalla ikkunat pihalle.
Uudessa uimahallissa on runsaasti valoisaa allastilaa eri käyttäjäryhmille.


Luonnonkaunis Lintharju houkuttelee yli kuntarajojen

Koulun henkilökuntaa ja opettajia kuultiin liikuntakeskuksen suunnittelussa paljon. Mielipiteitä kysyttiin myös kaupunkilaisilta: suunnitteluvaiheessa järjestetty sähköinen kysely sai liki 900 vastausta.

– Kannanotto uuden liikuntakeskuksen puolesta oli hyvin vahva. Etenkin uusi uimahalli koettiin tärkeäksi. Lähes jokainen vastaaja halusi, että Suonenjoella on jatkossakin uimahalli, Piiroinen kertoo kyselyn tuloksista.

Koulun ja kaupunkilaisten lisäksi hankeryhmä kuuli suunnittelussa urheiluseuroja ja -järjestöjä sekä vammais- ja vanhusneuvostoa, jotka ottivat kantaa esteettömyysasioihin.

Lintharjun Liikuntakeskus on Suonenjoen historian suurin investointi, jota puntaroitiin pitkään. Lisävelkaantumista haluttiin välttää, ja kaupunki päätyi rahoittamaan hankkeen Kuntarahoituksen joustavalla kiinteistöleasingilla.

Käyttäjien vastaanotto on osoittanut, että historiallinen investointi oli oikea päätös, sanoo kaupunginjohtaja Piiroinen. Uusi liikuntakeskus on paitsi tärkeä ja tarpeellinen palvelu kaupunkilaisille, myös vetovoimatekijä Suonenjoelle.

– Lintharjun alue houkuttelee kävijöitä yli kuntarajojen. Siksi myös uusi liikuntakeskus nimettiin sen mukaan, halusimme korostaa alueelle muodostunutta urheilukampusta.

Keskuksen kupeessa voi kesällä harrastaa muun muassa polkujuoksua ja frisbeegolfia sekä pallolajeja tenniksestä jalkapalloon ja talvella hiihtää Lintharjun mainetta niittäneillä laduilla. Uutena lajina on maastopyöräily. Lintharjun luonnonkauniissa järvimaisemissa mutkittelee 18 kilometrin pyöräreitti, jota voi polkea kesät talvet.

– Reitti on saanut todella hyvän vastaanoton, sitä tullaan ajamaan Kuopiosta ja Keski-Suomesta saakka.


Kuntosali Lintharjun Liikuntakeskuksessa Suonenjoella
Uudessa liikuntakeskuksessa riittää harrastusmahdollisuuksia.


Asianmukainen rahoitus tärkeään työhön

Kunnilla ja kaupungeilla on lakisääteinen velvollisuus huolehtia asukkaiden hyvinvoinnista ja terveydestä. Sote-uudistus muuttaa kuntien palveluntarjontaa, mutta vastuu hyvinvoinnista säilyy. Piiroinen uskoo, että uudistus voi jopa selkeyttää kuntien roolia.

– Kuntien palvelut keskittyvät jatkossa yhä enemmän lapsiin ja nuoriin. Meillä on suuri vastuu siinä, että heistä kasvaa aktiivisia ja hyvinvoivia aikuisia. Samoja palveluja tarvitaan edelleen.

Hyvinvoinnista huolehtiminen on tärkeää myös uudistuksen onnistumisessa. Mikäli paisuvia sote-kustannuksia halutaan suitsia, ei ennaltaehkäisevää työtä voi laiminlyödä.

– Mitä paremmin asukkaat voivat, sitä vähemmän sote-palveluilla on käyttöä. Jos hyvinvointipalveluilla voidaan vähentää sairastavuutta, kaikki voittavat.

Kaupunginjohtaja on pitänyt asiaa esillä myös maakuntatasolla. Hän toivoo, että kunnat saavat tärkeään työhön asianmukaisen rahoituksen.

– Valtionosuuksiin on suunniteltu hyvinvointikerrointa, mutta aika pienistä rahoista puhutaan. Toivon, että resurssit turvataan tavalla tai toisella.


Lue lisää hankkeesta Kuntarahoituksen Ratkaisupankissa:


Teksti: Roope Huotari
Kuvat: Suonenjoen kaupunki (kohde); Viestirauta, Markku Leskinen (Juha Piiroinen)

Kuntien asiakastarinat

Kuntarahoituksen suhdanne-ennuste: Venäjän talous horjuu kuilun partaalla, sota vavisuttaa myös maailmantalouden näkymää – Suomen bkt-kasvu puolittumassa

Kuntarahoituksen suhdanne-ennuste, maaliskuu 2022Lataa
Taulukko: arvio Ukrainan kriisin vaikutuksista Suomen talouden keskeisiin tunnuslukuihin.

Länsimaat ovat vastanneet Venäjän hyökkäykseen poikkeuksellisen yksituumaisesti. Venäjään on kohdistettu mittavia pakotteita, ja maan rahoituslaitokset ja yritykset on käytännössä suljettu kansainvälisten markkinoiden ulkopuolelle. Venäjälle pakotteiden yhteisvaikutus on dramaattinen: maan talous horjuu syvän taantuman partaalla, arvioi Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala yhtiön vuoden ensimmäisessä suhdanne-ennusteessa.

– Ruplan ostovoiman nopea hupeneminen on saanut kansalaiset joukolla nostamaan pankeista säästöjään. Talletuspaot voivat koitua yksittäisten pankkien kohtaloksi. Myös riski valtion maksukyvyttömyydestä on ulkomaisten velkojen osalta kasvanut.

Kriisin talousvaikutukset tuntuvat myös muualla, erityisesti Euroopassa. Pakotetoimet ja Venäjän talouden syöksy aiheuttavat luottotappioita ulkomaisille pankeille ja yrityksille. Epävarmuus energiantoimituksista nostaa energiakustannuksia, ja myös elintarvikehuolto voi vaikeutua, sillä Ukraina ja Venäjä ovat keskeisiä viljantuottajia.

– Häiriöt teollisten raaka-aineiden saatavuudessa voivat kärjistää myös maailmantalouden komponenttipulaa. Ylilentokiellot ja muut liikkumisen esteet saattavat pahentaa toimitusketjujen pullonkauloja, Vesala lisää.

Epävarmuus kalvaa rahoitusmarkkinoita – keskuspankkien inflaatioahdinko kasvaa

Riskejä liittyy myös kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden vakauteen. Talouspakotteiden mittaluokka on niin poikkeuksellinen, että niiden vaikutusta on syytä seurata huolella, sanoo Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio.

– Venäjä on ollut erilaisten rahoitus- ja hyödykemarkkinalinkkien kautta kiinteästi kytköksissä globaaliin talousjärjestelmään. Siksi maan totaalinen eristäminen voi aiheuttaa myös ennalta-arvaamattomia seurauksia. Tappioiden leviämistä erilaisten luotto- ja vastapuoliriskien välityksellä on seurattava tarkasti.

Taloudelle haitallisinta lienee silti perustavanlaatuinen epävarmuus, arvioi pääekonomisti Vesala.

– Sota järkyttää kotitalouksien ja yritysten talousluottamusta. Tulevaisuuteen suuntautuvat investointipäätökset joutuvat nyt uudenlaiseen puntariin.

Rahapolitiikan kannalta Venäjän hyökkäys Ukrainaan ajoittuu erittäin hankalaan saumaan. Kriisi nostaa hintapaineita entisestään, ja akuutti inflaatio-ongelma rajoittaa keskuspankkien liikkumavaraa. Päätöksiä ei voida enää tehdä pelkän hintavakauden ehdoilla, vaan keskuspankit joutuvat huomioimaan myös talouskasvuun ja rahoitusmarkkinoiden vakauteen liittyvät riskit.

– Rahapolitiikan lähivuosien näkymä tuskin vielä tyystin muuttuu, mutta kiristyksiä on luvassa selvästi verkkaammin kuin ennen Ukrainan kriisin kärjistymistä arvioitiin, Vesala jatkaa.

Talousvaikutusten mittakaava hämärän peitossa – Suomessa kuluvan vuoden bkt-kasvu uhkaa puolittua

Erittäin suuren epävarmuuden vuoksi Kuntarahoitus ei tuota maaliskuun suhdanne-ennusteessaan uusia ennustelukuja Suomen talouden kehityksestä. Sen sijaan yhtiö esittää ensimmäisen arvionsa siitä, miten paljon kriisi voi Suomen bkt-kehitykseen vaikuttaa.

Ennen Venäjän hyökkäystä Suomen talouden odotettiin yltävän 2022 vielä lähes kolmen prosentin kasvuun. Ukrainan kriisin negatiivinen kokonaisvaikutus bkt-kasvuun voi kuluvana vuonna olla noin 1–1,5 prosenttiyksikön luokkaa. Kasvuvauhti olisi näin ollen suunnilleen puolittumassa. Kuntarahoitus arvioi Suomen bkt-kasvun asettuvan kuluvana vuonna 1–2 prosentin haarukkaan ja putoavan vuonna 2023 nollan ja yhden prosentin välille.

– Arvio perustuu näkymään, ettei sodalle ole toistaiseksi odotettavissa nopeaa ratkaisua, mutta ettei se myöskään laajene Nato-maiden ja Venäjän suoraksi keskinäiseksi konfliktiksi. Arvio ei toistaiseksi sisällä skenaariota, jossa Venäjän energiatoimituksia Eurooppaan ajettaisiin merkittävästi alas. Energiatoimitusten katkeaminen johtaisi taloudessa todennäköisesti merkittävästi heikompaan kehityskulkuun. Nykyisten talouspakotteiden oletamme pysyvän voimassa koko ennustejakson 2022–2023 ajan, pääekonomisti Vesala kertoo ennusteen taustoista.

Nykytiedon valossa myös inflaatio on kiihtymässä odotettua enemmän. Kuntarahoitus arvioi kuluttajahintojen nousun kasvavan tänä vuonna 3,7 prosenttiin ja laskevan 2,0 prosenttiin vuonna 2023.

– Nämä alustavat laskelmat ovat luonnollisesti hyvin epävarmoja – arvioita joudutaan vuoden edetessä tarkentamaan mahdollisesti tuntuvastikin, kun geopoliittisen kriisin kehityksestä ja talousvaikutusten suuruudesta saadaan enemmän tietoa, Vesala muistuttaa.

Kuntarahoituksen suhdanne-ennuste, maaliskuu 2022Lataa


Lisätietoja:

Soili Helminen, vs. viestintäpäällikkö
ext-soili.helminen@kuntarahoitus.fi
puh. 0400 204 853

IlmiötKuntarahoitusTalous

Lisää asiakashyötyjä ja panostuksia vastuullisuuteen – Kuntarahoituksen vuosikertomus 2021 sekä vihreä vaikutusraportti ja yhteiskunnallinen vaikutusraportti on julkaistu

Kuntasektorin rahoituskysyntä oli vuonna 2021 maltillista ja ennakoitua alhaisempaa. Tämä johtui talous- ja työllisyystilanteen odotettua paremmasta tilanteesta sekä valtion kunnille suuntaamista koronatuista. Koronapandemian vaikutukset yleishyödyllisen asuntotuotannon kysyntään ovat olleet vähäisiä koko pandemian ajan, ja rahoituksen kysyntä kasvoi maltillisesti. Uuden pitkäaikaisen rahoituksemme määrä vuonna 2021 oli 3,7 miljardia euroa.

Millainen oli Kuntarahoituksen vuosi 2021?

Oops! This video will not be shown because you have disabled the marketing cookies. To see the video, accept marketing cookies.

Vihreän ja yhteiskunnallisen rahoituksemme vaikutukset julkaisemme tänä vuonna erillisinä raportteina. Julkaisuissa kuvataan ympäristöinvestointeihin suunnatun vihreän rahoituksen sekä erityisen vaikuttaville ja laaja-alaista yhteiskunnallista hyötyä tuottaville hankkeille suunnatun yhteiskunnallisen rahoituksen vaikutukset.

VIhreän vaikutusraportin kansi, jossa vasemmalla sähköauto latautumassa, oikealla tyttö koira sylissään paikallaan olevassa autossa takapenkillä.
Yhteiskunnallisen vaikutusrportin kansi, jossa vasemmalla puuverhoiltu asuintalo, oikealla iloinen kehitysvammainen nainen kuulokkeet päässä kotonaan.

Vastuullisuus ja uudet toimintatavat osaksi arkea

Vastuullisuus nivoutuu yhtä tiiviimmin kaikkeen toimintaamme sekä jokaisen kuntarahoituslaisen työhön. Vuonna 2021 aloimme työstää laskelmia oman toimintamme ympäristövaikutusten näkyväksi tekemiseksi. Julkaisimme myös vastuullisen sijoittamisen viitekehyksemme, joka kiteyttää sijoitustoimintamme vastuullisuuden periaatteet prosessit ja vastuut avoimesti yksiin kansiin. Olemme myös ensimmäistä kertaa tuoneet vastuullisuusraportoinnin osaksi toimintamme raportointia, emmekä enää julkaise erillistä vastuullisuusraporttia.

Koko Kuntarahoituksen vuotta 2021 leimasi vahvasti uudistuminen ja uusien toimintamallien juurruttaminen.

– Tänä vuonna jatkamme uudistumistamme, johtamisen kehittämistä sekä vastuullisuuden integroimista yhä tiiviimmin toimintaamme, toimitusjohtaja Esa Kallio sanoo.


Tutustu vuosikertomukseemme täälläLataa
Tutustu vihreään vaikutusraporttiimme täälläLataa
Tutustu yhteiskunnalliseen vaikutusraporttiimme täälläLataa

KuntarahoitusVastuullisuusVihreä rahoitusYhteiskunnallinen rahoitus

Mari Tyster ja Esa Kallio: Hyvinvointialueiden rahoitusmalli turvattu – vaikeita valintoja silti edessä

Hallitus antoi helmikuun alussa eduskunnalle esityksen Kuntarahoituksen toiminnan kannalta keskeisen lainsäädännön eli Kuntien takauskeskuksesta annetun lain muuttamiseksi. Lakimuutoksen myötä Kuntien takauskeskus voisi taata Kuntarahoituksen sellaisen varainhankinnan, jota käytetään hyvinvointialueiden uusinvestointien rahoittamiseen. Ilman tätä muutosta Kuntarahoitus voisi rahoittaa vain kunnilta ja kuntayhtymiltä hyvinvointialueille siirtyviä lainoja. Voisimme siis tulevaisuudessa rahoittaa myös hyvinvointialueiden ja hyvinvointiyhtymien, niiden omistamien tai määräämisvallassa olevien yhteisöjen sekä liikelaitoksien uusinvestointeja. Lain on tarkoitus tulla voimaan 1. toukokuuta 2022.

Finanssivalvonta linjasi alkuvuonna, että hyvinvointialueiden saatavat kuuluvat valtion ja kuntien tapaan pankkien vakavaraisuussääntelyssä niin kutsuttuun nollariskiluokkaan. Tämä oli erittäin tärkeä kanta ja se asettaa hyvinvointialueet osana julkishallintoa samaan asemaan kuntien kanssa rahoituksen saatavuuden ja tehokkuuden näkökulmasta. Olemme hallituksen esitykseen ja Finanssivalvonnan linjaukseen erittäin tyytyväisiä. Mikäli esitys hyväksytään eduskunnassa sellaisenaan, on sosiaali- ja terveydenhuollon investointien rahoituksen saatavuus jatkossakin turvattu kaikissa markkinaolosuhteissa. Kun investoidaan pitkällä tähtäimellä, on myös rahoituksen syytä olla pitkäaikaista. Näin rahoitusriskejä pystytään hallinnoimaan paremmin.

Kansainvälisillä pääomamarkkinoilla tekemämme pitkäjänteisen ja määrätietoisen työn ansiosta pystymme hankkimaan rahoitusta edullisesti kaikissa markkinaolosuhteissa laajalta kansainvälisten sijoittajien verkostolta. Tämä on ainutlaatuinen vahvuutemme julkisten investointien ja yleishyödyllisen asuntorakentamisen hankkeiden rahoittajana. Mahdollisuus toimia hyvinvointialueiden rahoittajana vahvistaa asemaamme myös kansainvälisten sijoittajien silmissä. Suomalaista julkishallintoa tarkemmin tuntemattomille on selkeämpää, että Kuntarahoituksen rooli rahoittajana ei eroa hallinnon eri toimijoihin nähden.

Siirtymäaikana, ennen hyvinvointialueiden toiminnan aloittamista 1.1.2023, tehtäviin rahoituspäätöksiin liittyen lainsäädäntö ei ole kovin yksityiskohtainen. Muun muassa siirtymäajan päätösvaltuuksiin liittyy käytännön kysymyksiä, joita yritämme ratkoa yhdessä asiakkaidemme kanssa. Käymme näistä asioista myös vuoropuhelua Kuntaliiton kanssa, jotta ohjeistus meiltä ja Kuntaliitosta asiakkaidemme suuntaan olisi mahdollisimman yhtenevä.

Hyvinvointialueiden valtuustot aloittavat toimintansa haasteellisessa tilanteessa. Väestö ikääntyy, ja vanhuspalveluiden tarve kasvaa. Lisäksi korona-aika on kasvattanut hoitovelkaa entisestään, kaikki pandemian vaikutukset eivät ole vielä edes selvillä. Myös nämä kasvavat tarpeet täytyy pystyä hoitamaan ja toimintaa tehostamaan, vaikka talous on jo valmiiksi tiukalla. Vaikeita valintoja on todennäköisesti edessä.

Myös kunnanvaltuustot ovat uuden edessä. Kun hyvinvointialueet aloittavat toimintansa ja sosiaali- ja terveydenhuollon menot ja tulot poistuvat kunnilta, kuntien rahoituspohja muuttuu merkittävästi. Monet elinvoimaiset, vahvan veropohjan kunnat ovat aiempaa riippuvaisempia valtion rahoituksesta. Tämä heikentää kuntien omaa päätösvaltaa ja sillä voi olla vaikutuksia rohkeuteen ja kykyyn investoida tulevaisuuteen. Aika näyttää, mitä vaikutuksia sote-uudistuksella on julkiseen talouteen ja kuntien mahdollisuuksiin vaikuttaa omaan tulevaisuuteensa.

Mari Tyster ja Esa Kallio


Tyster on Kuntarahoituksen Lakiasiat ja viestintä -toiminnon johtaja, toimitusjohtajan sijainen sekä johtoryhmän jäsen, Kallio Kuntarahoituksen toimitusjohtaja.

KuntarahoitusNäkökulmat