Riku Lumiaro: Ei elinvoimaa ilman luontoa

Kuntaliitto on selvittänyt, mitä asioita kuntalaiset pitävät tärkeimpinä tekijöinä asuinpaikkaa valitessaan. Tärkeimpänä kuntalaiset pitävät hyvää asuinympäristöä, toisena hyviä palveluita, ja kolmantena luonnonläheisyyttä. Viime vuosina lähiluonnon arvostus on kasvanut kohisten: korona-aikana suomalaiset liikkuivat luonnossa lähes viidesosan enemmän kuin ennen pandemiaa. Fyysisen kunnon lisäksi luonnossa ylläpidetään henkistä hyvinvointia, rentoudutaan ja hiljennytään. Trendi tuskin kääntyy, sen takaa maailman meno.

Kuntien kaavoitusmonopoli varmistaa, että niiden päätökset sanelevat viime kädessä sen, miltä kuntalaisten arvostama lähiluonto näyttää. Maankäyttö on suurin lajeja uhkaava tekijä – rakentaminen kolmanneksi suurin. Kuntalaisten silmissä ei ole yhdentekevää, onko lähiseudun viheralue yhtenäinen kymmenien hehtaarien metsä vai pienten palstojen mosaiikki. Rikas, hyvinvoiva luonto on kaikkein arvokkainta, niin viihtyisyyden kuin terveysvaikutusten kannalta.

Ilmastotoimet alkavat olla kunnissa arkipäivää. Niistä on tehty järjestelmällinen osa kaikkea päätöksentekoa. Teot luonnon monimuotoisuuden eteen ovat kuitenkin vielä hajanaisia, ja lepäävät liian usein muutaman avainhenkilön harteilla. Silti hyviäkin esimerkkejä on: esimerkiksi Lahden kaupunki, jossa luonnon monimuotoisuuden tilaa on parannettu vuosikymmenien ajan. Vesijärven kunnostaminen aloitettiin jo vuonna 1987. Lahti on myös kokeillut ekologista kompensaatiota ensimmäisenä kaupunkina Suomessa. Siinä lisärakentamisen haitat hyvitetään rauhoittamalla arvokkaita luontoalueita muualla.

Luonnon monimuotoisuus on monimutkaista. Siksi työ sen edistämiseksi vaatii valtavasti tietoa ja sitoutumista lähestulkoon kaikilta kuntaorganisaation aloilta: hallinnosta ja maankäytöstä teknisiin palveluihin, sivistys-, ympäristö- ja luonnonsuojelutoimea unohtamatta. Usein vahinkoja nimittäin sattuu, kun tieto ei leviä toimijalta toiselle. Kotikunnassani moottoritien varteen rakennettiin näyttävät meluvallit, joiden yläosa oli lasia. Lopputulos oli visuaalisesti miellyttävä, mutta alueen linnustolle kuolettava.  Lähialueella pesivä kanahaukkapari lensi päin lasia ja poikaset kuolivat pesään. Vallien lasiosiin päädyttiin lisäämään teippejä, jotta linnut huomaisivat lasireunuksen.

Monimuotoisuustyö lähtee liikkeelle luonnon monimuotoisuusohjelmasta, jossa määritellään, miten luontoarvot huomioidaan arkisessa luonnossa: talousmetsissä ja rakennetun ympäristön lomassa. Monimuotoisuutta ei nimittäin turvata suojelualueilla. Ne ovat työn ydin, mutta todellinen vaikutus syntyy, kun luonnon monimuotoisuus on jokaisen kaavoittajan, suunnittelijan ja rakentajan työpöydällä. Liikkeelle pääsee liittymällä SYKE:n Luontokunnat-verkostoon, josta saa valmiita malleja ja parhaita käytäntöjä päätöksenteon tueksi.

Ennustan, että lajikadon kiihtyessä rikas luonto nousee arvoon arvaamattomaan. Ihmisillä kun on tapana arvostaa asioita turhan myöhään. Joten kunnat, huolehtikaa luonnon hyvinvoinnista. Ilman sitä ei ole elinvoimaa.

Riku Lumiaro
Kirjoittaja on biodiversiteettiasiantuntija Suomen ympäristökeskuksessa ja yksi Ilmasto & kunnat: kunnat luonnon monimuotoisuuden vartijoina -tapahtuman puhujista.


Riku Lumiaron vinkit luonnon monimuotoisuustyöhön kunnissa:

  1. Liity Luontokunnat-verkostoon. Sieltä saat tukea työn käynnistämiseen.
  2. Aloita luonnon monimuotoisuusohjelman valmistelu. Se on työn kulmakivi.
  3. Panosta työhön: rekrytoi ympäristösihteeri tai ympäristöjohtaja. Perusta poikkihallinnollinen työryhmä. Se säästää aikaa ja rahaa.
  4. Nosta luontoasiat kunnan päätöksentekoon valtuuston ja hallituksen kokouksissa. Jos tarve vaatii, lähde liikkeelle pienin askelin. Korosta työn merkitystä, eritoten elinvoimaa.
  5. Ryhdy hommiin ja ota kuntalaiset mukaan. Suomalaisilla on vahva talkoohenki, luonnosta halutaan huolehtia.


Ilmasto & kunnat: kunnat luonnon monimuotoisuuden vartijoina

Kuinka vihreät edelläkävijäkunnat ehkäisevät luontokatoa? Uuden tapahtumasarjamme ensimmäisessä osassa perehdytään kuntien tärkeään rooliin luonnon monimuotoisuuden vartijoina. Mukana keskustelemassa:

  • Pekka Timonen, kaupunginjohtaja, Lahden kaupunki: Suomen johtavan ympäristökaupungin monimuotoisuustyö
  • Riku Lumiaro, biodiversiteetti- ja viestintäasiantuntija, SYKE: Käytännön esimerkkejä Luontokunnat-verkostosta
  • Mikko Noronen, Sustainability Analyst, Kuntarahoitus: Rahoitussektorin rooli luonnon monimuotoisuustyössä

Ilmoittaudu verkkotapahtumaan 31.5. klo 12–13.30!