Ota yhteyttä Kirjaudu Avautuu uuteen välilehteen
Hae sivustolta

USA:n talous käy kuumana, Euroopassa syksy alkaa viileämmin – Kuntarahoituksen markkinakatsaus 08/2023 on julkaistu

Kuntarahoituksen markkinakatsaus, elokuu 2023Lataa

Alkuvuoden talouskasvu on ylittänyt odotukset lähes kaikkialla länsimaissa, sanoo Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala yhtiön elokuun markkinakatsauksessa. Yhdysvalloissa makrotalouden uutisvirta on jatkunut vahvana läpi kesän, Euroopassa taloutta ovat kannatelleet valtioiden energiatuet, palvelualojen vahva veto sekä korkea työllisyys ja Suomessakin bkt-kasvu elpyi vuoden ensimmäisellä puoliskolla odottamattoman paljon.

Yhdysvalloissa talous ei näytä jäähtymisen merkkejä vielä syksyn kynnykselläkään. Euroopassa tilanne on toinen.

– Kiristynyt rahapolitiikka vaikuttaa talouteen viiveellä, ja loppuvuodelle suhdanneodotus on jo selvästi heikentynyt. Näkymät ovat synkentyneet erityisesti teollisuudessa ja rakentamisessa, mutta myös palvelualojen kasvussa paras terä on taittumassa, pääekonomisti Vesala arvioi.

Maailmantalouden ykkösriskinä Vesala pitää Kiinaa, jonka taloudesta kantautuu nyt lähes yksinomaan huonoja uutisia.

– Koronarajoitusten poistumisen jälkeen kotimarkkinoiden elpyminen ei ole jatkunut Kiinassa toivotusti. Kiinteistömarkkinoiden ongelmat ovat syventyneet, eikä vientikään vedä entiseen malliin, Vesala pohtii.

Kasvuyllätykset mutkistavat keskuspankkien työtä

Pääekonomisti arvioi pahimman inflaatiopiikin olevan takanapäin, mutta kuluttajahintojen kehitykseen liittyy yhä epävarmuutta.

– Euroopassa talouden tasapainottumista hidastavat erilaiset rakenteelliset jäykkyydet, ja EKP:n on vaikea arvioida, milloin rahapolitiikkaa on riittävästi kiristetty, Vesala selventää.

Markkinat odottavat Euroopan keskuspankilta enää yhtä koronnostoa. Korkohuippu saatetaan saavuttaa syksyn aikana, mutta sitkeän pohjainflaation ei odoteta antavan EKP:lle sijaa nopeisiin koronlaskuihin.

Peli on yhä auki myös Yhdysvalloissa. Kesän positiivisilla talousyllätyksillä on kääntöpuolensa, muistuttaa Vesala.

– Kasvun piristyminen ja kireät työmarkkinat voivat yhä vaikeuttaa hintapaineiden talttumista. Markkinoiden toiveissa Fed olisi jo koronnostonsa tehnyt, mutta mitenkään varmaa se ei ole.

Suomessa ostovoiman luisu on pysähtymässä

Suomen talous on kasvanut pitkälti palvelualojen varassa. Teollisuudessa ja rakentamisessa suhdanne on kääntynyt jo selvästi heikompaan suuntaan. Kuluttajille on onneksi luvassa helpotusta.

– Palkankorotusten myötä kuluttajien ostovoiman lasku on onneksi pysähtymässä, mikä yhdessä vahvan työllisyyden kanssa on hyvä vastalääke suhdanneluisua jyrkentäville voimille.

Alkuvuoden kasvuyllätys sysää matalasuhdannetta myöhemmäksi, sanoo pääekonomisti Vesala.

– Vuosi 2023 saattaa osoittautua ennustettua vahvemmaksi, mutta vuoden 2024 kasvuarvoihin liittyy suuria kysymysmerkkejä – ei vähiten rakentamisen äkkijarrutuksen vuoksi.

Kuntarahoituksen markkinakatsaus, elokuu 2023Lataa

Kuntarahoituksen syyskuun suhdanne-ennuste julkaistaan tiistaina 12. syyskuuta. Ilmoittaudu julkaisutapahtumaan klo 13–14 täällä tai tilaa esitysmateriaali täällä.

KuntarahoitusTalous

”Tuleva vuosi on hyvinvointialueille totuuden hetki” – Keski-Suomessa kurotaan umpeen 51 miljoonan alijäämää

Vastuu sosiaali- ja terveyspalveluista sekä pelastustoimesta siirtyi vuodenvaihteessa kunnilta hyvinvointialueille. Miten uudistus on sujunut Keski-Suomessa?

”Vuodenvaihteessa tavoitteena oli toteuttaa turvallinen siirtymä. Siinä sanoisin, että tavoitteet saavutettiin onnistuneesti: kouluarvosanaksi antaisin 8 ½.

Asiakkaiden näkökulmasta palvelut siirtyivät ilman isoja muutoksia: näkyvin ero oli varmaan, että terveyskeskusten ikkunoihin tulivat uudet hyvinvointialueen logot. Henkilöstön kannalta palkanmaksu oli iso koeponnistus. Tammikuun 13. oli noin 9 500 hyvinvointialueen työntekijän palkkapäivä: vajaa 70 ei saanut palkkaa, mutta tämä päästiin korjaamaan viimeistään seuraavana päivänä, ja noin kolmellasadalla oli haasteita palkanlisien kanssa. Kokonaisuutena se sujui kuitenkin melko hyvin.

Haasteista on mainittava IT-järjestelmät. Henkilöstöä tuli 26 organisaatiosta ja erityisesti uudet kirjautumistavat vaativat aikaa, ennen kuin ne alkoivat muodostua rutiiniksi. Tältä osin voi nöyrästi myöntää, että olisimme organisaationa voineet onnistua paljon paremminkin.”

Keski-Suomen hyvinvointialueella toimii 22 kuntaa. Miten yhteistyö kuntien kanssa on lähtenyt käyntiin?

”Yhteistyötä tehtiin ahkerasti etenkin vuodenvaihteessa. Hyvinvointialueella ei ollut vielä valmista organisaatiota loppuvuodesta 2022, joten kunnat auttoivat meitä paljon esimerkiksi taloushallinnon asioissa. Vastaavasti tammikuun 1. päivä meille siirtyneet henkilöt tukivat kuntia tilinpäätöksissä ja auttoivat saamaan viimeiset asiat kirjoihin ja kansiin.

Yhteistyö on edelleen äärimmäisen tärkeää, vaikka hyvinvointialueen toiminta onkin käynnistynyt ja eletään uutta aikaa. Kuntien kanssa on löydyttävä paljon yhteistä pintaa, jotta saadaan turvattua jatkumo asiakkaiden palveluissa.

Olemme pitäneet viikoittaisia keskustelutilaisuuksia hyvinvointialueen johdon ja kuntajohtajien välillä etäyhteyksin, ja kerran kuussa on pyritty kokoontumaan kasvokkain. Aluepoliitikot ovat myös jalkautuneet kuntakierroksille kuulemaan ajatuksia ja palautetta henkilökunnalta, kuntajohdolta ja tietysti ihan tavallisilta keskisuomalaisilta. Kesällä hyvinvointialueen ylin johto vieraili viiden työpäivän ajan kunnissa ja eri toimipisteissä ympäri Keski-Suomea. Vierailuista halutaan vakituinen käytäntö ja osa arkea.”

Mitä on työpöydälläsi juuri nyt?

”Keski-Suomen hyvinvointialueen strategia hyväksyttiin ensimmäisten joukossa kesällä 2022. Nyt viemme sitä käytäntöön. Strategiaan kuuluu esimerkiksi tuottavuusohjelma, jossa kurotaan umpeen hyvinvointialueen 51 miljoonan euron alijäämää. Siinä riittää tehtävää tuleville kuukausille ja vuosille.

Tuleva vuosi on hyvinvointialueille totuuden hetki. Tänä vuonna budjettimme oli pitkälti suuntaa antava, koska vertailuluvut saatiin kunnilta. Seuraavassa budjetissa takana on vuosi itsenäistä elämää, joten rivejä voidaan verrata hyvinvointialueen omiin lukuihin. Silloin nähdään, miten organisaatio toimii ja mihin talous asettuu.”

Millaisia asioita aiot edistää hyvinvointialueen johdossa?

”Hyvinvointialueen strategiassa puhutaan paljon ihmislähtöisyydestä. Sitä aion itsekin tuoda esiin joka käänteessä. Tässä työssä ihminen on kaikki kaikessa, oli sitten kyse asiakkaista, työkavereista tai sidosryhmistä.

Johtajana pyrin noudattamaan ’servant leadership’ -ajattelua eli palvelevan johtamisen mallia. Minun tärkein tehtäväni on varmistaa, että muu organisaatio onnistuu työssään. Se vaatii psykologista turvallisuutta: sellaista ilmapiiriä, jossa virheitä ei tarvitse pelätä eikä epäkohdista vaieta.”

Mitä kaikkea olet tehnyt työurallasi?

”Minulla on pitkä tausta teollisuudessa, mikä on aika poikkeuksellista tällä alalla. Nuorena diplomi-insinöörinä vedin Lindströmin pesulaa Konalassa. Sittemmin olin kännykkäbisneksen ja energiateollisuuden palveluksessa Kaakkois-Aasiassa ja Kiinassa. Vuonna 2016 palasin Suomeen, ensin toimitusjohtajaksi hammashoitoalan yritykseen ja sitten Islab-laboratoriokeskukseen. Keski-Suomeen siirryin Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin johdosta.

Olen siis ammattijohtaja ja taustani on aika kirjava. Muutos on yhdistävä tekijä. Olen käynnistänyt toimintaa kuudessa eri yrityksessä ja tehnyt viisi isoa suunnanmuutosta eri toimialoilla ja eri puolilla maailmaa. Kun iso muutos on käynnissä, ihmiset haluavat lopulta aika samanlaisia asioita: perusturvaa, työtä, sitä että itse voi hyvin ja firma voi hyvin.”

Mitä kirjaa, sarjaa, elokuvaa tai podcastia suosittelisit?

”Suosittelen lämpimästi Paula Kilpisen kirjaa ’Inhimillinen strategia’ kaikille, jotka pohtivat strategian toiminnallistamista. Se on ensimmäinen suomalainen johtamiskirja, jossa ihminen on kaiken keskellä. Tutustuin Paulaan pari vuotta sitten, ja hän toimi hetken mentorinani. Olen saanut todella paljon irti keskusteluistani Paulan kanssa, ja samat oivallukset näkyvät kirjassakin.”

Kenen kunta- tai aluevaikuttajan mietteitä haluaisit kuulla seuraavaksi?

”Kuntayhteistyö on hyvinvointialueille toiminnan kulmakivi ja erittäin tärkeää myös alueen asukkaille. Hankasalmen kunnanjohtaja Matti Mäkinen johtaa kunnanjohtajien verkostoa Keski-Suomessa. Olisi mukava kuulla Matin ajatuksia yhteistyöstä kuntien ja hyvinvointialueen välillä.”

JAN TOLLET
Työ: Hyvinvointialuejohtaja, Keski-Suomen hyvinvointialue
Koulutus: DI, eMBA
Syntynyt: 1966
Kotoisin: Helsingistä
Asuu: viikot Jyväskylässä ja viikonloput Helsingissä

Lue juttusarjan aiemmat osat:

Teksti: Roope Huotari
Kuva: Tero Takalo-Eskola

AsiakastarinatHyvinvointialueiden asiakastarinatKunta-/aluevaikuttaja

Lainasalkku- ja kassaennustesovellukset ovat budjetoinnin pelastus

Lahden vanhusten asuntosäätiö otti käyttöönsä Kuntarahoituksen lainasalkkusovelluksen ja kassavirtaennusteet. Digitaalisen työkalun ansiosta säätiön budjetin suunnittelu on helpottunut huomattavasti haastavina aikoina.

Lahden vanhusten asuntosäätiö sr (LVAS) edistää Lahdessa seniorien asumista. Säätiö vuokraa esteettömiä ja kohtuuhintaisia koteja asukkaille, jotka ovat täyttäneet 55 vuotta. Valtaosa säätiön 23 asuintalosta sijaitsee kivenheiton päässä Lahden torilta.

– Asunnoissamme viihdytään hyvin, kodit ovat esteettömiä ja palvelut lähellä. Lisäksi työskentelemme yhteisöllisyyden eteen. Taloissamme on kerhohuoneita ja kuntosaleja, ja toisista pidetään huolta. Jos naapurista ei kuulu, asukkaiden aloitteesta on lähdetty usein selvittämään, onko naapurilla kaikki kunnossa, kertoo säätiön talousjohtaja Anne Tuovinen.

Säätiön asunnot ovat suosittuja ja niihin olisi asukkaita jopa jonoksi asti. Ikääntyneiden asumista järjestetään sekä omana toimintana yhteisöllisissä senioritaloissa että eri palveluntuottajien toimesta ympärivuorokautisen palvelun kodeissa. Säätiön omistamissa taloissa asuu seniorien lisäksi myös mm. mielenterveyskuntoutujia.

Kuntarahoituksen digitaaliset työkalut ovat talousjohtajalle ”varsinainen aarre”

– Pienen säätiön talousjohtajana saa tehdä kaikkea. Vastuullani on budjetointi, rahoituksen suunnittelu, jälkilaskenta, ulkoinen laskenta ja kirjanpito. Tarjoamme asuntojen lisäksi kotona asumista palvelevia toimintoja, kuten ateriapalvelua, eli asiakkaiden koteihin vietäviä aterioita, Tuovinen kuvailee.

Kuntarahoituksen digitaalisten palveluiden kautta säätiö hallinnoi rahoitussopimuksiaan, ja seuraa markkinainformaatiota ja talousennusteita samasta paikasta.

– Lainasalkku- ja kassaennustesovellukset ovat varsinaisia aarteita näin talousjohtajan näkökulmasta. Ne ovat auttaneet meitä laatimaan budjetin, jonka ansiosta selviämme taloudellisesti haastavassa ajassa korkojen noustessa ja inflaation kasvaessa.

Ennusteet tarjoavat tärkeää näkyvyyttä korkojen kehitykselle

Säätiö otti Kuntarahoituksen digitaaliset palvelut käyttöön kesäkuussa 2022 pitkän suunnittelun jälkeen. Aiemmin käytössä oli ollut toinen lainahallintaohjelma, joka tarjosi näkymän korkosidonnaisuuksiin ja lyhennyksiin, mutta ei lainkaan ennusteita.

– Tarvitsimme kiperästi näkyvyyttä korkojen käyttäytymiseen ja ennusteita, kun Ukrainassa puhkesi sota ja maailma muuttui yhdessä yössä. Yksin pienehkössä toimintaympäristössä ei ole aikaa hankkia tarvittavia määriä dataa, jotta voisin ennustaa, miten kymmenien lainojen korot käyttäytyvät ja pohtia järkeviä vuokrakorotuksia. Työkalu on ollut oikea pelastus.

LVAS oli aiempina vuosina seurannut Kuntarahoituksen markkinakatsauksia. Sitä myöten myös työkalun ennusteisiin on ollut helppo luottaa.

– Seuraan tarkasti lainasalkun korkoennusteita suhteessa budjettiin ja kassavirtaan. Työkaluun kuuluu kassavirta-analyysi, josta näen lainojen korkokustannukset ja lyhennykset. Se helpottaa vuosittaisen kassavirran suunnittelua. Kun käsittelen kassasta heinäkuun lainahoitokuluja, on hyvä tietää, minkä verran kassasta liikkuu rahaa joulukuussa.

Nopeampaa ja uskottavampaa työtä luotettavan sovelluksen ansiosta

Säätiö suunnitteli työkalun käyttöönoton Kuntarahoituksen kanssa askel askeleelta. Aluksi muutama laina perustettiin yhdessä työkaluun, jotta jatkossa LVAS:n henkilöstön on ollut helppo käyttää sovellusta itsenäisesti. Tuovisen lisäksi sovellusta käyttävät säätiön kirjanpitäjä ja toiminnanjohtaja.

– Sovellus tuo uskottavuutta. Velkavetoisella ja velkavipuisella alalla lainakantamme on säätiön toimintaan nähden suuri, joten luotettavat ennusteet auttavat minua paitsi työssäni myös perustelemaan muille, mitä toimenpiteitä milloinkin kannattaa tehdä. Tein hiljattain esimerkiksi hallitukselle selvityksen lainoista ja sijoituksista ja siitä, miten kassamme riittää.

Tuovisen mielestä työkalun kirkkaimmat hyödyt näkyvät muun muassa budjetoinnissa, ennusteissa, kassavirrassa ja rahoituksen suunnittelussa. Tärkeimmät toiminnot ovat jo tulleet tutuksi, ja uuttakin opeteltavaa on edessä:

– Kuntarahoituksen digitaalisessa asioinnissa voi kuulemma tehdä lainahakemuksen yhteydessä tarjouspohjan muille rahoittajille, mikä on tosi hieno ominaisuus. Samaa työtä ei tarvitse tehdä moneen kertaan, mikä säästää luonnollisesti aikaa. Odotan kovasti, että pääsen kokeilemaan sitä.

Digitaalinen asiointi laajeni lainojen hakemiseen

Kuntatodistuksia ja pidempiä lainoja voi nyt hakea digitaalisesti asiointisovelluksessa. Sovellus on maksuton ja avataan kaikille asiakkaillemme.

Kirjaudu digitaalisiin palveluihin

Digitaaliset palvelutKuntarahoitus

Kymmenen vuotta kiinteistöleasingia – uusi rahoitusmuoto toi asiakkaille kustannustehokkaan vaihtoehdon ja muutti markkinaa

Kuntarahoituksen kiinteistöleasing täyttää tänä vuonna pyöreitä. Yhtiö toi uuden rahoitusmuodon markkinoille vuonna 2012, ja ensimmäinen kiinteistöleasingsopimus solmittiin seuraavana vuonna. Ensimmäisenä kiinteistöleasingia sai sairaanhoitopiiri uuden keskuskeittiön rakentamiseen. Seuraava kohde oli jätevedenpuhdistamo Varsinais-Suomessa.

Kiinteistöleasing moninkertaisti leasingrahoituksen määrän Kuntarahoituksessa. Ennen vuotta 2013 yhtiö rahoitti leasingilla vain irtaimen käyttöomaisuuden hankintoja sekä siirrettäviä tilaelementtejä. Sen jälkeen leasingia saatettiin myöntää myös kuntien suurimpien investointien, kuten esimerkiksi koulujen ja päiväkotien, rahoitukseen.

– Tavoitteena oli tuoda leasingmarkkinoille lisää vaihtoehtoja, läpinäkyvyyttä ja kilpailua, sanoo Kuntarahoituksen asiakkuuspäällikkö Karl Lintukangas.

”Ketsuppipullon korkki pamahti auki”

Kymmenen vuotta sitten kiinteistöleasingin käyttö oli kunnissa harvinaista. Rahoittajia oli vähän ja hinnat olivat korkeita.

– Leasing oli kallis vaihtoehto. Kuntarahoituksen tulo markkinoille sai muutkin laskemaan hintoja. Tätä nykyä marginaalit ovat aika lähellä tavallista lainarahaa, kertoo asiakkuuspäällikkö Daniel Eriksson.

Uuden rahoitusvälineen suosio kasvoi ensin hitaasti, sitten kertarysäyksellä. Yhtiön leasingkanta kasvoi useita kymmeniä prosentteja vuosi toisensa jälkeen. Eriksson puhuu ”ketsuppipulloefektistä”.

– Kunnissa päätöksiä peilataan aika usein naapurikuntiin tai muihin verrokkeihin. Myös kiinteistöleasing otettiin varovasti vastaan. Taisi mennä vuosi, että saimme ensimmäiset kaupat tehtyä. Mutta sitten kun kentältä alkoi kantautua hyviä kokemuksia, ketsuppipullon korkki pamahti auki, hän naurahtaa.

Myös elinkaarimallin käyttö kuntien toimitilahankkeissa yleistyi samoihin aikoihin. Kiinteistöleasing sopii erityisen hyvin yhteen elinkaarimallin kanssa.

– Elinkaarimallissa kunnille voidaan tarjota 20 vuoden leasingsopimusta 50 prosentin jäännösarvolla. Silloin saadaan rahoitusrakenne, joka vastaa 40 vuoden poistoaikaa. Kustannukset voidaan siis pilkkoa pienempiin osiin kuin lainassa, jossa takaisinmaksuaika on enimmillään 30 vuotta, Lintukangas selventää.

Vuonna 2016 Kuntarahoitus toi markkinoille vihreän rahoituksen ensimmäisenä rahoitusalan toimijana Suomessa. Suosittu vihreä rahoitus kasvatti myös kiinteistöleasingin kysyntää: ensimmäisenä vuonna vihreää kiinteistöleasingia myönnettiin neljään kouluhankkeeseen Hollolassa ja Joensuussa sekä uuteen palvelukeskukseen Hämeenlinnassa.

Kysytty kiinteistöleasing jatkaa kasvuaan

Tätä nykyä Kuntarahoitus rahoittaa kymmeniä kiinteistöleasinghankkeita vuodessa. Yhteensä rahoituskohteita on jo noin 150. Yhtiön leasingkanta on kasvanut kymmenessä vuodessa reilusta kuudestakymmenestä miljoonasta 1,3 miljardiin euroon.

Koulut ja päiväkodit ovat edelleen yleisimpiä kiinteistöleasingkohteita, mutta leasingilla rahoitetaan myös esimerkiksi jätevedenpuhdistamoja, hyvinvointikeskuksia ja paloasemia. Kiinteistöleasingia käytetään etelästä pohjoiseen, joka maakunnassa.

Rahoitetut kohteet ovat pääasiassa uudiskohteita, mutta myös peruskorjaus- ja laajennushankkeita on rahoitettu kiinteistöleasingilla. Voit tutustua Kuntarahoituksen rahoittamiin kiinteistöleasingkohteisiin ratkaisupankissa. (linkki)

Kysyntä jatkaa kasvuaan, uskovat asiakkuuspäälliköt.

– Yleinen trendi on se, että kunnat pohtivat taselainan lisäksi myös muita vaihtoehtoja. Siinä vertailussa kustannustehokas ja indeksikorotuksista vapaa kiinteistöleasing on vahvoilla, Lintukangas päättää.

Kiinteistöleasing

Kuntarahoituksen kiinteistöleasing antaa mahdollisuuden rahoittaa kiinteistöhankkeita perinteisistä rahoitusratkaisuista poiketen. Kiinteistöleasing soveltuu erinomaisesti erilaisten yhteiskunnallisten rakennuskohteiden hankintaan. Tyypillisiä kohteita ovat esimerkiksi koulut, päiväkodit ja monitoimitalot.

Lue lisää Kuntarahoituksen leasingrahoituksesta täällä. (linkki)

Katso video kiinteistöleasingista rahoitusmuotona:

KuntarahoitusLeasing

Innovatiivinen hybridilämmitys siivittää Oulun Sivakan uusia kerrostaloja entistä parempaan energiatehokkuuteen

Oulun Sivakka suhtautuu kunnianhimoisesti uusien vuokratalojensa energiatehokkuuteen: A-energialuokka ei ole vain tavoite, vaan minimitaso. Kaukovainiolle rakennettuihin uusiin kerrostaloihin toteutettiin hybridilämmitys, jonka yhtiö toivoo näkevänsä myös laajemmassa käytössä Euroopassa.

Sivakka on Oulun kaupungin omistama vuokratalokonserni, joka tuottaa ja tarjoaa kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja oululaisille. Yhtiömuotoisena toimintaa on tehty 30 vuotta.

– Tällä hetkellä meillä on noin 8 400 vuokra-asuntoa. Oulu kuuluu onnekkaisiin kasvukeskusalueisiin ja siksi kasvatamme parhaillaan asuntokantaamme, Sivakan toimitusjohtaja Raimo Hätälä kertoo.

Sivakka huomioi kohteissaan myös ympäristöarvot. Eräs esimerkki tästä on vuoden 2021 lopulla valmistunut kerrostalo osoitteessa Hiirihaukantie 12 A.

Tehtävänä metsälähiön uudistus

Hiirihaukantie 12 A sijaitsee Oulun Kaukovainion kaupunginosassa. Alue ilmentää hyvin 60-lukulaista suomalaista kaupunkisuunnittelua ja metsälähiöajattelua, Hätälä kertoo. Kaukovainio – tai Kaketsu, kuten alue paikallisesti tunnetaan – on hänen mukaansa varsin tyypillinen metsälähiö: alueella kulkee ympyräkehätie, jonka ulko- ja sisäkehille on rakennettu kerrostaloja.

Alue on aikansa lapsi myös rakennuskantansa puolesta. Kaukovainion keskuksen kiinteistöissä toimivat pitkään ostoskeskus, päiväkoti ja seurakuntakeskus. Nämä rakennukset olivat kerrostalokantaa matalampia ja aikanaan halvalla rakennettuja kohteita, jotka kärsivät muun muassa sisäilmaongelmista. Vuonna 2014 Oulun kaupunki kääri hihat ja käynnisti Kaukovainion keskuksen kehittämishankkeen. Suunnitelma syntyi ideointi- ja arkkitehtikilpailujen pohjalta.

– Ostari, päiväkoti, seurakuntakeskus, sekä joitain kerrostaloja purettiin. Tilalle päätettiin rakentaa marketti, johon tuli myös muita kauppapalveluita. Kerrostalojen tilalle puolestaan lähdettiin toteuttamaan merkittävästi täydennysrakentamista.

Kehitystyöhön toi uuden ulottuvuuden EU:n MAKING-CITY-hanke, jonka tavoitteena on löytää uusia rakennusinnovaatioita ja -ratkaisuja, joita voitaisiin toistaa myös muualla Euroopassa. Hankkeesta tiedusteltiin, olisiko Oulussa kiinnostusta selvittää energiaomavaraisen kaupunginosan toteutusta. Kaukovainion kehitys oli käynnissä, joten intoa löytyi sekä kaupungintalolta että Sivakan toimistolta. Hiirihaukantie 12 valikoitui koerakennuskohteeksi.

Hiirihaukantien keskeisenä innovaationa Hätälä nostaa esiin hybridilämmitysratkaisun, jota on sovellettu myös toisessa Kaukovainion uudiskohteessa, Jalohaukantie 5:ssä. Oulun Energia ja Sivakka hyödynsivät kohteissa lämpöpumpputeknologiaa, kaukolämmön paluulämpöjä sekä erilaisia hukkalämpöjä. Näin pystyttiin painamaan tontin ulkopuolelta tulevan primäärienergian määrä lähes nollaan. Tällä ratkaisulla on heijastevaikutus myös kaukolämmön tuotantolaitoksiin, joissa sähköntuotannon hyötyteho paranee.

Paneelit sinne, mihin paistaa

Hiirihaukantiellä on panostettu talotekniikkaan. Jäteveden lämmön talteenotto, tarkka huoneanturointi, ilmamääräsäätöinen ohjausjärjestelmä sekä maapiiristä tuleva esilämmitys ja -viilennys auttavat kaikki optimoimaan energiankulutusta ja asumisoloja.

– Asensimme myös ulkoseiniin aurinkopaneelit. Vertailimme dataa Jalohaukantie 5:n katolle asennetuista paneeleista: totesimme, että seinäasennus voisi tuoda paremman vuosihyödyn. Oulun korkeudella lumi peittää kattopaneelit kevättalvella pidempään, kun taas seinälle asennetut paneelit tuottavat energiaa jo helmi-maaliskuussa.

Hiirihaukantie 12 A:n aurinkopaneelit on asennettiin katon sijasta seiniin paremman vuosihyödyn saamiseksi.

Myös rakennuksen suunnittelussa on luotettu tehokkaisiin ja hyviksi havaittuihin valintoihin. Pohjapiirrokseltaan Hiirihaukantie 12 A on pistetalotyyppinen, “jopa tylsä, suorakaiteen muotoinen laatikko”, toimitusjohtaja Hätälä nauraa.

– Mutta tällainen rakenne on ikiaikaisen hyväksi ja toimivaksi todettu. Talon vaipparakenteessa kiinnitimme huomiota hyvään eristykseen, jolla minimoidaan ilmavuodot. Rakennus- ja käyttökustannusten optimoinnilla on positiivinen yhteys toisiinsa: vaipparakenteeltaan yksinkertainen talo on paitsi energiatehokas, myös edullinen ylläpitää.

Vihreästi rakennettu, mutta aina myös kohtuuhintainen

Sivakan vihreitä ratkaisuja ohjaavat yhtiön strategia sekä Oulun kaupungin asettamat omistajatavoitteet. Toimitusjohtaja Hätälä pitää Kaukovainion kohteita hienona onnistumisena, koska niissä yllettiin esimerkillisesti ympäristövastuullisuuden tavoitteisiin: energiatehokkuus paranee, hiilijalanjälki pienenee, ja kiertotaloutta edistetään monipuolisesti.

– Etenkin energiatehokkuus parani niin selvästi, että teemme varmasti saman ratkaisun jatkossakin. Toivomme myös, että kaukolämmön paluulämmön hyödyntäminen yleistyisi ratkaisuna MAKING-CITY-hankkeen kautta: se on systeemitasollakin hyvä innovaatio.

Vihreästi rakennettaessakin Sivakka pitää mielessä ydintehtävänsä.

– Hintataso on asukkaillemme ykkösasia, siksi sen on oltava sitä myös meille. Kaukovainiolla se toteutuu: Hiirihaukantiellä esimerkiksi 44,5 neliön kaksion vuokra on 566 euroa ja 65,5 neliön kolmion vuokra 770 euroa eli olemme vapaita markkinoita selvästi edullisempia.

Sivakka pyrkiikin toteuttamaan ympäristöä huomioivat ratkaisut luontevana osana toimivan asuinkohteen suunnittelua. Tästä ajattelusta kertoo myös Hiirihaukantielle yhteiskäyttöön tarkoitettu sähköauto, joka käy hiilineutraalilla pohjoismaisella vesivoimalla. Menopeli mahdollistaa kestävää liikkumista, mutta tuo myös asumismukavuutta.

– Yhteinen sähköauto on selvästi ollut lisä, jonka kätevyyttä moni ei ensi alkuun hoksannut. Datasta näemme, että sen käyttö on kuitenkin koko ajan kasvussa ja maine selvästi kiirii. Se on vähän sellainen piste i:n päälle: kun pelastetaan maailmaa, niin pelastetaan sitten monipuolisesti ja loppuun asti.

Vihreä rahoitus

Kuntarahoitus myöntää vihreää rahoitusta hankkeisiin, joissa syntyy selkeitä ja mitattavia positiivisia ympäristövaikutuksia. Tavallista lainaa tai leasingia edullisempaa vihreää rahoitusta on myönnetty vuodesta 2016, ja tänä päivänä rahoituksen piirissä on lähes 200 hanketta Helsingistä Inariin.

Lue lisää

Teksti: Tuomas Mäkinen
Kuva: Oulun Sivakka

AsiakastarinatAsuntotoimijoiden asiakastarinatKestävä rahoitusKuntien asiakastarinatVihreä rahoitus

Kuntarahoitus-konsernin puolivuosikatsaus tammi–kesäkuu 2023 on julkaistu: Liiketoiminta kehittyi vakaasti epävarmassa markkinatilanteessa

Konsernin tammi–kesäkuun liikevoitto ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia oli 81 miljoonaa euroa. Se kasvoi vertailuvuodesta, ja oli 9,3 % suurempi kuin vuotta aiemmin.  Liikevoiton kasvuun vaikuttivat vertailukauden kuluihin sisältynyt merkittävä kertaluonteinen kulu sekä korkokatteen runsaan 2 %:n kasvu.

Uuden pitkäaikaisen asiakasrahoituksen määrä pieneni ja oli tammi–kesäkuussa noin 1,9 miljardia euroa. Pitkäaikainen asiakasrahoitus ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia kasvoi 2,8 % ja oli kesäkuun lopussa noin 31,5 miljardia euroa.

Alkuvuoden pitkäaikaisen varainhankinnan määrä kasvoi yli 7 miljardiin euroon. Kuntarahoitus päätti maksaa takaisin katsauskaudella Euroopan keskuspankin kohdennettuun pidempiaikaiseen rahoitusoperaatioon (TLTRO III) liittyvät velat, joiden yhteismäärä oli 2 miljardia euroa.

Konsernin kokonaislikviditeetti on erittäin vahva. Venäjän hyökkäyssodan ja inflaatio-odotusten aiheuttaman epävarmuuden vuoksi konserni on varautumistoimenpiteenä ylläpitänyt normaalia suurempaa likviditeettipuskuria.

Konsernin vakavaraisuus on erittäin vahva ja oli kesäkuun lopussa 101,3 %. Konsernin vähimmäisomavaraisuusaste vahvistui edelleen, ja se oli kesäkuun lopussa 11,9 %.

– Markkinaturbulenssi ei ole suoraan vaikuttanut Kuntarahoituksen liiketoimintaan. Varainhankintamme on pysynyt vakaana ja pääsymme pääomamarkkinoille on ollut vahvaa koko alkuvuoden ajan. Olemme tänäkin vuonna, yhä jatkuvan epävarmuuden keskellä, toteuttaneet perustehtäväämme ja pystyneet takaamaan asiakkaillemme edullisen rahoituksen, kommentoi Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio.

Konserni julkaisee tiistaina 8.8.2023 Pilari III -selvityksen, joka koskee konsernin riski- ja vakavaraisuustietoja.

Kuntarahoitus Puolivuosikatsaus 2023Lataa

KuntarahoitusTalous

”Viiden tähden” Pirkkala pitää paalupaikkaa Kuntarahoituksen ESG-sovelluksessa

Kuntarahoitus julkaisi huhtikuussa uuden ESG-sovelluksen, joka seuraa kuntien kestävän kehityksen tunnuslukuja 58 indikaattorin avulla. Indikaattorit perustuvat konsulttiyhtiö Sitowisen MayorsIndicators-palveluun, joka pohjautuu YK:n 17:ään kestävän kehityksen tavoitteeseen. Sovelluksessa kunnat voivat vertailla omaa sijoitustaan kaikkiin Manner-Suomen kuntiin. Tällä hetkellä kestävän kehityksen paalupaikkaa pitää Pirkkala, jonka vastuullisuustyölle sovellus antaa täydet viisi tähteä.

– Mehän puhumme kuntastrategiassakin ”viiden tähden” Pirkkalasta, eli tämä sopii varsin hyvin, toteaa kansliapäällikkö Jaakko Joensuu.

ESG-sovellus tarkastelee kuntien vastuullisuustyötä kolmen vakiintuneen osa-alueen, ympäristön (environment), yhteiskunnan (social) ja hyvän hallinnon (governance) kautta. Osa-alueet koostuvat teemoista. Ympäristön alla olevia teemoja ovat esimerkiksi energiatehokkuus ja ilmastonmuutoksen hillintä. Teemat jakautuvat yksittäisiin indikaattoreihin: esimerkiksi energiatehokkuudessa seurataan kahta asiaa, sähkönkulutusta asuinrakennuksissa sekä sähkönkulutusta palveluissa ja rakentamisessa. Sovellus laskee indikaattoreille indeksiluvut ja tähtiluokitukset, joiden pohjalta se arvioi kunnan vastuullisuustyötä kullakin osa-alueella sekä kokonaisuutena. Luvuissa ja luokituksissa huomioidaan kuntaorganisaation toiminnan lisäksi kaikki kunnan alueella tapahtuva muu vastuullisuustyö.

Pirkkala on sijalla 14 ympäristöasioissa ja viidentenä hyvässä hallinnossa. Yhteiskunnallisessa arviossa ja kokonaisarviossa kunta on ensimmäinen.

– Olemme pärjänneet hyvin perinteisissä kuntapalveluissa, kuten terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Se on ollut Pirkkalan tavoite ja tehtävä jo pitkään, ja se näkyy, kertoo Joensuu.

Vertailtavia mittareita ja pitkää seurantaa

Pirkkalassa palveluja on kehitetty pitkäjänteisesti, ja kuntalaisia kuullaan vuosittaisissa asukaskyselyissä. Joensuun mukaan myös alueellinen yhteistyö näkyy tuloksissa: jätehuoltoa kehitetään yli kuntarajojen, ja Tampereen Sulkavuoreen kohoaa uusi jätevedenpuhdistamo. Hankkeessa ovat mukana Kangasala, Lempäälä, Pirkkala, Tampere, Vesilahti ja Ylöjärvi. Raitiotiekin laajenee Pirkkalaan, ehkä jo viiden vuoden päästä.

– Paljon tapahtuu. Joukkoliikenne ja keskusvedenpuhdistamo varmasti pönkittävät Pirkkalan sijoitusta myös tulevaisuudessa, Joensuu pohtii.

Moni kunta kirjaa strategiaansa kunnianhimoisia vastuullisuustavoitteita. Eri asia on se, miten hyvin tavoitteet näkyvät arjessa. Joensuu kehottaa kuntia yksinkertaistamaan: strategian tulee olla helposti ymmärrettävä ja mieleenpainuva.

– Meillä kulmakivinä ovat kuntastrategian viisi ”tähteä” eli teemaa: työ, talous, ympäristö, hyvinvointi ja asenne. Teemojen alla on yksityiskohtaisia tavoitteita.

Strategian toteutumista tulee myös seurata. Tässä avainsanoja ovat pitkäjänteisyys ja vertailtavuus.

– Kunnissa mittarit vaihtuvat aika usein, jolloin seurattavuus katoaa. Pirkkalassa on tuijotettu samoja mittareita viimeiset kuusi vuotta, ja niitä seurataan vielä kaksi lisää. Kannattaa poimia mittareita, joita muutkin yhteistyötahot tuottavat. Silloin voi vertailla omaa suoriutumistaan muihin kuntiin ja kaupunkeihin, Joensuu jatkaa.

Vastuullinen kunta voi hyvin

Pirkkalassa ”viiden tähden” kuntastrategiaa seurataan osin samoilla mittareilla, joita Kuntarahoituksen ESG-sovelluskin käyttää.

– En muista toista ESG-mittaristoa, joka olisi näin kattava ja helposti selattavissa. Sovelluksesta saatetaan poimia jatkossa myös uusia mittareita seurantaan, pohtii kunnan talousjohtaja Tommi Ruokonen.

Tavoitteena on pitää paalupaikkaa myös jatkossa. Haastajiakin riittää.

– Kilpailu on kovaa. Kunnat ja kaupungit satsaavat paljon vihreään siirtymään. Meillä on onneksi isoja alueellisia hankkeita apunamme, kuten uusi jätevedenpuhdistamo ja ratikan laajennus. Mutta kyllä siellä muut kirivät, Ruokonen jatkaa.

Talousjohtaja näkee vastuullisuuden osana kunnan elinvoimaa. Kuntarahoituksen ESG-sovellus katsoo kuntien vastuullisuustyötä laajasti, ja moni osa-alue heijastaa kuntalaisten hyvinvointia suoraan. – Silloin kunta on hyvä paikka asua ja elää, kun nämä mittarit näyttävät oikeaan suuntaan, Ruokonen summaa.

ESG-sovellus
Kuntarahoituksen ESG-sovellus mahdollistaa kuntien kestävän kehityksen tunnuslukujen nykytilan ja kehitystrendien seurannan. Sovelluksessa voi myös vertailla oman kunnan sijoittumista suhteessa muihin kuntiin.

Lue lisää ESG-sovelluksesta


Teksti: Roope Huotari
Kuvat: Pirkkalan kunta

Digitaaliset palvelutVastuullisuus

Esa Kallio: Tulevaisuus ei odota

Julkisen talouden alijäämä on ollut kyllästymiseen asti, mutta perustellusti, otsikoissa valtiovarainministeriön viime vuoden lopun ennusteesta lähtien. Suomen tuore hallitus on sitoutunut vahvistamaan julkista taloutta 6 miljardilla. Kesäkuun alussa julkaisemassamme suhdanne-ennusteessamme ennakoimme kuntien rahoitusjäämän kääntyvän 1,6 miljardia euroa alijäämäiseksi vuodesta 2024. Ensi vuonna 260 kunnan talouden ennustetaan painuvan nollaan tai pakkaselle.

Kuntien, kuten koko julkisen talouden, yhtälö on hankala ratkaistava. Toisin kuin viime vuosien tulot, talouden ongelmat eivät ole kertaluonteisia vaan rakenteellisia, pitkän ajan kuluessa syntyneitä. Kulukurin perään on huudettu pitkään, mutta sopeuttamistarve on niin suuri, että juustohöylä ei tässä tilanteessa riitä.

Kunnissa säästömahdollisuudet vähenivät vuoden vaihteessa, kun sotepalvelut siirtyivät hyvinvointialueiden vastuulle. Suurimmaksi käyttötalouden menoeräksi jäi sivistys ja koulutus, joista säästäminen on vaikeaa. Harvaan asutuilla seuduilla tältä sektorilta voisi kuntarajat ylittävällä yhteistyöllä löytyä säästöjen lisäksi mahdollisuuksia opetuksen kehittämiseen ja tarjonnan monipuolistamiseen. Tätä potentiaalia selvittää ainakin Kuntaliiton hallinnoima Verkostoperuskoulu-hanke.

Kuntien investointitarpeet eivät sote-uudistuksessa alentuneet läheskään samalla volyymilla kuin käyttömenot, ja investointitarve kunnissa onkin edelleen suuri. Tarvetta on niin peruskorjauksiin kuin elinvoiman kasvattamiseen liittyviin investointeihin. Niukkuutta jaettaessa optimaalisen suhteen löytäminen elinvoima- ja peruskorjausinvestointien välillä ei ole helppoa, mutta sitä pitäisi aktiivisesti etsiä. Tulevaisuus ei odota. Ja sen minkä taakseen jättää, edestään löytää – peruskorjausten kohdalla entistä isompana. Viivyttely kasvattaa kustannuksia.

Talouden näkymää kannattaakin rakentaa tietoon pohjautuen yli vaalikausien. Investoinnit eivät ole nyt eivätkä tulevaisuudessa mahdollisia ilman hyvää vuosikatetta ja tasapainossa olevaa käyttötaloutta. Esimerkiksi Kuopion kaupunki piirsi tulevaisuuden näkymää tytäryhtiömme Inspiran neuvonantopalveluiden avulla. Nyt kaupunki etsii sopeuttamismahdollisuuksia laajasti, jotta talous olisi tasapainossa tulevaisuudessakin.

Vuosia kestäneen kriisitunnelin päässä on onneksi näkyvissä myös valoa. Vihreä siirtymä luo kunnille mahdollisuuksia sekä tuo investointeja ja työtä myös harvemmin asutuille alueille. Lapin kauppakamarin teettämän selvityksen mukaan Pohjois-Suomen investointipotentiaali yltää 43 miljardiin euroon. Suurin osa potentiaalista liittyy vihreään siirtymään. Monet kunnat ovat jo voineet tuulivoimasta saamiensa tulojen ansiosta alentaa veroprosenttejaan tuntuvasti. Osa voisi periaatteessa lopettaa kuntaveron keräämisen kokonaan.  Lisäksi Nato-jäsenyys tuo Suomeen vakautta myös investointiympäristönä.

Julkisen sektorin alijäämää ei paikata yhden sektorin optimoinnilla. Toimintaa ja sen tehokkuutta pitäisi tarkastella kokonaisuutena – kuka tuottaa mitäkin palveluja, miten niitä tuotetaan, ja minkälaisella hallinnollisella mallilla asioita edistetään. Voivottelun ja jupinan sijaan on aktiivisesti etsittävä ratkaisuja kestävän kasvun luomiseksi. Siihen vaaditaan yhteistyötä ja rohkeita panostuksia tulevaan.

Esa Kallio
Kirjoittaja on Kuntarahoituksen toimitusjohtaja

KuntarahoitusNäkökulmat

Parempia päätöksiä ja apua arkeen – Jaakko Suhonen kehittää digitaalisia palveluja asiakkaiden tarpeisiin

Suhonen toimii senior asiantuntijana Kuntarahoituksen digitaalisissa palveluissa. Osana kolmihenkistä tiimiä hän vastaa siitä, että Kuntarahoituksen laina- ja sijoitussalkku, talous- ja kassaennuste, digitaalinen asiointi ja ESG-sovellus toimivat ja vastaavat asiakkaiden tarpeisiin. Kiinnostus rahoitusalaa kohtaan virisi jo varhain.

– Isäni on tehnyt pitkään töitä rahoitusohjelmistojen kanssa. Hänen työtään seuratessa tuli ajatus, että tämä voisi olla minunkin alani. Ajattelen myös aika matemaattisesti, mikä sopii tähän työhön, Suhonen pohtii.

Ohjelmistojen kehittäminen on tavalla tai toisella ollut osa Suhosen työuraa alusta asti. Opiskeltuaan rahoitusta hän aloitti oman alansa työt Nordeassa. Sieltä Suhonen siirtyi FA Solutions -ohjelmistoyritykseen, joka kehittää varainhoidon ohjelmistoja.

– Minut palkattiin sinne ymmärtämään asiakasta, Suhonen kuvailee.

– Ymmärsin esimerkiksi monimutkaisten korkojohdannaisten hinnoittelua. Siitä oli paljon hyötyä, kun tulkkasin asiakkaiden toiveita kehittäjille.

Digipalveluilla parempia päätöksiä

Suhonen on työskennellyt Kuntarahoituksessa pian neljä vuotta. Työpäivissä vuorottelevat asiakastapaamiset ja kehitystyö. Asiakkaat ovat Suhoselle työn suola ja tärkeä vetovoimatekijä Kuntarahoituksessa.

– Tein aiemmin enemmän töitä tekniikan parissa. Nyt kaiken keskellä ovat asiakkaat ja heidän haasteensa, joita ratkotaan yhdessä ohjelmistojen tuella. Tosielämän ongelmien ratkominen ja asiakkaiden auttaminen ovat tässä työssä parasta.

Kuntarahoituksessa pidetään aidosti asiakkaan puolta, ja siitä Suhonen pitää.

– Me emme tee voittoa digitaalisilla palveluilla. Vuosimaksuilla katetaan vain kustannukset. Jos asiakkaalla on esimerkiksi hyvä lainasalkkusovellus jo valmiiksi käytössään, meidän ei tarvitse sitä korvata.

Tavoitteena on helpottaa asiakkaiden arkea ja auttaa muuttuvassa maailmassa. Nyt ajankohtainen aihe on korkokustannusten mallintaminen.

– Korot olivat pitkään nollassa, ja tulevien korkokulujen arvioiminen oli helppoa, kun kunnat maksoivat lainoistaan pelkän marginaalin. Nyt kustannukset ovat moninkertaistuneet. Näissä tapauksissa tulevien lainatarpeiden mallintaminen lainasalkkuun ja niistä saatavat korkoennusteet tuovat todella paljon apua.

Suhoselle työn merkitys muodostuu tästä: hän ja muut kuntarahoituslaiset auttavat asiakkaita tekemään parempia päätöksiä.

– Kunnilla ei aina ole tietoa kaikista mahdollisista rahoitusmalleista ja niiden vaikutuksista. Yritämme osaltamme auttaa siinä, että asiakkaillamme olisi paras mahdollinen tieto päätöstensä tueksi ja keskustelemme mielellämme, mitkä toimet ovat parhaat kunnan talouden kannalta. Näillä toimilla ja sillä, että kunnan rahoitusasiat ovat kunnossa, voi olla iso merkitys paikallisesti tässä haastavassa markkinatilanteessa.

Vapaa aika menee Mikkelissä mökkiä kunnostaessa

Näyttöpäätetyön vastapainona Suhonen kuntoilee ja ulkoilee. Kehitystyötä riittää myös vapaa-ajalla, mökkiprojektin muodossa.

– Ostimme vaimon kanssa Mikkelistä 70-luvulla rakennetun mökin järven rannalta. Siellä on töitä tehtäväksi, perustuksetkin ovat vinossa ja vaativat uusimista, hän naurahtaa.

Aikaa on kulunut suunnitteluun, mutta pian päästään tositoimiin.

– Se vie varmaan kaikki vapaat viikonloput seuraavan parin vuoden aikana. Mutta meistä molemmista vaimon kanssa on mukavaa tehdä asioita käsin. Lisäksi on hienoa, kun voi toteuttaa omia suunnitelmiaan käytännössä ja siten nähdä, miten mökistä vähitellen rakentuu meidän oma unelmien mökkipaikka.


Teksti: Roope Huotari
Kuva: Sami Lamberg

Sinustako uusi kollegamme?

Haluatko tietää Kuntarahoituksen yhteiskunnallisesti tärkeästä työstä ja millainen työnantaja ja työyhteisö olemme? Lue lisää näistä sekä avoimista tehtävistä.

Tutustu Töihin meille -sivuumme

KuntarahoitusTöihin meille

Esittelyssä Kuntarahoituksen asiakkuustiimit – mahdollisuus tavata taas asiakkaita ilahduttaa kuntatiimin Danielia, Riittaa ja Anttia

Kuntarahoituksessa asiakkaita palvelevat eri osaamisalueiden asiantuntijoista kootut tiimit. Kaksi asiakkuustiimeistä on omistautunut kunta- ja hyvinvointialueasiakkaille, yksi asuntosektorin toimijoiden tarpeisiin.

Tämän juttusarjan päättää toisen kunta-asiakkuuksista vastaavan tiimin esittely. Asiakkuuspäälliköt Daniel Eriksson, Riitta Jämsä ja Antti Luotola vastaavat Espoon, Vantaan, joidenkin Kuuma-kuntien sekä Etelä- ja Pohjois-Savon, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan, Varsinais-Suomen sekä Lapin kuntien asiakkuuksista ja rahoituksesta.

Mitä tiiminne käytännössä tekee?

Asiakkuuspäälliköt kysyvät säännöllisesti asiakkaiden kuulumisia. Työhön kuuluu paljon myös neuvonantoa, kysymyksiin ja pyyntöihin vastaamista. Ongelmiin etsitään ratkaisuja tarvittaessa laajemmalla tiimillä.

Neuvonantopalveluiden (Inspira) ja digipalveluiden asiantuntijoita kutsutaan paikalle, kun asiakas tarvitsee heidän osaamistaan. Neuvonantopalveluista tiimin asiantuntijoiksi on nimetty Tutta Pentinmikko ja Olli Immonen. Vastuullisen rahoituksen asioissa tiimiä tukee senior asiantuntija Rami Erkkilä ja digipalveluihin liittyvissä asioissa Okko Rostedt, Samuel Sainio ja Jaakko Suhonen.

– Nykyinen tiimimalli on selkiyttänyt toimintaa. On hyödyllistä, että Inspirassa on nimetyt yhteyshenkilöt, jotka myös oppivat tuntemaan meidän asiakkaamme, Daniel sanoo.

Asiakkuuspäälliköt hoitavat työtään itsenäisesti, mutta tiimiälystä on hyötyä ongelmanratkaisussa ja oppien jakamisessa.

– Meillä on ollut jokaisella vähän oma tapamme tehdä asioita. Nyt jaamme parhaat käytännöt ja pyrimme toimimaan aiempaa yhtenäisemmällä tavalla, Riitta kuvailee.

– Ongelmanratkaisu on helpottunut, kun voi lähikollegoiden kanssa pohtia asioita, Daniel jatkaa.

– Nykyisellä tiimimallillamme pystymme tarjoamaan asiakkaillemme entistä paremman ja asiantuntevamman palvelun. Asiakkaiden haasteiden pohtiminen porukalla haastaa sopivalla tavalla omia työrutiineja, Antti täydentää.

Asiakkuuspäälliköillä on jokaisella oma erityisosaamisalueensa tai -roolinsa Kuntarahoituksessa. Tyypillistä työpäivää ei ole, vaikka tietyt tehtävät päivissä toistuvatkin. Riitta on tiiviisti mukana Kuntarahoituksen digitaalisen asioinnin kehityksessä.

– Työviikkooni kuuluu muun muassa asiakastapaamisia, kehityspalavereita, tapaamisten suunnittelua ja sopimista sekä rahoitustarjousten työstämistä. Me vastaamme tarjousprosessista siihen asti, kun asiakkaalle lähetetään tarjous, Riitta kertoo.

Daniel hoitaa hiljaista aikaa vaativat työt aikaisin aamulla, kun ei ole kokouksia tai viestikanavat eivät laula. Hän on tiimin leasingasiantuntija.

– Ennen koronaa työhön kuului paljon matkustamista ympäri Suomea. Nyt tapaamiset hoidetaan pitkälti Teamsissa. Tämän vuoden puolella asiakaskäynnit ovat taas ilahduttavasti lisääntyneet ja tapahtumiakin on taas järjestetty. On kivaa, että voi olla taas ihmisten parissa!

Miten asioinnin digitalisoituminen näkyy työssänne?

Lainatarjouspyynnöt ovat vähitellen siirtymässä sähköpostista digiasioinnin puolelle. Tämä muuttaa myös asiakkuuspäälliköiden työtä.

– Poimimme digiasioinnissa tehdyt tarjouspyynnöt työstettäväksi suoraan asiakkuudenhallintajärjestelmästämme, Daniel kertoo.

– Tämän jälkeen kaikki tapahtuu digiasioinnissa: päätös, hinnoittelu, tarjouksen lähettäminen, tarjouksen hyväksyminen ja sopimus, Riitta jatkaa.

Tiimi kannustaakin digiasioinnin käyttöönottoon. Prosessin sujuvoitumisesta on hyötyä molemmille osapuolille.

– Jotkut asiakkaat tekevät tarjouspyyntöjä melko harvoin, eikä digiasiointi välttämättä juuri sillä hetkellä ole mielessä. Saatankin pyytää asiakasta täyttämään tarjouspyynnön siellä. Meidän asiointisovelluksessamme tehtyä tarjouspyyntöä voi hyödyntää pohjana myös muille pankeille lähetettävässä tai meille tehtävässä seuraavassa tarjouspyynnössä, Riitta sanoo.

– Uutena hyvänä lisänä digiasiointiin on tullut ESG-sovellus. Sovelluksessa asiakkaamme voivat näppärästi tarkastella kuntien kestävän kehityksen nykytilaa ja vaikka vertailla oman kunnan sijoittumista muihin kuntiin, Antti jatkaa.

Mikä Kuntarahoituksessa työskentelyssä on parasta?

Tähän kysymykseen Daniel vastaa napakasti ja heti.

– Asiakkaat. Asiakkaat ovat myös omistajiamme ja se luo erityisen suhteen. Meille uskoudutaan ja meihin luotetaan, tiedetään, että ajattelemme asiakkaan parasta.

Myyntityö Kuntarahoituksessa poikkeaa monella tapaa siitä, mikä perinteisesti mielletään myynniksi.

– On hienoa, että asiakkaat ovat yhteyksissä meihin, jos he tarvitsevat apua. Tapaamisissa kerromme asiakkaalle vaihtoehdoista, ja välttämättä sillä hetkellä ne eivät ole ajankohtaisia, mutta usein niihin palataan myöhemmin, Riitta sanoo.

Riitalla on takana jo 30 vuotta Kuntarahoituksessa. Organisaatio on kasvanut ja ja työ muuttunut vuosien aikana.

– Ihmiset ovat minulle tässä työssä se juttu. Asiakkaat ovat kivoja! Joidenkin kanssa olen tehnyt pitkään yhteistyötä.

Myös kollegat saavat suitsutusta.

– Täällä on mukavia ihmisiä töissä. Ilmapiiri on hyvä ja lämmin, Riitta sanoo.

– Kuntarahoituksessa on paljon pitkiä työuria. Hyvin täällä viihdytään! Daniel päättää.

Lue myös:
Esittelyssä Kuntarahoituksen asiakkuustiimit – kuntatiimin Heidi, Karl ja Mika tekevät tiivistä yhteistyötä
Esittelyssä Kuntarahoituksen asiakkuustiimit – asuntotiimissä jaetaan sekä asiakkaiden että työkaverien ilot ja huolet

Kuntarahoitus