Valtiovarainministeriön osastopäällikkö ja ylijohtaja Jani Pitkäniemi puhui siitä, millaiset kunnat ovat ottamassa uudistuksia vastaan. Hän näki huolet kuntien tehtäväkentän tyhjenemisestä liioiteltuna.  

– Kunnan tehtäväkenttä ei suinkaan tyhjene soten myötä, vaikka sellaisiakin puheenvuoroja on kuultu. Kunta on valtavan tärkeä kokonaisuus jäljelle jäävien tehtäviensä ja 2025 alusta myös TE-palveluiden osalta. Alueen elinvoiman edistäminen on kunnille tärkeä velvollisuus, joka ei mihinkään katoa, vaan jopa kasvaa uudistusten keskellä, Pitkäniemi kuvaili.  

Kuntien erilaiset polut ja eriytyminen herättävät kysymyksiä, ministeriön edustaja huomioi: kaikilla kunnilla tuskin on resursseja ottaa vastaan uusia vastuita ja tehtäviä. 

– Henkilöstön saatavuus voi olla jopa isompi haaste kuin raha. On mietittävä, onko tarkoituksenmukaista, että kaikki kunnat hoitavat jatkossa samoja tehtäviä. Perustuslaki ei lähtökohtaisesti estä tehtävien eriytystä: perusoikeuksien toteutuminen on peruste tälle ja sillä voidaan myös hyvin mitata kunnallisen itsehallinnon olemusta. 

Pitkäniemi kannusti hyvinvointialueita laittamaan uudistuksia vauhtiin mieluummin reippaasti kuin varoen. 

– Soteuudistukseen on laitettu nyt isot paukut. Nyt jos koskaan pitäisi kannustaa alueita saamaan uudistaminen isolla kädellä liikkeelle. Kyseessä on kokonaisuudessaan vuosien ja jopa vuosikymmenten mittainen työ, mutta nyt on tärkeää saada siihen momentumia.  

Inflaatio, kustannusten nousu ja korot huolettavat vakavaraisiakin 

Talous- ja rahoitusjohtaja Marja Kariniemi kertoi talousnäkymistä ison kaupungin, Oulun, näkökulmasta. Oulun näkymät ovat monella tapaa hyvät. Se on Suomen 5. suurin kaupunki, jonka asukaspohja on nuorekasta ja kaupungin talous hyvässä kunnossa. 

– Viime vuoden tulosta paransivat huomattavasti sotekiinteistöjen myynnit. Tilikauden ylijäämä oli 164 miljoonaa euroa, josta vajaat 130 miljoonaa sotekiinteistöjen myyntivoitoista. Tälle vuodelle ei ole tarkoitus ottaa uutta lainaa investointeja varten, vaan käyttää tätä myyntituloa investointien rahoittamiseen.  

Oulussa investoidaan voimakkaasti, koska alueella on kasvua ja aktiivisuutta. Esimerkiksi vuoden 2025 asuntomessuihin liittyy infrainvestointeja; myös vuoden 2026 kausi Euroopan kulttuuripääkaupunkina tulee vaatimaan satsauksia. Huolenaiheita ja kysymysmerkkejä toki on pohjoisessakin: inflaatio, korkokehitys, energiamarkkinat ja yleinen talouden kehitys. 

– Pelkkä korkotason kehittyminen puolen vuoden sisällä vaikuttaa noin viiden miljoonan euron edestä, jos otamme lainaa suunnitelmien mukaisesti seuraavien vuosien aikana. TE2024-uudistuksessa on vielä myös paljon tehtävää edessä ja matalasuhdanteen aikaan siihen liittyy myös paljon rahoitusriskiä. Valtionosuusrahoitus on myös iso kysymysmerkki suunnittelussamme. 

Julkinen talous velkaantuu, kunnat uineet vastavirtaan – edessä selvä käänne heikompaan 

Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala pohti inflaation vaikutuksia. Koska hintojen nousupiikki nähtiin vuosi sitten, vertailujaksosta tulee nyt Vesalan arvioissa helpompi – vaikkakin hintojen nousuvauhti on edelleen epämiellyttävän korkeaa. 

– Kuntien kustannuspaineen kannalta olennaista on se tietty viive, jolla inflaatio vaikuttaa. Viime vuonna julkinen sektori sai etupainotteisesti inflaation hyötyjä ripeästi nousseiden verotulojen muodossa; tänä vuonna korkojen vaikutus ja erilaiset indeksisidonnaiset menot alkavat näkyä ja henkilöstömenot nousevat. 

Vesala vertaili VM:n ennusteita keväältä 2022 ja maaliskuulta 2023 koskien valtion, kuntien ja hyvinvointialueiden nettoluotonantoa. Lyhyessä ajassa on nähty hätkähdyttävänkin suuri käänne huonompaan: kun vuosi sitten arvio yhteenlasketusta alijäämästä vuosina 2023-26 oli noin 8-10 miljardia euroa vuodessa, uudessa arviossa ennustejakson lopulla yhteenlaskettu alijäämä nousisi jo 14-15 miljardiin.  

– Ennusteissa konkretisoituvat viime vuoden negatiiviset ilmiöt ja valtion paineet satsata omavaraisuuteen ja puolustusmenoihin. Kuntatalous on valtiovarainministeriön ennusteissa hieman vahvistunut eli kuntasektori on tässä uinut hieman jopa vastavirtaan. Kuntien omissa talousarvioissa ja -suunnitelmissa odotetaan vuonna 2024 kuitenkin selvää käännettä heikompaan suuntaan. 

Nykyinen tilanne korostaa pääekonomistin silmissä kulukurin merkitystä. Valtiontalouden tasapainottamistarpeet tulevat näkymään myös kuntakentässä.  

– Tällä hetkellä on paljon painetta saada sotepalvelut ja hyvinvointialueet pyörimään hyvin: vaikutukset kuntakenttään ja paineet valtionosuuksien leikkaamiseen tulevat varmasti olemaan huolenaiheena lähivuosina. 

Keskustelussa oltiin kuitenkin luottavaisia siihen, että uudistuksiin liittyvä alkukankeus kyllä selätetään ja uudet toimintamallit löytyvät. Jani Pitkäniemi pohti, että soteen kohdistuva muutos on kuitenkin vielä käytännössä tuore: kuntien ja hyvinvointialueiden toimiva yhteistyö löytyy kyllä, kun sille maltetaan antaa aikaa. 

– Nyt on kuitenkin tehty kaikkien aikojen uudistus ja eletty uutta aikaa vasta kolme kuukautta ja viisi päivää. Tarvitaan kärsivällisyyttä istua alas ja keskustella. Eivätköhän järkevät ihmiset kuitenkin saa tällöin asiat melko hyvin sovittua.  

Katso tapahtuman tallenne:

Talous & kunnat: Investoinneilla elinvoimaa 31.5.

Tapahtumasarjan seuraavassa osassa 31. toukokuuta keskustelemme investoinneista. Miten suunnitellaan onnistunut investointi, joka parhaimmillaan tuo kuntaan elinvoimaa jopa vuosikymmeniksi eteenpäin? Kuinka kunnan strategia kytketään käytännön toteutukseen ja käyttäjien tarpeet huomioidaan joustavasti myös tulevaisuuden varalta? 

Näistä aiheista keskustelemassa ovat Kaarinan kaupunginjohtaja Harri Virta, Kouvolan toimitilajohtaja Katja Ahola sekä Kuntarahoituksen tytäryhtiön Inspiran johtava konsultti Ville Riihinen. Keskustelua luotsaa Kuntarahoituksen asiakkuuspäällikkö Mika Korhonen.