Ota yhteyttä Kirjaudu Avautuu uuteen välilehteen
Hae sivustolta

Liperin leasingrahoitetut katuvalot säästävät rahaa ja ympäristöä ilman että käyttötalousmenot kasvavat

12 000 asukkaan Liperillä oli takanaan tiukkoja investointivuosia. Kunnan kolmea päätaajamaa valaisivat energiasyöpöt elohopealamput, joita oli uusittu pistemäisesti tiehankkeiden yhteydessä. Katuvalot vaativat säännöllistä huoltoa, ja niiden ylläpitoon ja uusimiseen oli varattu 30 tuhannen euron vuosibudjetti. Se riitti vuosihuoltoihin muttei laajaan remonttiin. Loppuvuodesta 2020 kunnalle selvisi, ettei katuvalojen uusiminen vaadi käyttötalousmenojen kasvattamista ja uutta lainaa. Hankkeita voidaan viedä laajasti ja nopeasti käyttöön leasingrahoituksen avulla.

– Liperiin oli valmistumassa uusi koulu, johon haimme vihreää rahoitusta Kuntarahoitukselta. Palaverissa Kuntarahoituksen asiantuntijat esittelivät energiansäästöhankkeita, joita yhtiö oli rahoittanut vihreällä leasingilla. Huomasin katuvalot uutena rahoituskohteena ja kiinnostuin heti, muistelee Liperin talousjohtaja Pellervo Hämäläinen.

Keskusteluja seurasi muutaman kuukauden tuumaustauko, jonka jälkeen Liperissä ryhdyttiin hommiin.

– Teimme aluksi vuoden mittaiset puitesopimukset vuosille 2021 ja 2022; valoja uusittiin ensin kirkonkylältä, sitten Honkalammelta. Kahtena ensimmäisenä vuonna vaihdoimme noin 120 pylvästä valaisimineen, Hämäläinen kertoo.

Uusia katuvaloja Liperin kirkonkylällä, Ruuskankallio alueella. Puiden reunustama tie poutasäässä. Kuva: Heini Myller / Liperin kunta.
Uusia katuvaloja Liperin kirkonkylällä, Ruuskankallion alueella

Kuva urakasta tarkentui

Leasingrahoitteisessa energiansäästöhankkeessa on yleensä 5–7 vuoden takaisinmaksuaika. Jopa 10 vuoden leasingsopimus on mahdollinen. Sopimuksen jäännösarvo ja sopimusaika  räätälöidään usein siten, että hankkeesta syntyvä energiansäästö kattaisi leasingmaksut tai ainakin mahdollisimman suuren osan niistä. Tähän pyrittiin myös Liperissä, mutta urakka osoittautui odotettua laajemmaksi.

– Selvisi, että kunnassa on paljon vanhoja lyhtypylväitä, jotka on hyvä uusia samalla. Led-valaisimet säästävät sähköä, mutta pylväät eivät, joten emme saaneet niistä kustannussäästöjä, Hämäläinen toteaa mutta lisää: – Onneksi Kuntarahoitus hyväksyi ne saman sopimuksen piiriin. Pylväät olisi pitänyt joka tapauksessa uusia.

Ensimmäisten puitesopimusvuosien aikana urakan kokonaiskuva tarkentui.

– Aluksi arvioimme katuvalojen määrän selvästi alakanttiin, mutta nyt se on tiedossa. Niitä on vielä seitsemisen sataa katualueilla ja 400–500 urheilualueilla, eli olemme vasta alussa. Loppupäässä on onneksi myös valaisimia, joista voidaan uusia pelkät lamput.

Energiansäästöhankkeessa kunnan kannattaa kilpailuttaa urakka ja rahoitus erikseen. Kunnan omalla riskitasolla hankittu rahoitus on merkittävästi laitetoimittajan yritysriskiä edullisempaa, jolloin hankkeen takaisinmaksuaika lyhenee.

Korkotaso ja sähkön hinta syynissä

Liperi käyttää katuvaloihin jatkossakin Kuntarahoituksen leasingrahoitusta. Liperin kunnanvaltuusto päätti viime syksynä viiden vuoden puitesopimuksesta, jossa on 1,25 miljoonan euron limiitti. Vuoden lopulla kunta voi valita, kiinnittääkö se hankekustannukset kuuden kuukauden vaihtuvaan korkoon vai seitsemän vuoden kiinteään. Korkojen kehitystä seurataankin Liperissä tarkkaan, kuten myös sähkön hintaa. Molemmat vaikuttavat energiansäästöhankkeiden kannattavuuteen huomattavasti.

– Korot ovat nousseet, mutta niin on välillä sähkön hintakin. Pitää laskea tarkkaan, mikä kannattaa ja mikä ei. Tällä hetkellä leasingrahoitus on yhtä hyvä vaihtoehto kuin pari vuotta sitten, Hämäläinen pohtii.

Puitesopimus on Hämäläisen mukaan hyvin joustava. Kunnan ei ole pakko käyttää 1,25 miljoonan rahoituslimiittiä, vaan se saa itse päättää mitä se uusii ja milloin.

– Joinain vuosina voimme jättää valojen vaihtamisen kokonaan väliin, jos hyviä kohteita ei ole tai rahoituskustannukset uhkaavat nousta liian suuriksi.

Uudet katuvalot säästävät paitsi euroja, myös ympäristöä. Kestävän kehityksen tavoitteet olivat Liperille tärkeä syy ryhtyä remonttiin.

– Energiaa säästyy ja ledien huoltotarve on merkittävästi vanhoja valaisimia vähäisempää, mikä tuo lisäsäästöjä. Uudet katuvalot myös valaisevat paremmin ja lisäävät turvallisuutta; tätä on kunnan elinympäristöpalvelut korostanut.

Katuvalojen uusiminen leasingrahoituksella on vielä verrattain harvinaista. Hämäläinen ihmettelee miksi.

– Ehkä jotkut ajattelevat, että nämä ovat niin pieniä hankkeita, että ne kannattaisi tehdä taserahoituksella. Mutta äkkiä siitä tulee iso urakka, jos aikoo käydä koko kunnan valaisinkannan läpi.

Liperin kunnalle leasingrahoitus on sopinut katuvalojen uusimiseen hyvin.

– Leasingrahoitus on vauhdittanut katuvalojen uusimista huomattavasti. Samalla säästyy rahaa ja edistetään kestävän kehityksen tavoitteita. Meille tämä on ollut erittäin hyvä ratkaisu, Hämäläinen päättää.

Katso videolta esimerkkilaskelma energiansäästöhankkeiden rahoittamisesta leasingrahoituksella:

Oops! This video will not be shown because you have disabled the marketing cookies. To see the video, accept marketing cookies.

Tutustu Kuntarahoituksen leasingrahoitukseen!


Teksti: Roope Huotari
Kuvat: Heini Myller / Liperin kunta

Kuntien asiakastarinatLeasingVihreä rahoitus

Kuntarahoituksen suhdanne-ennuste: Kasvun eväät vähissä – kuntataloudessa miljardin ennuste-ero

Kuntarahoituksen suhdanne-ennuste, kesäkuu 2023Lataa
Taulukko: Kuntarahoituksen suhdanne-ennuste, kesäkuu 2023. Arvio Suomen talouden keskeisistä tunnusluvuista vuosina 2022–2024.

Kansantalouden tuoreen neljännesvuositilinpidon mukaan Suomen bruttokansantuote kasvoi kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 0,2 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Puoli vuotta jatkunut talouden supistuminen siis katkesi, mutta kasvun eväitä on vähän, arvioi Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala yhtiön vuoden toisessa suhdanne-ennusteessa.

– Rahapolitiikan historiallisen nopea kiristäminen alkaa toden teolla purra kysyntään vasta kuluvan vuoden aikana. Rahoituskustannusten nousu näkyy jo talouden korkoherkimmillä sektoreilla, kuten kiinteistömarkkinoilla ja rakentamisessa. Rakennusinvestointien aallonpohja leikkaa tänä ja ensi vuonna tuntuvasti bkt-kasvua.

Palkansaajien ostovoima romahtanut vuoden 2009 tasolle – Kuntarahoitus laskee tulevan vuoden bkt-ennustettaan

Talouden suhdannekuvaa nakertaa myös yksityinen kulutus, jonka tila on aneeminen. Elinkustannusten nousu on laittanut kotitaloudet ahtaalle, sanoo pääekonomisti Vesala; kuluttajien ostovoima on romahtanut.

– Reaaliansiot ovat laskeneet 14 vuoden takaiselle tasolle. Vuoden 2009 jälkeen saavutettu ostovoiman kasvu on lyhyessä ajassa pyyhkiytynyt kokonaan pois, eikä nopeaa toipumista ole luvassa. Kotitalouksilla lienee edelleen jonkin verran ylimääräisiä säästöjä jäljellä, mutta jossain vaiheessa kuluttajilla tulee perälauta vastaan.

Kuntarahoitus laskee vuoden 2024 kasvuennustettaan prosenttiyksiköllä 0,5 prosenttiin ja ennustaa pientä nousua työttömyyteen. Yhtiö pitää kuluvan vuoden bkt-ennusteensa ennallaan -0,5 prosentissa.

Kylmä suihku talouteen jäähdyttää myös hintapaineita.

– Elintarvikkeiden hinnat ovat todennäköisesti kääntymässä laskuun rivakan nousujakson jälkeen. Myös kysynnän jäähtyminen vaimentaa inflaatiopaineita. Vuoden 2023 keskimääräinen inflaatiovauhti yltää vielä kuuteen prosenttiin, mutta ensi vuonna kuluttajahintojen nousu hidastuu jo lähelle normaalia, kahden prosentin tasoa.

Kuntatalous kääntyy kivuliaasti kohti normaalia – Kuntarahoituksen ennusteessa miljardiero valtiovarainministeriön laskelmiin

Kuntarahoitus on laatinut vuoteen 2027 ulottuvan ennusteen kuntien talouden kehityksestä. Ennuste peilaa kuntien talouden kolmen kuukauden toteumatietoja valtiovarainministeriön Julkisen talouden suunnitelmaan, joka on julkaistu maaliskuussa. Kuntarahoituksen ennuste vastaa ministeriön laskelmia vielä kuluvan vuoden osalta. Myöhemmin ero kasvaa merkittäväksi.

– Ennusteemme kuntien tuloksesta on vuodesta 2024 alkaen noin miljardi euroa heikompi kuin valtiovarainministeriön laskelmissa, varoittaa Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio.

Puuttuvaa miljardia selittävät eritoten heikkenevä taloussuhdanne, kulujen kasvu (inflaatio, palkkaratkaisu) sekä maltillisemmasta veroennusteesta johtuva tuottojen hiipuminen.

Taulukko: Kuntatalouden kehitys Kuntarahoituksen ennusteessa.

Kuntarahoituksen ennusteessa kuntien investoinnit kasvavat reilusta neljästä miljardista eurosta noin viiteen miljardiin. Ennusteessa kuntien lainakanta kasvaa vuoteen 2027 mennessä noin 24 miljardiin euroon. Kunnille tulisi tällöin noin 4 miljardia euroa enemmän lainaa kuin valtiovarainministeriö arvioi.

Riskinä on, että hyvin menestyvä pieni vähemmistö kuntia ja kaupunkeja ”häivyttää” suuren enemmistön rahoitukselliset ja rakenteelliset haasteet.

– Jo kuluvana vuonna 21 kuntaa tuottaa kolme neljäsosaa kuntien tuloksesta. Ensi vuonna, kun kuntien tulos putoaa 400 miljoonaan euroon, noin 260 kuntaa jää alijäämäisiksi tai pääsee nollaan. Kuntien eriytymisestä on puhuttu paljon, mutta nyt vaarassa on kuntien tasapäinen keskijoukko.

Säästöjä on syytä etsiä käyttötaloudesta, neuvoo Kallio.

– Vahva vuosikate pitää tuloksen plussalla ja mahdollistaa investoinnit. Kuntien kulukuri ja taloutta vahvistavat toimet ovat nyt tarpeen. Yksin ne eivät kuitenkaan riitä, vaan kuntien velvoitteita pitäisi myös tarkastella kriittisesti.

Kallio muistuttaa, että kuntien ongelma on koko julkisen talouden ongelma.

– Tilanne ei ratkea siirtämällä rahaa lompakosta toiseen. Ratkaisut on pystyttävä toteuttamaan palvelutuotannossa, hallinnon rakenteissa ja pääomakustannuksissa. Kasvu vaatii näkemystä, investointeja ja rohkeutta. Talouden talkoita ei ratkota pelkällä juustohöylällä, panostuksia tulevaan tarvitaan myös.

Kuntarahoituksen suhdanne-ennuste, kesäkuu 2023Lataa

Lisätietoja:

Heidi Penttinen, viestintäpäällikkö
heidi.penttinen@kuntarahoitus.fi
puh. 045 139 3229

KuntarahoitusTalous

Sopivasti mitoitettu palveluverkko luo edellytykset kunnan elinvoimalle

Kuntarahoituksen Mika Korhosen vieraina olivat Inspiran johtava konsultti Ville Riihinen, Kouvolan toimitilajohtaja Katja Ahola, sekä Kaarinan kaupunginjohtaja Harri Virta.

Yksittäiselle hankkeelle on lukuisia hankinta- ja rahoitusmalleja

Kunnilla on mahdollisuus saada rahoitusta erittäin hyvillä ehdoilla käytännössä rajoituksetta, mutta kunnan talouden kantokyky on kuitenkin aina perusta investointien toteuttamiselle.

Inspiran konsultti Ville Riihinen kertoi ja esimerkitti puheenvuorossaan erilaisia hankinta- ja rahoitusmalleja. Isotkin investoinnit palveluverkkoon voivat olla kannattavia, jos ne luovat suuria säästöjä pitkällä aikavälillä.

– Elinkaarimalli kasvaa hankintamallina. Se on hyvin lähellä KVR-urakkasopimusta, mutta samalla kilpailutuksella hankitaan rakennukselle pitkäaikainen ylläpito palveluntuottajalta, joka vastaa teknisistä riskeistä. Elinkaarimalli voidaan rahoittaa lainarahoituksella tai leasingrahoituksella, Riihinen kertoi.

Tapahtumassa Riihinen kävi läpi erilaisia esimerkkejä toteutuneista hankkeista Espoosta Imatralle. Voit tutustua esimerkkihankkeisiin katsomalla tapahtuman taltioinnin (kohta 21.51, linkki avautuu uuteen ikkunaan). Hän kertoo myös vaihtoehtoisista ratkaisuista, kuten Suomen ensimmäisestä talonrakentamisen projektirahoitushankkeesta.

– Espoon PPP-hankkeella tavoiteltiin aiempaa tehokkaampaa tilankäyttöä kaupungin kouluissa ja päiväkodeissa ja sitä kautta uudenlaista kustannustehokkuutta. Hankkeen kustannukset kuitenkin ovat kasvaneet merkittävästi alkuperäisestä arviosta, hän toteaa.

Kouvolan kaupunki investoi nuoriin ja yrityksiin

Sopivasti mitoitettu palveluverkko luo edellytykset elinvoimalle. Kouvolassa rakennusomaisuuteen investoidaan, vaikka väestömäärä vähenee.

– Kuntaliitoksen myötä Kouvolassa on ikääntynyttä rakennuskantaa ja laajat palveluverkot. Korjausvelka on yhden laskelman mukaan jopa 240 miljoonaa euroa, joka kattaa miltei 500 000 neliömetriä kouluista liikuntatiloihin ja sote-rakennuksiin, kertoi Kouvolan toimitilajohtaja Katja Ahola.

Kaupungin investointitahti on kunnianhimoinen. Pelkästään kouluihin ja päiväkoteihin investoidaan kymmenvuotiskauden aikana noin 150 miljoonaa euroa. Koko investointimäärä 10-vuotiskaudella on noin 600 miljoonaa euroa. Strategian mukaisesti investointien painopisteinä ovat erityisesti nuoret ja lapset, sekä yritykset.

Kaikkea ei rakenneta omaan taseeseen. Käytössä on ollut muita rahoitus- ja toteutusmuotoja, kuten leasingrahoitus ja siirtokelpoiset tilaelementtiratkaisut.

– Kuntaliitoksen jälkeen emme osanneet pitkään tehdä päätöksiä tai investoida riittävästi. Korjausvelkaa muodostui verrokkikuntiin nähden selvästi enemmän, ja haaste on edelleenkin se, että rahaa on vähän ja tulevaisuudessa ehkä yhä vähemmän, Ahola sanoi.

Nyt suunnitteilla on kymmenryhmäinen varhaiskasvatuksen yksikkö. Lautakunta puolsi hanketta ja parhaillaan odotellaan valtuuston arviota. Investoinnin pitäisi tuottaa käyttötaloussäästöjä, ja siksi Kouvolassa on otettu hankesuunnitelman liitteeksi käyttötalouslaskelma.

– Se ei ole elinkaarilaskentaa, vaan nykytilannetta verrataan siihen tilanteeseen, kun investointi on valmis. Käyttötalouslaskelmassa on mukana kaikkien toimialojen tulot ja menot, eli mitä lähtee kaupungin kassasta ulos ja mitä sinne tulee, hän selvensi.

Kaarina jakoi positiivisia kokemuksia osallistavasta investointisuunnittelusta

Kaarinan väkiluku kasvaa. Tällä hetkellä kaupunki investoi palveluverkossaan elinikäiseen oppimiseen. Viimeisimpiin hankkeisiin kuuluu kolme koulurakennusta, joiden suunnittelussa on osallistettu niin henkilökuntaa kuin nuoria ja lapsia.

– Ajatuksena on ollut suunnitella ajanmukaisia opetustiloja, jotka paitsi palvelevat oppilaiden ja henkilöstön tarpeita ovat myös osa lähiyhteisöä ja innostavat elinikäiseen oppimiseen, kertoi Kaarinan kaupunginjohtaja Harri Virta.

Hovirinnan koulutalon, Valkeavuoren lasten ja nuorten talon ja Piispanlähteen hankekokonaisuuden valmisteluissa on laadittu pedagoginen suunnitelma yhdessä henkilöstön kanssa. Toiminnalliset tavoitteet huomioivat muun muassa kestävää kehitystä, liikkuvaa koulua, joustavaa opetusta, yhteisiä pelisääntöjä, vastuullisuutta ja avoimuutta.

Eri hankkeissa henkilöstön edustajia on osallistettu jo mahdollisimman varhaisesta vaiheesta alkaen. Esimerkiksi vasta suunnitteilla olevan Piispanlähteen lasten ja nuorten talon opettajista on muodostettu rakentamisryhmä, jonka tehtävänä on käsitellä pedagogista suunnitelmaa ja tehdä arkkitehtiyhteistyötä.

– Osallistetulle henkilöstölle on järjestetty muun muassa tutustumismatkoja Etelä-Suomen nykyaikaisiin koulutiloihin. Vierailuja on tehty esimerkiksi koulujen taito- ja taideaineiden opetustiloihin.

Hovirinnan koulutalon prosenttitaiteen suunnitteluun osallistettiin myös oppilaat, joiden kädenjälki näkyy esimerkiksi koulupihan taiteessa.

Minkälaisiin tiloihin kannattaa investoida, kun menot ovat varmempia kuin tulot?

Esitysten jälkeen keskustelu jatkui katsojakysymysten siivittämänä. Katse siirrettiin myös muihin hankkeisiin, kuten kaupunginteatteriin ja monitoimitaloihin. Kun menot ovat varmoja ja tulot epävarmoja, maksavatko tämänkaltaiset investoinnit koskaan itseään takaisin?

– Kaarinaan rakennettiin koko kaupungin oma olohuone, Kaarina-talo, joka tuo kaupungin palveluita saman katon alle. Heti valmistumisen jälkeen kirjaston lainausluvut olivat kasvussa ja tällä hetkellä aineiston lainaus on kaksinkertaistunut lähtötilanteeseen nähden. Jos kaupunki haluaa pitää kiinni elinvoimastaan ja kilpailukyvystään, ei näitä investointeja voi jättää tekemättä, Virta pohtii.

– Samaa mieltä, mielestäni esimerkiksi kaupunginteatteriin investoiminen pitää nähdä ensisijaisesti elinvoimaan sijoittamisena. Kaupunkien ja kuntien ei kuitenkaan tule toimia kilpailluilla markkinoilla, Ahola lisää.

– Linjaus on meilläkin sama, kilpailluille markkinoille ei kannata suunnata. Kaarinan kaupunki ei esimerkiksi rakenna yrityshalleja, sillä sijoittajia näille hankkeille löytyy muutenkin, Virta lisää.

Keskustelua käytiin myös muun muassa arkkitehtuurikilpailuiden kustannustehokkuudesta, yksityisen sektorin ja kaupungin vastuista ja rooleista elinvoimaan investoijina, sekä pitkän tähtäimen investointien suunnittelusta.

Seuraa tallenteelta esitysten jälkeistä keskustelua, jossa syvennytään vielä lisää kokemuksiin, katsojakysymyksiin ja siihen, tuovatko investoinnit kuntaan lisää elinvoimaa.

Oops! This video will not be shown because you have disabled the marketing cookies. To see the video, accept marketing cookies.

Katso myös edellisen Talous & kunnat -tapahtuman tallenne: Talous uudistusten keskellä 5.4.

Kuinka luovia uudistusten ristiaallokossa? Kuntien rooli ei haihdu soten mukana

KuntarahoitusTalousTapahtumat

16 kunnan yhteinen ponnistus paransi paikallista jätehuoltoa Pohjois- ja Keski-Pohjanmaalla

Vestia Oy palvelee kuuttatoista kuntaa Pohjois- ja Keski-Pohjanmaalla. Alueella asuu noin 92 000 asukasta vauvasta vaariin. Pääasiassa haja-asutusalueella ja maaseudulla toimivan yhtiön suurin kaupunkikeskittymä on 15 000 asukkaan Ylivieska.

– Vestian jätehuolto palvelee asukkaita Siika-, Pyhä-, Kala- ja Lestijokilaaksoissa. Huolehdimme kuntalaisten jätteen vastaanotosta, käsittelystä, hyödyntämisestä, kuljetuksesta ja kierrätysneuvonnasta, kertoo yhtiön toimitusjohtaja Olavi Soinio.

Vestian toimitusjohtaja Olavi Soinio nojaa oveen yhtiön toimistolla.
Vestian toimitusjohtaja Olavi Soinio.

Uudet lajittelupihat parantavat alueen jätehuoltoa

Alun perin vuonna 2005 alueelle rakennettiin 15 hyötyjäteasemaa, jonne kuntien asukkaat saivat viedä jätettä, jota ei voinut kierrättää kodinjäteastioissa. Asemilla lajiteltiin esimerkiksi kodin kemikaalit ja maalit, rikkinäiset huonekalut ja suuret sähkölaitteet.

– Vanhat hyötyjäteasemat olivat hyvin yksinkertaisia. Asemilla oli keskimäärin kerran viikossa henkilökuntaa paikalla vastaanottamassa jätettä, ja siksi asemille muodostui toisinaan pitkiäkin jonoja. Kuntalaisten näkökulmasta lajittelua oli haastava sovittaa arjen muiden menojen kanssa yhteen.

Palvelun saatavuutta haluttiin parantaa. Vuodesta 2020 alkaen vanhoja asemia on korvattu uusilla itsepalveluun pohjautuvilla lajittelupihoilla, jotka vastaanottavat kotitalouksien ja pienyritysten jätteitä peräkärrykuormalasteittain pidemmillä aukioloajoilla.

– Itsepalvelumallin ansiosta uudet lajittelupihat ovat auki käytännössä joka arkipäivä, mikä on parantanut huomattavasti alueen jätehuoltoa. Palvelun saatavuus on moninkertaistunut, ja itsepalvelumalli on otettu hyvin vastaan. Lajitteluapua saa tarvittaessa etävalvomon asiakasneuvojilta, jotka työskentelevät Ylivieskasta käsin.

Vastuu hankkeen toteuttamisesta jätehuoltoyhtiöllä

Hanke eteni suunnittelusta toteutukseen, kun kuntalaisten palautteen perusteella Vestia halusi pohtia parempaa vaihtoehtoa vanhalle järjestelylle. Rahoitus hankkeen toteutumiselle järjestyi Kuntarahoituksen kautta, ja rahoituksen takasivat yhtiön omistajakunnat.

– Ensimmäistä lajittelupihaa pilotoitiin Kalajoen kaupunkialueella, missä on paljon turismia ja satunnaisia kävijäpiikkejä. Seuraavia pilottikohteita valikoitui maantieteellisesti etäälle Ylivieskasta, mikä tarjosi tilaisuuden testata etävalvontaa ja tietoliikenteen toimivuutta. Täysin vastaavia lajittelupihoja ei ole nimittäin aiemmin toteutettu Suomessa ja olimme hankkeen kanssa uuden äärellä. Pilotista karttunut kokemus oli arvokasta.

Uusi lajittelupihaverkosto on haluttu rakentaa kolmessa vuodessa, jotta palvelutarjonta olisi mahdollisimman samanlaatuista kuntien kesken. Alkuperäistä suunnitelmaa on kasvatettu vielä parilla täysin uudella lajittelupihalla, joten tämän hetken arvio on, että kaikki hyötyjäteasemat on uusittu 2024 kevääseen mennessä.

– Käytännössä kaikilla Vestian omistajakunnilla on oma lajittelupihansa. Sijainnit tarkastettiin yhdessä kuntien kanssa, sillä vanhojen asemien rakentamisen jälkeen kunnat ovat kehittyneet ja muuttuneet. Osassa kunnista sijainti vaihtui uudelle tontille ja osassa pysyttiin vanhan aseman sijainnissa.

Kaksi henkilöä käyttävät itsepalvelupistettä Vestian lajittelupihalla.
Uudet lajittelupihat toimivat itsepalveluperiaatteella. Palvelujen parempi saatavuus kerää positiivista palautetta.

Positiivista palautetta palvelun paremmasta saatavuudesta

Lajittelupihoille voi viedä huonekalujen ja kemikaalien lisäksi muun muassa lasia, pahvia, paperia, metallia, purkujätettä ja puutarhajätettä. Mitä perusteellisemmin jäte on lajiteltu ennen pihalle tuontia sitä pienempi käsittelymaksu kuntalaista odottaa.

– On hyvä, että Vestia omalta osaltaan myös tällä tavoin kannustaa kuntalaisia lajittelemaan jätteitä ja siten saamaan jätteitä hyötykäyttöön, pohtii Nivalan kaupunginjohtaja Päivi Karikumpu.

– Lajittelupihoista on saatu oikein hyvää palautetta. Aiemman palautevirran suurimmat risut liittyivätkin pitkälti hyötyjäteasemiin ja erityisesti niiden aukioloaikoihin. Jotta uusista pihoista saatiin mahdollisimman toimivia, asiakasystävällisyys ja käytettävyys huomioitiin osallistamalla kuntalaisia erilaisin kyselyin ennen hankkeen toteuttamista, Soinio lisää.

– Parannus entiseen on huomattava, ja nyt mentiin kerralla nykyaikaan. Etävalvonta on lisännyt aukioloja huomattavasti ja on helpottanut muun muassa työssäkäyvien asiointia, kehuu Pyhäjärven kaupunginjohtaja Henrik Kiviniemi kaupungin uutta lajittelupihaa.

Jokilaaksojen alueella on 140 Vestian omaa ekopistettä ja 51 Suomen Pakkauskierrätys Rinki Oy:n ekopistettä. Peruspisteellä kerätään paperia, lasipakkauksia ja pienmetallia. Keskustaajamien pisteillä on lisäksi säiliöt keräyskartongille. Rinki Oy kerää osalla ekopisteitään myös muovipakkauksia. Yhteinen jätehuolto niittää Jokilaaksossa kiitosta.

– Vestian toiminnan kautta olemme saaneet pidettyä koko alueella saman hintatason palveluissa, mikä on tärkeää asukkaiden yhdenvertaisuuden kannalta. Pyhäjärvellä meitä miellyttää myös Vestian kiertotalousliiketoimintojen kehitys, sillä kaupunkina olemme itsekin kiertotalouden edelläkävijöitä. Yhtiöllä on kehitystyössä hyvä ote, Kiviniemi hymyilee.

– Vestia on näkyvä toimija alueella ja yhtiö hoitaa alueen jätehuollon palvelut laadukkaasti ja kustannustehokkaasti. Vestia tarjoaa kuntalaisille laadukasta ja myös edullista palvelua. Nivalan kaupungin näkökulmasta voimme olla erittäin tyytyväisiä Vestian toimintaan, Karikumpu päättää.


Teksti: Sara Pitzén ja Roope Huotari
Kuvat: Vestia

Kuntien asiakastarinat

Esittelyssä Kuntarahoituksen asiakkuustiimit – asuntotiimissä jaetaan sekä asiakkaiden että työkaverien ilot ja huolet

Kuntarahoituksessa asiakkaita palvelevat eri osaamisalueiden asiantuntijoista kootut tiimit. Kaksi asiakkuustiimeistä on omistautunut kunta- ja hyvinvointialueasiakkaille, yksi asuntosektorin toimijoiden tarpeisiin. Tässä juttusarjassa esittelemme vuorotellen kunkin tiimin.

Asuntorahoituksen asiakkuuspäälliköt Päivi Petäjäniemi, Sari Sistonen, Kristiina Seppälä ja Paula Merta vastaavat noin 900:n kohtuuhintaista tai erityisryhmien asumista tarjoavan toimijan rahoitustarpeista ja niihin liittyvistä kysymyksistä. Nelikon kanssa tiivistä yhteistyötä tekee erityisesti asuntotuotannon asiakkaiden toimintaan syventynyt Inspiran konsultti Lassi Vuorela.

Mitä tiiminne käytännössä tekee?

– Me asiakkuuspäälliköt vastaamme asiakassuhteen hoitamisesta. Teemme tarjouksia ja rahoitusesityksiä ja yhdessä muiden Kuntarahoituksen asiantuntijoiden kanssa pyrimme ratkomaan asiakkaiden rahoitukseen liittyviä kysymyksiä ja ongelmia, Päivi kuvailee.

Viime aikoina asiakkaiden yhteydenotoissa on näkynyt hintojen ja korkojen nousu. Työhön sisältyykin paljon myös asiakkaiden neuvontaa.

– Korkojen nousun nopeus yllätti monet. Vuokrissa on kova korotuspaine, Kristiina sanoo.

– Sama tilanne on myös yksityisillä vuokranantajilla. Yleinen markkinatilanne kuitenkin jarruttaa vuokrien nostoa, Lassi jatkaa.

Moni asiakkuuspäälliköistä on tehnyt yhteistyötä samojen asiakkaiden kanssa pitkään. Tiimi tulee apuun, kun jollain työt ruuhkautuvat tai kyselyitä tulee paljon samaan aikaan. Korona-aika pakotti yhteydenpidon Teamsiin, minkä tiimi kokee helpottaneen yhteistyötä.

– Keskustelemme aktiivisesti Teamsissa. Sen käyttö on ehdottomasti parantanut tiedonkulkua niin tiimin sisällä kuin koko organisaation sisällä. Meillä on paljon enemmän vapaata ajatustenvaihtoa, Sari iloitsee.

– Asiakkaiden haasteista ja murheista on hyödyllistä keskustella yhdessä. Välillä pidämme vapaamuotoisempia etäkahvihetkiä, joissa sparrailemme toisiamme ja kerran viikossa tapaamme toimistolla, Paula kertoo.

– Tiimimallista on myös se etu, että loman aikana työt eivät kasaannu, kun muut hoitavat vähintään kiireelliset työt, Päivi kiittelee.

Työskentely erityisesti Inspiran kanssa on tiivistynyt viime vuosina ja on vähintään viikoittaista. Inspira auttaa asiakkaita mallintamaan taloutta, ehdottaa toimenpiteitä talouden kuntoon saattamiseksi ja etsii reunaehtoja, joilla investointeja on mahdollista toteuttaa.

– Inspiran asiantuntemus tukee meitä asiakkuuden kokonaisvaltaisessa hoidossa, Sari kiittelee.

Vastuullisen rahoituksen senior asiantuntijan Rami Erkkilän sekä digipalvelujen asiantuntijoiden Okko Rostedtin, Samuel Sainion ja Jaakko Suhosen kanssa asuntotiimillä on yhteinen palaveri kerran kuussa.

Miten asioinnin digitalisoituminen näkyy työssänne?

Asuntotiimi pitää digiasiointia ja erityisesti digitaalista lainanhakuprosessia erittäin hyödyllisenä ja lainanhakuprosessia sujuvoittavana. Useat asiakkaat ovat jo siirtyneet digitaaliseen lainan hakemiseen ja asiakkaille on pidetty erilaisia koulutuksia. Ensimmäinen hakemus voidaan myös tehdä asiakkaan kanssa yhdessä.

– Asiakkaan tarjouspyynnön käsittely nopeutuu ja myös meidän työmme helpottuu. Kun manuaalinen työ vähenee, asiakastyölle jää enemmän aikaa. Monelle asiakkaalle digitaalinen asiointi on tuttua jo ennestään, Kristiina sanoo.

– Asiakas pystyy hyödyntämään samoja tarjouspyyntödokumentteja, jos hakee lainaa muiltakin pankeilta. Ja asiointisovelluksessa voi käyttää aiempaa tarjouspyyntöä pohjana seuraavalle. Kyllä tämä asiakastakin helpottaa, Paula jatkaa.

Mikä Kuntarahoituksessa työskentelyssä on parasta?

Asuntotiimin seurassa ei voi välttyä huomaamasta sitä, että tämä tiimi on hitsautunut hyvin yhteen. Nelikolla on valtavan pitkä kokemus rahoituksesta. Asiakkaat nousivatkin esiin tiimin tärkeimpänä motivoijana, mutta myös lähikollegat ovat yksi työn keskeinen suola.

– Parasta on asiakkaat ja lähikollegat. Jos on pulassa, aina voi työkaverilta kysyä apua, Paula vastaa heti.

– Osaavassa ja kokeneessa tiimissä työskentely on mutkatonta. Ja tuntuu, että sekä asiakkaat että oma organisaatio luottavat meihin. Meillä on tilaa hoitaa työmme melko itsenäisesti ja joustavasti, Sari jatkaa.

Myös tiimin keskinäinen luottamus ja yhteishenki ovat vahvat.

– Aina ei olla kaikesta samaa mieltä, mutta se on ihan sallittua. Välillä me jopa ihan väittelemme, Paula hymyilee.

– Kyllä. Ja yhdessä itketään ja nauretaan, Kristiina päättää.


Lue myös:
Esittelyssä Kuntarahoituksen asiakkuustiimit – kuntatiimin Heidi, Karl ja Mika tekevät tiivistä yhteistyötä
Esittelyssä Kuntarahoituksen asiakkuustiimit – mahdollisuus tavata taas asiakkaita ilahduttaa kuntatiimin Danielia, Riittaa ja Anttia

KuntarahoitusTöihin meille

Talous selvisi energiakriisistä, mutta korkoshokki voi vielä puraista – Kuntarahoituksen markkinakatsaus 05/2023 on julkaistu

Kuntarahoitus markkinakatsaus, toukokuu 2023Lataa

Energiakriisin piti sysätä Euroopan talous taantumaan, mutta lauha talvi tuli hätiin, toteaa Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala yhtiön toukokuun markkinakatsauksessa. Yritykset ja kotitaloudet sopeutuivat energian niukkaan saatavuuteen odotettua paremmin, ja valtioiden mittavat energiatuet sekä koronavuosina kertyneet säästöt puskuroivat elinkustannuskriisin vaikutuksia. Toimintaympäristön merkittävin muutos on kuitenkin korkotason nousu.

– Kuluvan vuoden aikana rahoituskustannusten nousu laittaa talouden suhdannekuvan uuteen testiin. Sen vaikutukset välittyvät talouteen asteittain ja osin pitkällä viiveellä. Talouden korkoherkimmät sektorit, kuten asuntomarkkinat ja rakentaminen, ovat jo selvästi heikentyneet. Myös teollisuudessa suhdannenäkymä on kääntynyt laskuun, pääekonomisti Vesala varoittaa.

Yhdysvallat viitoittaa tietä taantumaan, korot hakevat uutta normaalia

Rahatalouden kiristyminen näkyy erityisesti Yhdysvalloissa, jossa myös aluepankkien kriisi lisää talouden epävarmuutta. Riski taloustaantumasta on selvästi noussut.

– Vahvin vastalääke on alhainen työttömyys, mikä tukee kotimaista kysyntää Yhdysvalloissa ja näyttäisi pitävän mahdollisen USA-vetoisen taantuman varsin lievänä, Vesala pohtii.

Helpotusta haetaan myös hellittävästä inflaatiosta, ja vuositasolla hintojen nousu onkin hidastunut. Vesala muistuttaa, että kuluvan kevään aikana inflaatio on silti ollut liian nopeaa: kevään aikana hinnat ovat nousseet euroalueella 7 prosentin ja Yhdysvalloissakin lähes 7 prosentin vuosivauhdilla.

– Varsinkin euroalueella inflaation vastainen taistelu on edelleen keskeisin rahapolitiikkaa määräävä tekijä. Euroopan keskuspankki joutunee nostamaan ohjauskorkoja vielä ainakin pariin otteeseen ja pitämään korot huipputasolla odotettua pidempään. Yhdysvalloissa koronnostosyklin huippu sen sijaan voi hyvinkin olla jo käsillä.

Pääekonomistin mukaan korkoympäristössä on käynnissä pitkäkestoinen muutos: vaikka akuutti inflaatio-ongelma pian helpottaisi, korkojen uskotaan jäävän selvästi viime vuosien keskiarvoa korkeammiksi.

– Vihreän siirtymän edellyttämä massiivinen investointiaalto saattaa nostaa pääomamarkkinoiden tasapainokorkoa. Samaan aikaan ilmastonmuutokseen ja sen torjuntaan voi liittyä inflaatiota kiihdyttäviä lieveilmiöitä, millä olisi nimelliskorkoja kohottava vaikutus. Myös työvoimapulan kroonistuminen sekä protektionismi saattavat lisätä tuotannon kustannuspaineita.

Kolme kysymystä sanelee Suomen suuntaa

Suomessa kotitalouksien korkoherkkyys on painanut kotimaista kulutuskysyntää jo pitkään, ja talous ajautui viime vuoden jälkipuoliskolla tekniseen taantumaan.

– Alkuvuonna kuluttajien luottamus sekä tunnelmat kaupassa ja palvelualoilla ovat kuitenkin hivenen kohentuneet, pääekonomisti Vesala iloitsee. – Vuoden 2023 ensimmäisestä vuosineljännekseltä odotetaankin positiivista kasvua.

Pääekonomisti listaa kolme tekijää, jotka määräävät Suomen talouden suuntaa.

– Jatkossa Suomen kannalta keskeisiä kysymyksiä ovat, miten voimakkaasti kansainvälisen talouden epävarmuus heijastuu vientiteollisuuteen, kuinka pitkään rakentamisen ”syväkyykkäys” jatkuu ja miten paljon kuluttajien ostovoima heikkenee vielä tänä vuonna.

Kuntarahoitus markkinakatsaus, toukokuu 2023Lataa

Lue myös:

KuntarahoitusTalous

Piispanmäen ”tummanvihreä” monitoimitalo on suunniteltu laatu edellä

Kokkolan Piispanmäkeen valmistuu 2025 monitoimitalo, joka tulee palvelemaan yhteensä yli tuhatta päiväkotilasta, koululaista ja työntekijää. Rakennukseen siirtyy aikanaan usean eri koulun ja päiväkodin oppilaita. Lisäksi talo palvelee nuorisotoimea ja oppilashuoltoa ja useita yksiköitä palveleva tuotantokeittiö parantaa kaupungin ruokahuollon toimintavarmuutta.

Uudisrakennukseen päätymisen taustalla on vuonna 2017 selvitys kaupungin päiväkoti- ja kouluverkoston tilanteesta. Jo esiselvityksessä todettiin, että Jokilaakson ja Hakalahden koulut alkoivat olla käyttöikänsä päässä. Vanhojen rakennusten kuluja verrattiin uudisrakennusten keskiarvoihin.

– Erityisesti lämmityskuluja katsoessa tuntui, että vanhojen rakennusten ylläpito on melkoista tuhlausta. Myös joidenkin kiinteistöjen sijainnit olivat hankalat. Korjaustarveselvitykset tukivat sitä, että jotain oli tehtävä: peruskorjaus ei olisi ollut järkevä ratkaisu, joten esitettiin, että useampi koulu ja päiväkoti yhdistettäisiin uudisrakennukseen, rakennuspäällikkö Veli-Matti Isoaho taustoittaa.

Uudisrakennus haluttiin sijoittaa järkevästi.  Oppilaaksiottoaluetta tarkasteltiin, alueen lapsiperheiden nykyisiä ja tulevia tarpeita arvioitiin.

– Monitoimitalo rakennetaan keskeiselle paikalle. Piispanmäki on pientalovaltaista aluetta, mutta valmistaudumme alueen teolliseen muutokseen ja siihen, että seudulle muuttaa uusia asukkaita, Isoaho jatkaa.

Rakennukseen liittyvä tieto tuodaan osaksi opetusta

Itse kohde on Isoahon mukaan melko tavallinen monitoimitalo, jollaisia Suomesta löytyy hänen mukaansa ”pilvin pimein.”  Poikkeuksellisen Piispanmäestä tekevät panostukset kestävyyteen ja siihen liittyvän tiedon hyödyntämiseen läpi elinkaaren. Jo suunnitteluvaiheessa hankkeelle päätettiin hakea vihreää rahoitusta. Urakan kilpailutuksessa painotettiin hinnan sijaan laatua ja kokonaistaloudellisuutta. Älykästä rakennusta ja siihen liittyvää tietoa tullaan käyttämään osana opetusta.

– Kouluissa on ennen ollut melko heikko ymmärrys itse opetustilojen lämmön- tai sähkönkulutuksesta. Piispanmäen koulussa tämä tieto halutaan mukaan pedagogiseen työhön. Tuomme oppilaiden arkipäivään esimerkiksi tietoa siitä, mistä kouluun käytetyt 300 000 tiiltä ovat peräisin, miten yhdeksän kilometrin pituinen primäärimaalämpöputkistojärjestelmä toimii, miten rakennuksessa käytetty betoni ja raudoitus on valmistettu, ja niin edelleen, Isoaho kuvailee.

Piispanmäellä koulua tulevaisuudessa käyvät lapset saavatkin opetuksen puitteiksi ja osaksi mallikelpoisen kappaleen kestävästä ja vastuullisesta rakentamisesta. Vihreän rahoituksen kriteerit ja tavoitteet on luettu Kokkolassa tarkkaan ja niihin on vastattu kunnianhimoisella otteella.

Lämmitys tullaan toteuttamaan hybridiratkaisuna. Normaalioloissa koulua lämmittää koulun omasta pihasta otettava maalämpö, ja elohopean pudotessa alle 15 pakkasasteen kaukolämpö kytkeytyy päälle. Kohteeseen asennetaan näiden lisäksi myös aurinkopaneelit.

– Kaukolämmönkin voimme osoittaa olevan 80-prosenttisesti hiilineutraalisti tuotettua. Rakennuksen kaikki lasipinnat on suunniteltu myös estämään ylimääräistä auringonsäteiden läpäisyä, mikä vähentää energiankulutusta lämpiminä vuodenaikoina, kun tiloihin ei tarvita ylimääräistä jäähdytystä.

Kestävyys on huomioitu myös kohteen sijainnissa ja liikenneyhteyksissä. Alueen halutaan olevan helposti ja vähähiilisesti saavutettavissa: kevyen liikenteen väyliä ja bussireittejä on parannettu, jotta henkilöauto ei olisi välttämätön Piispanmäellä liikuttaessa.

– Koulualueen ympärille tulee myös sähköautojen latauspisteitä. Itse koulun tontille näitä ei kuitenkaan tuoda, jottei koulualueella liikkuisi henkilöautoja ja liikkumisen turvallisuus ei vaarantuisi.

Alueen luontoa halutaan hyödyntää opetustoiminnassa. Tontilla sijaitseva lehtometsä pääsee käyttöön päiväkoti-ikäisten opetuksessa.

– Metsikköön tullaan tekemään satupolku pienimmille lapsille. Myös tulevan koulun lähellä sijaitseva peltoalue on ostettu opetuskäyttöön: siellä voidaan tehdä kaupunkiviljelyä ja tuoda opetukseen hyvin käytännönläheisiä asioita ihan lähtien siitä, miten porkkanat tai muut hyötykasvit kasvavat.

Laaja työryhmä ja tavallisesta poikkeava toteutus

Maanrakennustyöt uuden koulun tontilla aloitettiin vuoden 2023 alussa ja rakentaminen käynnistyi huhtikuussa. Urakkamuodossakaan ei tyydytty tavanomaiseen vaan valinta perustui huolelliseen vertailuun.

– Kävimme läpi hankkeitamme viimeisen neljän vuoden ajalta ja tarkastelimme, mikä niissä on hyvää tai huonoa. Suomessa on pitkälti menty rakennusliikevetoiseen kokonaisurakkamalliin, jossa tilaajalla on rajatut vaikutusmahdollisuudet, kun pääurakoitsija hoitaa aliurakoitsijat. Halusimme hankkeen omiin käsiin ja pystyä itse vaikuttamaan läpi koko urakan. Näistä syistä päädyimme jaettuun urakkaan, vaikka se tuottaa meille enemmän työtä, Isoaho kertoo.

Hankkeessa kaupungin lapsiystävyyttä ja osallisuutta painottava strategia viedään käytäntöön. Monitoimitalon suunnitteluun ja myös urakkavaiheeseen on osallistettu kaupungin henkilöstöä. Sivistystoimen ja kiinteistöhuollon asiantuntijoilta on kysytty kokemuksia vastaavista hankkeista neljän vuoden ajalta. Kaikkien asianosaisten halutaan tuovan panoksensa hankkeeseen.

– ­Prosessiamme voisi verrata autotehtaan tuotantoprosessiin. Kun hanke etenee linjalla oman osa-alueen kohdalle, kyseinen ryhmä tuo oman tietonsa ja panoksensa siihen. Kahden viikon välein käymme läpi etenemisen, parannustoiveet ja seuraavat tavoitetasot. Näin pystymme ennakoimaan etenemisen ja viestimään siitä seuraavan vaiheen suunnittelijoille ja toteuttajille, Isoaho kuvailee.

Pedagogiseksi asiantuntijaksi kutsuttiin eläköitynyt rehtori.

– Hän on ollut korvaamaton apu muun muassa tarveselvitysvaiheen tilaohjelman laatimisessa ja kalustohankinnoissa yhdessä sivistystoimen kanssa! Isoaho kiittelee.

Koulu-urakkaa valvoo 12 hengen ohjaustyöryhmä, joka kokoontuu aina kuuden viikon välein valvojien tilannekatsaukseen. Valvojat ”eivät vain aja työmaan ohi ja ota valokuvaa siitä, mitä syntyi” vaan ovat tiiviisti läsnä työmaalla ja raportoivat työstään viikoittain Isoaholle. Rakennus myös otetaan vastaan osa kerrallaan. Vastaanottoon liittyviä rakennusosia, eli mestoja, on yhteensä noin 3 000.

– Asioita tarkastetaan tyypillisesti vasta, kun ne ovat valmiita. Tässä urakassa teemme asian toisin päin. Kaikista rakennusosista on tehty etukäteen tarkat suunnitelmat, jotka on vielä tarkastettu rakennuttajan kokoaman valvontatiimin ja projektin eri suunnittelualoihin perehtyneiden asiantuntija-managerien kanssa. Työmaalla jokainen rakennusvaihe katsotaan ensin tiimin ja valvojien kanssa läpi ja vasta sen jälkeen aletaan tehdä. Tärkeimpinä laatukriteereinä ovat aikataulun hallinta, vaatimuksenmukaisuus ja valvonta. Tämä on tietysti vaatinut joustoa myös urakoitsijoilta. Pelisäännöt tästä mesta-ajattelusta, jossa työn sovittu laatu varmistetaan kolmiportaisena laadunvarmistusprosessina – edeltävänä, työnaikaisena ja työvaiheen jälkeisenä laadunvarmistuksena – on otettu hyvin vastaan, Isoaho kertoo.

Kokkolan kaupungin perehtyneisyys vihreän rahoituksen vaatimuksiin, kuten erinomaisen energiatehokkuuden vaatimusten saavuttamiseen, uusiutuvaan omavaraisuusenergiaan sitoutuminen ja rakennuksen toimimiseen kestävän kehityksen oppimisympäristönä tekivät syvän vaikutuksen Kuntarahoituksen asiantuntijoihin.

– Hanke täyttää kaikki vihreän rahoituksen kriteerit ja sen toteutus on kuin suoraan oppikirjasta, Kuntarahoituksen vastuullisen rahoituksen senior asiantuntija Rami Erkkilä ylistää.

Kokkola aikoo todentaa kestävyyden ja monitoimitalon ”tummanvihreyden”.

– Kun Piispanmäki valmistuu, pidetään tarkastus ja katsotaan, pidimmekö sanamme ja pääsimmekö tavoitteisiin, Isoaho hymyilee.

Vihreä rahoitus

Kuntarahoitus myöntää vihreää rahoitusta hankkeisiin, joissa syntyy selkeitä ja mitattavia positiivisia ympäristövaikutuksia. Tavallista lainaa tai leasingia edullisempaa vihreää rahoitusta on myönnetty vuodesta 2016, ja tänä päivänä rahoituksen piirissä on lähes 200 hanketta Helsingistä Inariin.

Lue lisää vihreästä rahoituksesta


Teksti: Tuomas Mäkinen
Kuva: Kokkolan kaupunki

AsiakastarinatKestävä rahoitusKuntarahoitusKuntien asiakastarinatVihreä rahoitus

Energiakriisi harhautti hätiköimään suhdannekäänteen kanssa – torjuntavoitto ei välttämättä pitkälle kanna

Venäjän hyökkäys Ukrainaan sysäsi geopolitiikan mannerlaatat liikkeeseen voimalla, jollaista ei ole toisen maailmansodan jälkeen nähty. Humanitaarisen ja turvallisuuspoliittisen katastrofin liitännäissairautena myös talous sai vakavia oireita. Inflaatio kiihtyi merkittävästi, mihin keskuspankit reagoivat kovilla koronnostoilla. Elinkustannusten nousu leikkasi ikävästi ihmisten ostovoimaa.

Viime vuoden turbulenssi huomioiden on oikeastaan aika yllättävää, että euroalue on toistaiseksi välttynyt bkt:n supistumiselta, ja Suomessakin on koettu vasta pieni tekninen taantuma. Talouden tunnelmien synkin hetki osui viime syksyyn. Tätä kirjoittaessa euroalueen osakemarkkinoiden kokonaistuottoindekseissä on syyskuun pohjien jälkeen kertynyt nousua kolmisenkymmentä prosenttia. Yhdysvalloissa ja Suomessa kurssinousu on ollut puolet pienempää, mutta tuntuvaa sekin.

Osakemarkkinat ennakoivat talouden syklejä, mutta ei niiden sentään pitäisi kääntyä nousuun ennen kuin taantuma on edes alkanut. Yrittääkö pörssi siis viestiä, ettei taantumaa lopulta tule lainkaan, vai elämmekö vain väliaikaista ”sucker rallya” ennen uutta laskumarkkinaa?

Ostovoiman laskun ja korkojen nousun erirytmisesti vaikuttava tuplashokki on saattanut harhauttaa sekä ekonomistit että markkinat. Elinkustannuskriisi iski nopeasti. Varsinkin energiakustannukset kohosivat vauhdilla. Sen sijaan korkotason nousun vaikutukset välittyvät talouteen asteittain ja osin pitkälläkin viiveellä.

Euroopan energiashokista odotettiin lähtölaukausta taantumalle, mutta yritysten ja kotitalouksien kykyä sopeutua energian niukkuuteen aliarvioitiin. Samalla lauha talvi vähensi lämmityksen tarvetta. Valtioiden mittavat tuet ja kotitalouksien koronavuosina kertyneet säästöt myös puskuroivat elinkustannuskriisin vaikutuksia. Talous vaipui sivuttaisliikkeeseen muttei laskuun.

Torjuntavoiton hehkussa on voinut vähän unohtua, että rahoitusolosuhteiden kiristyminen potkii yhä kipeämmin yritysten ja kotitalouksien nilkoille. Lainaraha on kuin markkinatalouden verenkierto – sen pitää virrata. USA:n pankkikriisi on oma lukunsa, mutta kyllä Euroopassakin pankkien luotonanto on selvästi heikkenemään päin. Talouden korkoherkät sektorit, kuten rakentaminen ja asuntomarkkinat, niiaavat jo. Seuraavaksi jännitetään, miten teollisuuden käy.

Keskuspankitkin myöntävät, että suhdannekuvaan on ilmaantunut ilkeännäköisiä säröjä. Valitettavasti inflaatio ei anna yhtään armoa. Muutaman kuukauden maltillisemman vaiheen jälkeen euroalueen hintaindeksit ovat helmi–huhtikuun aikana olleet jälleen varsin jyrkässä nousussa. Inflaatioluvut ovat sen verran kauheita, että rahapolitiikan kiristyksiä on vaikea lopettaa, saati kääntää korkopolitiikka laskuun.

Akuutti energiakriisi selätettiin*, mutta se oli vasta ensipuraisu. Korkoshokki on vaikeampi sulattaa. En oikein jaksa uskoa, että taantuma on enää kovin pitkään vältettävissä, mutta toivottavasti matalasuhdanne jää lieväksi ja lyhytkestoiseksi. Geopoliittisten uhkien torjunta, irtautuminen fossiilienergiasta ja muut vihreän siirtymän investointitarpeet vaativat vahvan talouden.

* Kaasuvarastot ovat nyt täynnä, mutta ei Keski-Euroopan energiahuollon ongelmia ole pysyvästi ratkaistu. Varsinkin, kun Saksa todella sulki loputkin ydinvoimalansa.

Timo Vesala
Kirjoittaja on Kuntarahoituksen pääekonomisti. Löydät Timo Vesalan myös Twitteristä!

Kirjoitus on julkaistu alun perin Kuntarahoituksen Kauppalehden kumppaniblogissa 15.5.2023.

KuntarahoitusNäkökulmatTalous

Esittelyssä Kuntarahoituksen asiakkuustiimit – kuntatiimin Heidi, Karl ja Mika tekevät tiivistä yhteistyötä

Kuntarahoituksessa asiakkaita palvelevat eri osaamisalueiden asiantuntijoista kootut tiimit. Kaksi asiakkuustiimeistä on omistautunut kunta- ja hyvinvointialueasiakkaille, yksi asuntosektorin toimijoiden tarpeisiin. Tässä juttusarjassa esittelemme vuorotellen kunkin tiimin.

Ensimmäisenä esittelyvuorossa on kuntatiimi, joka vastaa Etelä- ja Pohjois-Karjalan, Pirkanmaan ja Satakunnan kuntien ja osittain Uusimaan kuntien rahoitustarpeista. Asiakkuuspäälliköistä koostuvan kolmen hengen ydintiimin työtä tukevat nimetyt Inspiran, digitaalisten palveluiden ja vastuullisen rahoituksen asiantuntijat.

Miten teidän tiiminne käytännössä toimii?

– Teemme tiivistä yhteistyötä asiakkuuksien hoidossa. Tapaamme yleensä asiakkaita kaksin ja pidämme toisemme kartalla asiakkaiden kuulumisista, asiakkuuspäällikkö Mika Korhonen kertoo.

– Tunnemme kaikki yhteisen asiakaskuntamme kohtuullisen hyvin, joten asiakas voi lähestyä ketä tahansa meistä. Erilaiset osaamisprofiilimme täydentävät hyvin toisiaan, tiimin tuorein vahvistus, noin puoli vuotta sitten Kuntarahoituksessa aloittanut asiakkuuspäällikkö Heidi Havukainen jatkaa.

– Tiimimuotoisessa toiminnassa aina joku asiantuntijoista on asiakkaan käytettävissä myös loma-aikoina. Lisäksi on hyvä, että voi luontevasti pohtia monimutkaisempia asioita yhdessä kollegojen kanssa, jotka myös tuntevat asiakkaan, leasingrahoitukseen erikoistunut asiakkuuspäällikkö Karl ”Kalle” Lintukangas sanoo.

Tiimiin nimettyjä Inspiran asiantuntijoita Ville Riihistä ja Elias Hämäläistä sekä vastuullisen rahoituksen senior asiantuntija Rami Erkkilää, digipalvelujen asiantuntijoita Okko Rostedtia, Samuel Sainiota ja Jaakko Suhosta konsultoidaan ja kutsutaan mukaan tapaamisiin tarpeen mukaan.

– Tiettyjen henkilöiden nimeäminen osaksi tiimiä on tiivistänyt yhteistyötä organisaation sisällä. Asiakkaan käytössä ovat aina samat asiantuntijat, jolloin asiakasymmärrys kasvaa myös talon sisällä, Mika kertoo.

Asiakasyhteyksiä hoidetaan pitkälti Teamsissa tai puhelimessa. Koronapandemian ja hybridityöhön siirtymisen myötä matkustaminen niin asiakastapaamisiin kuin toimistolle on vähentynyt merkittävästi.

– Kyllä Teams on tuonut myös paljon hyvää. Aikaa ei kulu matkustamiseen ja palavereihin voidaan ottaa mukaan asiantuntijoita laajemmin koko talosta, Heidi toteaa.

Miten asioinnin digitalisoituminen näkyy työssänne?

Digitaalisuus on palveluissa läsnä vahvasti. Lainatarjouspyynnöt voi tehdä digitaalisesti Kuntarahoituksen asiointisovelluksessa, oli sitten kyseessä talousarvio-, korkotuki-, tai esimerkiksi perusparannuslaina. Asioinnin digitalisoituminen muuttaa myös asiantuntijoiden työtä.

– Digiasiointi helpottaa ja selkeyttää meidän työtämme. Aikaa jää enemmän asiantuntijatyöhön ja tapaamisiin, Karl kuvailee.

– Asiakkaillemme taas jää sovellukseen historiatiedot näkyviin. Työnteko tulee läpinäkyvämmäksi, kun kaikki tiedot ovat sovelluksessa näkyvissä, Heidi sanoo.

Tiimi kannustaakin asiakkaita kokeilemaan lainatarjouspyynnön tekemistä digiasioinnissa.

– Kuulemme mielellämme kokemuksia ja kommentteja ja autamme tarvittaessa. Meihin voi olla missä vaan asiassa yhteydessä, Mika kehottaa.

Mikä Kuntarahoituksessa työskentelyssä on parasta?

– Joustavuus työssä. Täällä annetaan raamit, joiden puitteissa saa itse suunnitella ja tehdä työn, Karl sanoo heti.

– Meillä toimitaan asiakaskeskeisesti ja organisaatiorakenne on hyvin matala. Palveluita pystytään kehittämään joustavasti ja ketterästi asiakkaiden tarpeisiin sopivaksi. Myös mahdollisuus hybridityöskentelyyn on itselleni tosi tärkeää. Kun työntekoon on mahdollisuus vaikuttaa, on myös itse valmiimpi joustamaan, Heidi jatkaa.

Tiimi nostaa esiin myös Kuntarahoituksen keskeisen roolin yhteiskunnan kehityksen ja toimintavarmuuden turvaajana.

– Parasta on työn merkityksellisyys. Täällä työskentely sopii omiin arvoihini, Mika päättää.


Lue myös:
Esittelyssä Kuntarahoituksen asiakkuustiimit – asuntotiimissä jaetaan sekä asiakkaiden että työkaverien ilot ja huolet
Esittelyssä Kuntarahoituksen asiakkuustiimit – mahdollisuus tavata taas asiakkaita ilahduttaa kuntatiimin Danielia, Riittaa ja Anttia

KuntarahoitusTöihin meille

Mikkeli hakee elinvoimaa elinkeinoelämästä, mutta kaupungintalouden vaje hidastaa vauhtia

Vastuu sosiaali- ja terveyspalveluista sekä pelastustoimesta siirtyi vuodenvaihteessa kunnilta hyvinvointialueille. Miten yhteistyö on käynnistynyt kaupungin ja hyvinvointialueen välillä?

“Isossa kuvassa hyvin. Toki moni asia on vielä avoinna; hyvinvointialue on järjestäytynyt alkuvuodesta, ja heillä riittää tehtävää oman toimintansa organisoinnissa. Yhteisiä kysymyksiä ja ajankohtaista yhdyspintatyötä on monella toimialalla, muun muassa työllisyyspalveluissa, joiden järjestämisvastuu siirtyy kunnille vuonna 2025. Jatkossa hyvinvointialue järjestää kuntouttavaa työtoimintaa, ja kaupunki vastaa muista työllisyyspalveluista. Toimintojen pitää siis pelata yhteen.”

Miten Mikkelin kaupungilla menee?

”Mikkeli on vilkas ja eläväinen savolaiskaupunki. Paljon tapahtuu niin kulttuurissa ja matkailussa kuin elinkeinoelämässäkin, ja toiminnallisesti meillä menee hyvin. Taloudessa Mikkelillä on ollut haasteita.

Viimeisen viiden vuoden aikana sote-kustannukset ovat nousseet noin 75 miljoonalla eurolla, mikä on tehnyt mittavan loven kaupungin kirstuun. Se pitäisi kuroa umpeen vuoden loppuun mennessä, jotta vältämme kriisikuntamenettelyn. Alijäämää lyhennetään esimerkiksi myymällä vähemmistöosuus kaupungin energiayhtiöstä.

Sote-uudistuksen jälkeen kaupungin kustannukset eivät enää kasva holtittomasti, ja taloudenpitoa on helpompi ennakoida. Meillä on lupaava suunnitelma siitä, miten Mikkelin talous käännetään kestävälle uralle.”

Mitä uutta Mikkelissä tapahtuu?

”Käynnistelemme elinkeinoelämän toimijoiden kanssa tulevaisuustyötä, jolla haemme yhteistä suuntaa Mikkelin elinvoiman kehittämiselle. Tulevina kuukausina visioimme alueen tulevaisuutta esimerkiksi yritysten, kauppakamarin, kehittämisyhtiöiden ja koulutuslaitosten kanssa.

Paljon onkin jo tekeillä: Veturitallit ja Satamalahden ympäristö kaupungin keskustassa tarjoavat uusia mahdollisuuksia elinvoiman kasvattamiseen, kuten myös Kenkäveronniemi Saimaan rannalla. Pursialan voimalaitosalueelle kaavaillaan yli 100 miljoonan euron vetyinvestointeja, joita edistävät Etelä-Savon Energia ja projektikehitysyhtiö Nordic Ren-Gas.”

Mikä on mielestäsi Mikkelin suurin vahvuus?

”Muutaman kuukauden kokemuksella kehuisin erityisesti Mikkelin keskustaa ja sen elinvoimaa. Maalaispojalle Mikkeli on juuri sopiva: varsin kaupunkimainen ja vilkas, mutta silti lähellä luontoa, Saimaan rannalla. Täällä on esimerkiksi todella hyvä ravintolatarjonta, ja yli 6 000 opiskelijaa tuo kaupunkikuvaan eloa ja kansainvälisyyttä.”

Miltä Mikkeli näyttää 10 tai 20 vuoden kuluttua?

”Uskon, että Mikkeli on omiin vahvuuksiinsa nojaava elinvoimainen kaupunki ja Etelä-Savon eläväinen maakuntakeskus myös tulevaisuudessa. Toivon, että koko maakunta vahvistaa paikkaansa matkailun ja vientiteollisuuden keskittymänä Suomessa. Samaa tietysti toivon koko Itä-Suomelle, jonka suuntaan liittyy nyt paljon epävarmuutta.”

Mitä kaikkea olet tehnyt työurallasi?

”Aloitin kuntajohtajan työt Taivalkoskelta, Kuusamon kupeesta Koillismaalta, vuonna 2005. Sieltä siirryin Keski-Suomeen Saarijärven kaupunginjohtajaksi, sittemmin Viitasaarelle ja vuodenvaihteessa tänne Mikkeliin. Ennen kuntajohtajan uraani olen toiminut sivistysjohtajana, rehtorina ja myös muissa opetustehtävissä. Olenpa ollut Lahdessakin urheiluseuran toiminnanjohtajana ja suurtapahtumien pääsihteerinä.”

Mitä kirjaa, sarjaa, elokuvaa tai podcastia suosittelisit?

”Suosittelen Citizen Kanea, Orson Wellsin klassikkoelokuvaa. Opiskelin aikanaan pari vuotta Yhdysvalloissa, jossa elokuva-ala ja draamaopetus ovat tärkeä osa yhteiskuntaa. Draamakurssit opettivat katsomaan elokuvia erilaisesta näkökulmasta, ja Citizen Kane jäi elävästi mieleeni.”

Kenen kunta- tai aluevaikuttajan mietteitä haluaisit kuulla seuraavaksi?

”Mieleen tulee Keski-Suomen hyvinvointialuejohtaja Jan Tollet. Teemme paljon yhteistyötä Jyväskylän suuntaan, ja olisi mielenkiintoista kuulla, miten kaupungin ja hyvinvointialueen yhteispeli on lähtenyt siellä käyntiin.”

JANNE KINNUNEN
Työ: Kaupunginjohtaja, Mikkelin kaupunki
Koulutus: Kasvatustieteiden maisteri KM, oikeustieteen maisteri OTM
Syntymävuosi: 1970
Kotoisin: Viitasaarelta
Asuu: Mikkelissä

Lue juttusarjan aiemmat osat:

Teksti: Roope Huotari
Kuva: Mikko Tuovinen

Hyvinvointialueiden asiakastarinatKunta-/aluevaikuttajaNäkökulmat