Kuntarahoituksen social bond on Nasdaq Helsingin ensimmäinen yhteiskunnallinen joukkovelkakirjalaina. Se on myös ensimmäinen julkisyhteisön liikkeeseenlaskema yhteiskunnallinen joukkovelkakirjalaina Pohjoismaissa. 500 miljoonan euron 15-vuotisella lainalla on Kuntien takauskeskuksen takaus. Lainan liikkeeseenlaskupäivänä 3. syyskuuta bondi ylimerkittiin lähes nelinkertaisesti.
Kuntarahoituksen Antti Kontio ja varainhankinnan analyytikko Miia Palviainen.
Setlementtiasuntojen toimitusjohtaja Heli Kotilainen ja Hoasin toimitusjohtaja Matti Tarhio. Setlementtiasuntojen ja Hoasin kohteet lukeutuvat ensimmäisiin Kuntarahoituksen rahoittamiin yhteiskunnallisen rahoituksen hankkeisiin.
Yhteiskunnallisilla joukkovelkakirjalainoilla rahoitetaan asumiseen, hyvinvointiin ja koulutukseen liittyviä hankkeita. Niillä edistetään yhdenvertaisuutta, yhteisöllisyyttä, hyvinvointia tai kuntien ja alueiden elinvoimaa. Ensimmäiset yhteiskunnallisen rahoituksen hankkeet valittiin kesäkuussa.
Yhteiskunnallinen rahoitus laajentaa Kuntarahoituksen vastuullisten sijoituskohteiden kirjoa. Kuntarahoitus oli myös ensimmäinen vihreiden joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskija vuonna 2018.
Kuntarahoituksen social bond on Nasdaq Helsingin ensimmäinen yhteiskunnallinen joukkovelkakirjalaina. Se on myös ensimmäinen julkisyhteisön liikkeeseenlaskema yhteiskunnallinen joukkovelkakirjalaina Pohjoismaissa.
– Yhteisöllisyys, yhteishenki, toisten
kunnioittaminen, harmoninen ilmapiiri ja rehti toiminta, summaa
Kuntarahoituksen tytäryhtiötä Inspiraa johtava Wright työyhteisönsä parhaita
puolia.
Asiat ovat pitkälti samoja, joita
kuntarahoituslaiset nostavat toistuvasti esiin työpaikastaan puhuttaessa.
– Olemme tiivis porukka, joka tekee yhdessä
töitä yhteisten tavoitteiden ja asiakkaiden eteen. On selvää, että normioloissa
saman katon alla oleminen ja toimiminen tukevat yhteisöllisyyttä entisestään. Pyrimme
siihen, että tämä henki välittyy myös asiakkaiden suuntaan, hän jatkaa.
Kehittyminen vaatii aktiivista työtä
Anssi Wrightin tausta on niin sanottujen big
four -yhtiöiden parissa – hän on työskennellyt niin EY:n kuin Deloitten
yritysjärjestely- ja konsultointitoiminnoissa. Joulukuussa 2014 Wright aloitti
Inspiralla apulaisjohtajan tittelillä ja on syyskuusta 2018 lähtien toiminut
yhtiön toimitusjohtajana. Työnkuva Inspiralla on säilynyt näiden vuosien aikana
varsin samanlaisena, mutta toki nykyisen roolin myötä on tullut enemmän
hallinnollista työtä ja vastuuta koko liiketoiminnasta.
Wright hoitaa myyntiä, johtaa projekteja,
työskentelee asiakastoimeksiannoissa ja tekee paljon työtä sen eteen, että
Inspiran asiantuntijoilla olisi mahdollisuus jatkuvasti kehittyä työssään. Hänen
tyypillinen työpäivänsä alkaa perinteiseen suomalaiseen tyyliin aamukahdeksan
pintaan.
– Päivät koostuvat asiakaskommunikaatiosta, projektipalavereista,
tarjousten laatimisista, henkilöstöhallinnon tehtävistä sekä itse
toimeksiantotyöstä. Työpäivien sisällöt voivat vaihdella paljonkin
vallitsevasta tilanteesta riippuen, hän kertoo.
Poikkeustilanteen aikana palaverit ovat hoituneet lähinnä Teamsin kautta etänä. Wrightin mukaan etätyöt sujuvat hyvin ja tehokkaasti, mutta yhteisöllisyyttä on ikävä. Etätöitä jatketaan Kuntarahoituksessa toistaiseksi.
– Jo ensimmäisen etänä tehdyn kuukauden jälkeen alkoi tuntua siltä, että olisi kiva tehdä töitä taas toimistolta käsin ja tavata kollegat kasvotusten eikä pelkän ruudun tai puhelimen välityksellä. Toimistotyön sosiaalinen puoli on hankalasti korvattavissa millään välineellä, hän toteaa.
”Toimistotyön sosiaalinen puoli on hankalasti korvattavissa millään välineellä.”
Tavoitteiden pitää olla läpinäkyviä
Talouden ja rahoituksen neuvonantopalveluita
kuntasektorille ja sosiaaliseen asuntotuotantoon tarjoavan Inspiran vahvuutena
on kuntasektorin erityispiirteiden tuntemus yhdistettynä syvälliseen talouden
ja rahoituksen osaamiseen.
Niin Kuntarahoituksella kuin Inspiralla käytännön
työtä ja päätöksentekoa ohjaavat samat, yhteisesti määritellyt arvot –
asiakaskeskeisyys, vastuullisuus ja avoimuus. Näistä etenkin asiakaskeskeisyys
ja vastuullisuus korostuvat arjessa, kun taas avoimuus näkyy esimerkiksi siten,
että asiantuntijoiden tavoitteet ja suoritusten mittaus on avointa ja
läpinäkyvää.
– Helpointa myyntiä on lisämyynti
tyytyväiselle asiakkaalle. Vastuullisuus kuuluu samaan pakettiin
asiakaskeskeisyyden kanssa. Asiakastoimeksiannoissa tehtyjen ratkaisujen pitää
olla sellaisia, että ne kestävät yksityiskohtaistakin jälkikäteistarkastelua,
Wright painottaa.
Työyhteisössä kaiken tekemisen tavoitteena on
luonnollisesti myös se, että yhteisöllisyys välittyy potentiaalisille
työnhakijoille, kun nämä pohtivat seuraavaa siirtoaan. Työnantajakuva,
työyhteisön ilmapiiri ja työn merkityksellisyys ovat entistä tärkeämpiä asioita,
kun kilpaillaan parhaista uusista kollegoista.
– Mitä yhtiön markkinointiin ja viestintään
tulee, on siinä menty viime vuosien aikana harppauksin eteenpäin, mikä on
hienoa ja edesauttaa työnantajakuvan kehittymistä. Myös Timon analyysit ja
julkaisut ovat luoneet dynaamista kuvaa koko yhtiöstä ja olleet raikas
tuulahdus, Wright kiittelee kollegaansa, Kuntarahoituksen pääekonomistia Timo
Vesalaa.
Wrightin mukaan käytännön työssä on
ilahduttavaa, kun asiantuntijat nostavat esille vastuullisuuteen liittyviä
kysymyksiä – miten tehdyt ratkaisut tukevat kyseisen asiakkaan ja toisaalta
yhteiskunnan kokonaisetua. Kuntien talous on ollut tiukalla jo tähän vuoteen lähdettäessä,
ja koronakriisi on syventänyt entisestään talouden tasapainotustarvetta.
– Itse koen että mahdollisuus olla osaltaan
vaikuttamassa kuntien investointien sekä omaisuusjärjestelyiden tehokkaaseen
toteuttamiseen ja siten yhteiskunnan resurssien käyttöön, tuo merkityksellisyyttä
työhöni. Julkisten palveluiden toteuttamisessa ja rahoittamisessa säästetyt eurot
ovat käytettävissä muuhun hyödylliseen, hän sanoo.
Näkökulma julkisten varojen tehokkaasta käytöstä on Inspiran työssä läsnä jatkuvasti.
– Näin poikkeuksellisten aikojen keskellä sen merkitys on korostunut entisestään, Wright summaa.
ANSSI WRIGHT ○ Inspiralla joulukuusta 2014 ○ Työskennellyt aiemmin mm. EY:llä, Deloitte:lla sekä Työeläkeyhtiö Elon sijoitustoiminnossa ○ KTM (pääaineena rahoitus) Helsingin kauppakorkeakoulusta 1999, CEFA Hanken 2011 ○ Asuu Espoossa, perheeseen kuuluvat vaimo, alakouluikäiset lapset sekä espanjanvesikoira Minka ○ Harrastaa monipuolisesti liikuntaa ja liikkuu paljon luonnossa. Pitää mökkeilystä. Viettää aikaa myös lasten harrastusten parissa.
”Korona maalaa tummia pilviä horisonttiin, mutta pahimmilta skenaarioilta on onneksi vältytty. Pirkkala on pitkään lukeutunut Suomen vahvimpiin kasvukuntiin, ja Tilastokeskuksen vuoteen 2040 tähtäävä väestöennuste nostaa Pirkkalan jopa maan nopeimmin kasvavaksi kunnaksi – kokoonsa suhteutettuna. Kunhan kaavoitus toimii suunnitellusti niin tulokkaita riittää, koronasta huolimatta.”
Miten poikkeuksellinen vuosi näkyy kunnan taloudessa?
”Koronan välitön talousisku jäi odotettua pienemmäksi, ja kuluneesta vuodesta on selvitty yllättävän hyvin. Kuntien valtionosuuksien tilapäinen korotus tuli todella tarpeeseen ja auttoi akuutin kriisin yli. Verotuloja on kertynyt hieman vähemmän, ja myynti- ja maksutulot ovat sakanneet.”
Millä mielin Pirkkalassa tarkastellaan syksyä ja tulevaa talvea?
”Pirkanmaa on päässyt terveyskriisistä vähällä – ainakin toistaiseksi. Paljon riippuu nyt siitä, miten koronatilanne kehittyy: täällä on paljon teollisuus- ja vientiyrityksiä, joiden menestys on kytketty globaaliin markkinatilanteeseen. Pandemian pitkittyminen herättää myös huolia yritysten kantokyvystä. Pahimmassa tapauksessa korona jättää pysyvän jäljen työllisyyteen ja talouden kehitykseen.”
Mitä terveisiä lähettäisit kuntakentältä päättäjille?
”Ensiksi haluan kiittää päättäjiä nopeasta toiminnasta valtavan paineen alla. Kuntien merkitys kriisin hallinnassa ja sen suitsemisessa tunnistettiin heti pandemian puhjettua – siitä kiitos.
Jotta kriisistä tullaan vahvempina ulos, on jatkossakin tehtävä faktoihin perustuvia, johdonmukaisia linjauksia kuntien ja valtion tehtävistä sekä rahoitusvastuista. Tarvitsemme järjestelmällisen, pitkän tähtäimen suunnitelman siitä, miten talous saadaan takaisin kasvu-uralleen. Kipeitäkin päätöksiä on tehtävä, eikä politikointiin ole varaa.”
Pirkkalan uutta keskustakorttelia alettiin rakentaa syyskuussa. Työt aloitettiin kahdesta talosta Suupantien ja Koulutien kulmassa, minkä jälkeen on vuorossa 16-kerroksisen tornitalon rakennus. Kunnan ydinkeskustaan kohoaa yhteensä kuusi kerrostaloa vuoteen 2025 mennessä.
Mikä on mielestäsi Pirkkalan suurin vahvuus?
”Kunnan sijainti Tampereen kupeessa on loistava, mutta sijainti yksin ei takaa mitään. Täytyy olla myös halua uudistua ja kykyä tehdä rohkeita ratkaisuja. Pirkkalan ja pirkkalaisten vahvuus piilee kuntalaisten päättäväisessä ja eteenpäin katsovassa elämänasenteessa.
Pirkkala on vanha pitäjä, jolla on pitkät juuret ja vahva omaleimainen identiteettinsä. Tänne kotiutuu nopeasti.”
Miltä kunnan tulevaisuus näyttää pitkällä tähtäimellä – koronakriisin jälkeen?
”Pirkkalaan halutaan tulla, ja täällä halutaan myös pysyä. Niin kuntalaiset kuin yritykset ovat tyytyväisiä kunnan palveluihin, ja Pirkkala onkin nimetty maakunnan yritysystävällisimmäksi kunnaksi. Uskon, että Pirkkala vetää puoleensa myös koronakriisin jälkeisessä maailmassa. Haasteita riittää, mutta aina niistä selvitään. Positiivinen paikallisylpeys kantaa pitkälle.”
Mitä uutta Pirkkalassa tapahtuu?
”Pitkään suunniteltu keskustan kehitystyö on lähtenyt tänä syksynä käyntiin, ja kaivurit möyrivät katuja parasta aikaa. Pirkkalan keskustaan kohoaa yhteensä kuusi kerrostaloa, joista yksi on 16-kerroksinen tornitalo. Pirkkalan keskustakortteliin kaavaillaan yli kolmeasataa asuntoa ja viidestä kymmeneen uutta liiketilaa.
Uutta tapahtuu myös lentokentällä, jonne suunnitellaan kansainvälistä ilmailualan osaamis- ja kehittämiskeskusta AiRRhow-hankkeessa. Hanketta ajaa laaja kirjo eri toimijoita Tampereen yliopistosta Patriaan, Finaviaan, Pirkkalan kuntaan ja Pirkanmaan liittoon, ja keskuksesta on määrä tulla suomalaisen pilottikoulutuksen ulkomaanviennin valttikortti.”
Mitä kaikkea olet tehnyt työurallasi?
”Opiskelujen ohessa tein töitä sahalla, minkä jälkeen työura onkin kulunut julkisen sektorin hommissa: vapaassa sivistystyössä ja kunnanhallinnossa – lähinnä talouspuolen tehtävissä. Viimeiset kymmenen vuotta olen viettänyt Hattulan ja sittemmin Pirkkalan kunnan talousjohtajana.”
Minkä kirjan luit viimeksi?
”Olen lapsuudesta saakka ollut hienoinen historiafriikki, ja tämä mieltymys näkyy lukulistalla. Tällä hetkellä työn alla on Olli Beckströmin Polttolunnaat, joka kertoo 30-vuotisen sodan alkuvaiheista Euroopassa.”
Kenen kuntavaikuttajan mietteitä haluaisit kuulla seuraavaksi?
”Tässä maailmanajassa kuulisin mielelläni sote-puolen kuulumisia, ja mieleen juolahti Pirkanmaan sairaanhoitopiirin talousjohtajan Pasi Virtasen nimi. Pasi on pitkän linjan kuntavaikuttaja, jolla on oivaltavia näkökulmia aiheeseen kuin aiheeseen.”
PETRI LÄTTI Työ: Konsernihallinnon talousjohtaja, Pirkkalan kunta Koulutus: Hallintotieteiden maisteri Syntynyt: 1972 Asuu: Pirkkalassa
Kuntarahoitus on listannut ensimmäisen yhteiskunnallisen joukkovelkakirjalainansa eli social bondin Nasdaq Helsingin vastuullisten joukkovelkakirjalainojen markkinalle. Kuntien takauskeskuksen takaama joukkovelkakirjalaina on 500 miljoonan euron 15-vuotinen laina.
Kuntarahoituksen liikkeellelaskema yhteiskunnallinen joukkovelkakirjalaina on Nasdaq Helsingin ensimmäinen yhteiskunnallinen joukkovelkakirjalaina, ja Pohjoismaiden ensimmäinen julkisyhteisön liikkeellelaskema yhteiskunnallinen joukkovelkakirjalaina.
Kuntarahoitus on ollut aktiivinen vihreiden joukkovelkakirjalainojen liikkeellelaskija jo neljä vuotta ja laajentaa tarjontaansa nyt myös yhteiskunnallisiin joukkovelkakirjalainoihin.
Joukkovelkakirjalainalla rahoitettavat hankkeet sisältyvät jollekin Kuntarahoituksen yhteiskunnallisen rahoituksen viitekehyksen osa-alueista, joita ovat asuminen, hyvinvointi ja koulutus. Niillä edistetään yhdenvertaisuutta, yhteisöllisyyttä, hyvinvointia tai kuntien ja alueiden elinvoimaa. Ensimmäisten rahoitettujen yhteiskunnallisen rahoituksen kohteiden joukossa on sairaaloita ja hyvinvointikeskuksia, kouluja ja erityisryhmien asuntoja.
– Olemme ylpeitä siitä, että olemme Pohjoismaiden ja Euroopan mittakaavassa vastuullisen rahoituksen edelläkävijöitä. Vaikka jokaisen rahoittamamme investoinnin voi katsoa rakentavan suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa, yhteiskunnallinen rahoitus on erityisesti keino, jolla vaikutetaan laaja-alaisesti yksilöiden elämään ja yhteiskuntaan kunnallisten investointien ja valtion tukeman asuntotuotannon rahoituksen avulla, sanoo Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio.
– Sijoittajien kiinnostus ensimmäiseen yhteiskunnalliseen joukkovelkakirjalainaan oli hyvin myönteinen. Yhä useampi sijoittaja haluaa sijoittaa kohteisiin, jotka ovat yhteiskunnan kannalta kestäviä ja kestävää kehitystä tukevia, Kallio sanoo.
– Kuntarahoituksen ja muiden liikkeellelaskijoiden ansiosta Nasdaq on kehittynyt merkittäväksi vastuullisten sijoitusten markkinaksi Euroopassa. Meillä on yli 230 joukkovelkakirjalainaa listattuna Nasdaqin vastuullisten joukkovelkakirjalainojen markkinalle Euroopassa. Monet kansainväliset ensimmäiset liikkeellelaskut, kuten Vasakronanin ensimmäinen vihreä yritysjoukkovelkakirjalaina ja Göteborgin kaupungin liikkeelllelaskema joukkovelkakirja, ovat tulleet Pohjoismaista ja olemme erityisen iloisia siitä, että saamme taas listoillemme pohjoismaisilta markkinoilta lajissaan ensimmäisen vastuullisen joukkovelkakirjalainan, sanoo Nasdaqin Euroopan velkakirjalainamarkkinoista vastaava johtaja Ann-Charlotte Eliassson.
– Olemme iloisia voidessamme toivottaa Kuntarahoituksen ensimmäisenä yhteiskunnallisen bondin likkeellelaskijana Suomessa, sanoi Nasdaq Helsingin toimitusjohtaja Henrik Husman.
– Kuntarahoitus oli ensimmäinen vihreiden joukkovelkakirjalainojen liikkeellelaskija vuonna 2018, ja meillä on nyt viisi vihreää bondia listattuna Nasdaq Helsingissä. Toivomme myös muiden liikkeellelaskijoiden seuraavan tätä kehityssuuntaa, Husman sanoo.
Kuntarahoituksen yhteiskunnallisen rahoituksen avulla tuodaan esiin investointeja, joilla on laaja-alaisia yhteiskunnallisia vaikutuksia ja joissa on huomioitu esimerkillisesti palvelujen käyttäjien tarpeet.
Kuntarahoitus lanseerasi yhteiskunnallisen rahoituksen tuotteen erityisen vaikuttavien ja laaja-alaista yhteiskunnallista hyötyä tuottavien hankkeiden rahoitukseen keväällä 2020. Nämä hankkeet rahoitetaan nyt liikkeeseen lasketulla, kansainvälisille sijoittajille suunnatulla yhteiskunnallisella joukkovelkakirjalainalla. Kuntarahoitus on Pohjoismaiden ensimmäinen julkisyhteisötaustainen yhteiskunnallisen joukkovelkakirjalainan liikkeeseenlaskija.
– Kuntarahoitus on rakentanut itselleen vahvan maineen vastuullisuuden alueella, ja se näkyy vastuullisten sijoittajien kiinnostuksena sitä kohtaan ja yhtiön erinomaisena osaamisena liikkeeseenlaskun järjestelyssä. Kuntarahoituksen yhteiskunnallisten joukkovelkakirjalainojen viitekehys ja ensimmäinen liikkeeseenlasku asettaa esimerkkitason muille pohjoismaisille liikkeeseenlaskijoille, kommentoi liikkeeseenlaskua BNP Paribas -pankin Robert Matthews. BNP Paribas oli yksi lainan järjestäjäpankeista yhdessä Credit Agricole CIBin, DZ Bankin ja SEBin kanssa.
Yli 91 prosenttia merkinnöistä allokoitiin eurooppalaisille sijoittajille: tästä lähes kolmasosa Euroopan saksankieliselle alueelle ja lähes viidennes Pohjoismaihin. Varainhoitajien osuus kasvoi lähes puoleen kaikista sijoituksista ja myös vastuullisiin kohteisiin erikoistuneiden SRI-sijoittajien osuus oli huomattava.
– Hurja sijoittajakiinnostus ei tullut yllätyksenä. Yhä useampi sijoittaja haluaa sijoittaa kohteisiin, jotka ovat yhteiskunnan kannalta kestäviä ja kestävää kehitystä tukevia. Kuntarahoitus on suurin kuntasektorin ja yleishyödyllisen asuntotuotannon rahoittaja Suomessa: jokaisen rahoittamamme investoinnin voi katsoa rakentavan suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa. Yhteiskunnallisen rahoituksen kautta haluamme nostaa esiin hankkeita, jotka erityisesti edistävät yhdenvertaisuutta, yhteisöllisyyttä, hyvinvointia tai kuntien ja alueiden elinvoimaa. Olimme Suomen ensimmäinen vihreän rahoituksen tarjoaja, ja asiakaskuntamme huomioon ottaen yhteiskunnallisen rahoituksen tarjoaminen oli meille luonteva seuraava askel, sanoo Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio.
Investointien vaikuttavuus näkyväksi
Kuntarahoituksen yhteiskunnallista rahoitusta voivat saada kuntasektorin yhteisöt sekä valtion tukeman yleishyödyllisen asuntotuotannon toimijat. Rahoitettavat hankkeet sisältyvät jollekin Kuntarahoituksen yhteiskunnallisen rahoituksen viitekehyksen osa-alueista, joita ovat asuminen, hyvinvointi ja koulutus.
Yhteiskunnallisen rahoituksen kohteet hyväksyy kolmejäseninen arviointiryhmä, johon kuuluvat toiminnanjohtaja Jouni Parkkonen Kohtuuhintaisen vuokra-asumisen edistäjät KOVA ry:stä, kuntatutkija Jenni Airaksinen Tampereen yliopistolta ja yhteiskunnallisen rahoituksen tuotevastaava, rahoituspäällikkö Päivi Petäjäniemi Kuntarahoituksesta.
Tähän mennessä rahoitettujen yhteiskunnallisen rahoituksen kohteiden joukossa on sairaaloita ja hyvinvointikeskuksia, kouluja ja erityisryhmien asuntoja. Ensimmäiset yhteiskunnallisen rahoituksen hankkeet hyväksyttiin toukokuussa ja viimeisimmät neljä elokuussa.
Elokuussa portfolioon hyväksyttiin mukaan Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin Majakkasairaala, Keski-Suomen sairaanhoitopiirin Sairaala Nova, Virkkulankylä Oy:n ikääntyneiden yhteisöllisen asumisen kohde Hausjärven Virkkula sekä Äänekosken Asumispalvelusäätiön Eerolankadun asumispalveluyksikkö muistisairaille vanhuksille.
– Hankkeet ovat keskenään hyvin erilaisia, mutta niitä kaikkia yhdistää kunnianhimoisesti asetetut tavoitteet tuottaa vaikuttavia ja kohderyhmän tarpeet huomioivia palveluita. Yksilön ja yhteisön hyvinvointiin vaikuttavat monet erilaiset tekijät, ja tämä on huomioitu rahoitetuissa hankkeissa poikkeuksellisen laaja-alaisesti, Päivi Petäjäniemi sanoo.
Tähän mennessä rahoitetut yhteiskunnallisen rahoituksen hankkeet:
Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö HOAS: useita opiskelija-asuntokohteita
Karstulan kunta: Karstulan yhtenäiskoulu
Keski-Suomen sairaanhoitopiiri: Sairaala Nova
Setlementtiasunnot: Jousenpuistonkadun vuokra-asuntokohde, jossa osa asunnoista erityisryhmäasuntoja lievästi kehitysvammaisille ja mielenterveyskuntoutujille
Sodankylän kunta: Hyvinvointikeskus Sopukka
Turun Ylioppilaskyläsäätiö: opiskelija-asuntokohde Tyyssija
– Tuoreimpien tietojen valossa Suomen bkt-kehityksen profiili on varsin erilainen kuin alkukesästä näytti. Koronakriisin välitön vaikutus oli Suomen kansantalouteen selvästi odotettua lievempi. Toisaalta viennin ja investointien jälkisyklisyys on ennakoitua voimakkaampi ja näiden kysyntätekijöiden heikkous painaa Suomen bkt-kehitystä aiempia arvioitamme pidempään. Pandemian pitkittyminen hidastaa myös kuluttajien luottamuksen ja siten yksityisen kulutuksen toipumista, sanoo Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala.
– Viennin näkymien suhteen avainkysymys on se, miten pitkään globaali investointilama jatkuu. Olosuhteet eivät tue yritysten investointirohkeutta ja siten eväät teollisuuden pitkäkestoisille ongelmille ovat olemassa. Toisaalta Kiinan, Saksan ja USA:n yllättävänkin rivakka toipuminen on toiveita herättävää, Vesala arvioi.
Suomen talouden kehityksen kannalta ratkaisevaa on se, miten hyvin kotimainen kysyntä kompensoi viennin hidastumista. Erityisen suuri merkitys on työllisyyden kehityksellä. Viimeaikaisista henkilöstövähennysuutisista huolimatta Kuntarahoitus arvioi työttömyyden nousevan hieman maltillisemmin kuin aiemmassa ennusteessa. Työttömyysasteen arvioidaan saavuttavan huippunsa vuonna 2021 noin 8,5 prosentin tasolla.
– Lomautettuna olevien määrä on kevään huippulukemista karkeasti ottaen puoliintunut ja työssä olevien kokonaismäärä on hienoisesti noussut huhti–toukokuun pohjalukemista. Valitettavasti näiden myönteisten makrotason tilastojen ohella alkava syyskausi on jo tuonut mukanaan tukun yt-uutisia. Näissä työpaikkojen menetyksissä on osin kyse koronakevään heijastusvaikutuksista eivätkä alkusyksyyn osuneet useat samanaikaiset ilmoitukset henkilöstövähennyksistä välttämättä ole merkki talouden elpymisen keskeytymisestä, Vesala sanoo.
Korona nopeuttaa uudistumistarvetta
– Monet koronakriisin runtelemat yritykset ovat ensimmäisen puolen vuoden aikana selvinneet julkisen tuen sekä omien varojensa avulla. Pandemian pitkittyessä yhä useampi yritys voi kuitenkin ajautua tilanteeseen, jossa taloudellisia puskureita ei enää ole ja luottamus liiketoiminnan pitkän aikavälin edellytyksiin katoaa. Kokonaisten toimialojen perusinfra voi joutua uhatuksi. Matkailuala lienee ilmeisin esimerkki erityisen riskialttiista toimialasta, Vesala sanoo.
Korona voi pysyvästi muuttaa kulutustottumuksia sekä talouden toimintaa laajemminkin. Osa nykyisistä yrityksistä ja työpaikoista ei ole pitkällä aikavälillä elinkelpoisia.
– Lyhyen aikavälin tukipolitiikka ei välttämättä tue uudistumista vaan on perusluonteeltaan säilyttävää ja turvaavaa. Elvytyspolitiikan viritystä onkin järkevää enenevässä määrin suunnata uudenlaisen liiketoiminnan syntymisen tukemiseen. Samalla on tärkeää viedä läpi talouden rakenneuudistuksia. Sosiaali- ja terveyspalveluiden, sosiaaliturvan, koulutusjärjestelmän sekä työmarkkinoiden rohkea uudistaminen antaisi vipua kasvuun ja tuotantorakenteen uusiutumiseen, kun koronakriisistä aikanaan päästään yli, Vesala sanoo.
Koronan todelliset vaikutukset näkyvät kunnissa vasta vuonna 2021
Koronan vaikutukset ovat siirtyneet asteittain kuntatalouteen. Etulinjassa iskun ovat ottaneet vastaan sairaanhoitopiirit.
Merkittävä osa koronan vaikutuksista nähdään kunnissa vasta 2021. Ensimmäisessä vaiheessa kunnat ovat osin hyötyneet muun muassa kiireettömän terveydenhoidon lykkäämisestä, koulujen sulkemisista sekä palvelujen aukiolorajoituksista. Vuonna 2021 tilapäiset hyödyt jäävät pois, ja muut talousvaikutukset korostuvat. Valtion koronatuet erääntyvät pääosin vuoden 2020 lopussa, ja sitä myötä koronan talousvaikutukset tulevat täysimääräisesti näkyviksi kunnissa.
– Vuoden 2021 kuntavaalit käydään ennennäkemättömän haasteellisessa taloustilanteessa. Kuntien ja kuntayhtymien talous tulee olemaan ensi vuonna poikkeuksellisen alijäämäinen, sanoo Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio.
Kuntien osuus yhteisöverosta laskee ensi vuonna, tuotossa nähtäneen valtakunnallisia ja paikallisia heilahteluita työllisyyskehityksen mukaisesti. Lisäksi kuntia kuormittavat sairaanhoitopiireille koronasta syntyneet lisäkustannukset. Valtio on sitoutunut kattamaan näitä kustannuksia 200 miljoonalla eurolla, mutta ylimenevä osa kuluista jää sairaanhoitopiirien ja siten kuntien maksettavaksi.
– Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta tulee väistämättä nousemaan ensi vuonna merkittävästi. Nykyisten ja uusien kuntapäättäjien on varauduttava löytämään ja toteuttamaan taloutta vahvistavia toimia omissa kunnissaan tehokkaasti valtuustokauden vaihtumisesta huolimatta, Kallio sanoo.
Mikäli kunta onnistuu ESCO-hankkeen valmistelussa, löytyy hankkeelle takuulla myös tekijät, kertovat Assemblin Oy:n Energiayksikön liiketoimintajohtaja Vesa Harju sekä Caverion Suomi Oyj:n energiaspesialisti, talotekniikkapäällikkö Kimmo Kuitunen. Heidän mukaansa kuntasektori on kiinnostava markkina energiatehokkaassa rakentamisessa.
– Siellä on paljon potentiaalia. Kunnat ovat kuitenkin vielä
hieman lähtökuopissa heräilemässä energiatehokkuusinvestointien suhteen, Harju
sanoo.
Harjun mukaan ESCO-toimijalle kannattavimpia kohteita ovat
olleet suuret kokoontumispaikat, kun taas huonokuntoiset ja ongelmalliset
kohteet tulisi jättää pois.
Kohteiden valinnassa tulisi Harjun mukaan ottaa huomioon
korjausvelka, tehdyt remontit, kulutustiedot, käyttöaste sekä tulevaisuuden
suunnitelmat, kuten mahdolliset laajennukset.
– Energiainvestoinneissa kaikki voittavat, mutta jokainen
odotettu vuosi on pois viivan alta. Muista oikeat kohteet, Harju painottaa.
Yksityiset toimijat ovat Harjun ja Kuitusen mukaan usein
innokkaita vastaamaan kuntien energiatehokkuuskysyntään ja ohjeistavat
hyödyntämään heidän markkinointikoneistoaan.
– Palveluntuottajat tulevat mielellään kertomaan lisää,
soitto vain, eikä maksa mitään, Kuitunen kertoo.
Tarjousten laatupisteytys tärkeää
Tarjousten laatupisteytys on Kuitusen mukaan tärkeä osa
kilpailutusprosessia.
– Tilaajan näkökulmasta muun muassa hyvät
raportointimenetelmät, säästöjen todentaminen, huoltohenkilöiden ammattitaito,
asiakaspalvelun laatu ja nopeus ovat merkityksellisiä ja tulisi ottaa huomioon
laatupisteytyksessä, Kuitunen kertoo.
Hänen mukaansa osan tilaajalle tärkeiden muuttujien
huomioiminen tarjousten vertailussa voi olla kuitenkin haastavaa. Esimerkiksi
hiilidioksidipäästöjen vähentäminen kuuluu jokaisen kunnan tavoitteisiin, mutta
sen mukaan ottaminen tarjouksiin voi olla kyseenalaista.
– Hiilidioksidipäästöissä on tulkinnanvaraisuutta. Toimenpiteiden määrittely on häilyvää ja vaikutuksia on hyvin vaikea osoittaa aukottomasti, Harju sanoo.
Puitesopimuksella useampi kohde energiatehokkaaksi
Kunta voi hankkia energiatehokkuustoimenpiteitä suurellekin
joukolle kohteita yhdellä kilpailutuksella puitesopimuksen avulla.
Kilpailutusvaiheessa tarjoajat antavat tarjouksen vain muutamiin kohteisiin ja
kilpailutuksen ulkopuoliset energiatehokkuusinvestoinnit tehdään
puitesopimuksen kautta. Kunta siis saa energiaselvityksiä- ja tarjouksia
yhdellä kilpailutuksella, jolloin tarjouskilpailun keveys ja sopimuksen
kokonaisarvo houkuttelevat useampia toimijoita.
– Esimerkiksi Jyväskylän Tilapalvelut haki julkisten
hankintojen ilmoituskanava Hilmassa ESCO-puitesopimuskumppania neljän vuoden
puitesopimusjaksolle. Tilapalvelut määritti itse ensimmäiset kolme kohdetta,
jotka tarjoajat katselmoivat, ja joihin ne tarjosivat energiatehokkuusratkaisut.
Sopimuskumppani valittiin näiden kolmen kohteen perusteella, Kuitunen kertoo.
Puitesopimukseen perustuen tarjouskilpailun voittanut
toimija haki sopivia kohteita Jyväskylän kiinteistökannasta neljän vuoden ajan,
teki tilaajan kanssa päätettyihin kohteisiin katselmukset ja laati kunnalle
puitesopimuksen ehtojen mukaisia tarjouksia toimenpiteistä. Jyväskylän
Tilapalvelut päätti yksipuolisesti tarjousten hyväksymisestä.
– Palveluntarjoaja saa ennalta sovitun palkkion tekemästään
katselmoinnista, mikäli kunta ei hyväksyisi tarjousta, Kuitunen sanoo.
Hankinnan arvon ei kuitenkaan tarvitse nousta useisiin
miljooniin. Muutaman kohteen energiatehokkuusinvestoinnin kilpailutus voisi
toimia kuntasektorilla myös ilman puitesopimusta.
– Ainakin yksityisellä sektorilla esimerkiksi miljoonan
euron kilpailutus hoituu melko kivuttomasti. Julkisten kohteiden
energiatehokkuustoimenpiteitä on mielekästä lähteä tarjoamaan ilman
puitesopimustakin, sanoo Kuitunen.
Energiansäästötakuu ESCO-toimijalta
Kunnilla on mahdollisuus saada ESCO-toimijalta takuu
hankkeen energiasäästöistä. Tällöin kilpailutukseen sisällytettävien kohteiden
lukumäärään tulisi Harjun ja Kuitusen mukaan kiinnittää huomiota, jotta
prosessi pysyisi kevyenä.
Säästötakuun myötä laitteiston ylläpito ja huoltotoimenpiteet
jäävät ESCO-toimijan vastuulle määräajaksi.
– ESCO-toimija toimii ikään kuin pääurakoitsijana. Tilaaja
pääsee siinä mielessä helpolla, sanoo Kuitunen.
Laitteisto toimitetaan Kuitusen mukaan yleensä avaimet
käteen -periaatteella, jolloin tilaaja saa poikkeuksellisen pitkän viiden
vuoden takuun huoltoineen. Energiansäästötakuu voi olla esimerkiksi seitsemälle
vuodelle. Säästötakuun umpeuduttua jatko on sovittavissa erikseen.
Harjun ja Kuitusen mukaan ESCO-toimijat voivat sitoutua
energiasäästöihin vain omiin selvityksiin ja kohdekatselmuksiin perustuen. Näin
voidaan välttyä tulkinnanvaraisuuksilta.
– Energiansäästölupauksia varten selvitetään talotekniikka,
riskirakenteet ja kannattavat toimenpiteet, Harju kertoo.
Kannattavat energiatehokkuustoimenpiteet riippuvat täysin
investoinnin kohteesta.
– Mahdollisia energiatehokkuustoimenpiteitä ovat esimerkiksi
lämpöpumpputekniikan ja lämmöntalteenoton järjestelmät, valaistuksen
modernisointi ja automaatio, sanoo Harju.
Hänen mukaansa sekä energiankulutuksen että kiinteistöjen
automaatiojärjestelmien etähallinnan merkitys korostuu monimutkaisissa
hankkeissa. Etäseurannalla saadaan kiinteistön energiankäytöstä dataa, jota
analysoimalla laitteiden säädöt voidaan optimoida asiakkaan haluamien
olosuhteiden, käyttäjämäärien ja käyttöaikojen mukaan.
– Pelkällä etähallinnalla on saavutettu tietyissä tapauksissa 25 prosentin energiasäästöt. Automaatio-osaaminen ja etähallinnan asiantuntemus ovat vaativia erikoistumisia. Viime aikoina mukaan on otettu myös koneoppimista, jossa todella suuri potentiaali, Harju kertoo.
Koronakriisi on laittanut myös kuntatalouden näkymät uusiksi. Jo valmiiksi haastavassa tilanteessa olevat kunnat ovat joutuneet sopeuttamaan äkillisesti toimintaansa tilanteessa, jossa menot kasvavat ja tulot tippuvat radikaalisti. Talouskriisin aiheuttama epävarmuus näkyi myös Kuntarahoituksen asiakaskokemuskyselyssä, johon vastasi 340 kuntien ja yleishyödyllisten asuntoyhtiöiden taloudesta ja rahoituksesta vastaavaa henkilöä touko–kesäkuussa.
– Alkushokin luoma epävarmuus oli kouriintuntuvaa ja tiedontarve valtava. Kun liikepankit yksi toisensa jälkeen vetäytyivät rahoittamasta kuntasektoria, huoli rahan saatavuudesta kasvoi ja näkyi äkillisenä piikkinä sekä pitkän että lyhyen rahoituksen kysynnässä, kertoo Kuntarahoituksen rahoituksesta vastaava johtaja Aku Dunderfelt.
Puolivuosittain toteutettavassa tutkimuksessa kartoitetaan
asiakaskokemusta ja rahoittajien asemoitumista markkinoilla. Kuntarahoituksen
asiakastyytyväisyydessä on tapahtunut huomattavaa kehitystä viime vuosina, ja
sama kasvu jatkuu tuoreimmissa tuloksissa. Kuntarahoituksen
asiakastyytyväisyyden keskiarvo oli 6,1 asteikolla 1–7, kun puoli vuotta
aiemmin vastaava luku oli 5,7.
Kyselyssä korostui luottamus rahoituskumppaniin koronakriisin hoidossa, mikä Kuntarahoituksella oli huomattavan korkea, 6,3, asteikolla 1–7, kun yleinen luottamus pankkien toimintaan oli keskiarvoltaan 5,4. Jopa 86 % kyselyyn vastanneista nimesi juuri luotettavuuden Kuntarahoituksen vahvuudeksi.
– Asiakastyytyväisyydessämme on tapahtunut erinomaista kehitystä viime vuosina. Poikkeusolosuhteet kuitenkin todistivat uudella tavalla, että kriisissä asiakaslupaukset todella mitataan. Pystyimme vastaamaan rahan- ja tiedontarpeeseen nopeasti ja tarjoamaan asiakkaillemme edellytykset kriisistä selviytymiseen, mikä näkyy huomattavana piikkinä asiakkaidemme sitoutumisessa meihin. Toimiva varainhankintamme ja proaktiivinen asiakaspalvelu kriisin keskellä ovat avainasemassa asiakastyytyväisyytemme takana, Dunderfelt kommentoi.
Rahoittajassa
arvostetaan asioinnin helppoutta ja kilpailukykyistä hintaa – Kuntarahoituksen
suositteluhalukkuus korkealla
Positiivinen asiakaskokemus näkyy myös Kuntarahoituksen suositteluhalukkuudessa. NPS (Net Promoter Score) jakaa asiakkaat suositteluhalukkuuden mukaan suosittelijoihin, neutraaleihin ja arvostelijoihin. Kuntarahoituksen NPS-luku on kasvanut tasaisesti viime vuosien aikana, mutta koki tuoreimmassa tutkimuksessa hurjan hyppäyksen 71:een, siinä missä pankkialan keskiarvo on 22. Tutkimuksen mukaan Kuntarahoitusta suosittelee mielellään jopa seitsemän kymmenestä asiakkaasta sekä kunta- että asuntosektorilla.
– Kuluneen vuoden aikana asiakaskokemuksen ja -palvelun laadukas varmistaminen on ollut rahoitusalalla erittäin haastavaa. On poikkeuksellista, miten Kuntarahoitus on kuitenkin edelleen kyennyt vahvistamaan asemaansa erityisesti luotettavuudessa. Kaula on melkoinen jopa viime vuonna parhaiten onnistuneeseen pankkialan toimijaan, joka ylsi NPS-lukuun 54, kertoo tutkimuksen toteuttaneen EPSI Rating Groupin maajohtaja Heidi Laitinen.
Suositteluhalukkuuden lisäksi tutkimuksessa kartoitettiin, mitä asiakkaat arvostavat eniten rahoituskumppanissa. Kärkisijoille kipusivat kilpailukykyinen hinta, asioinnin helppous, sopivat rahoitusratkaisut ja vastuullisuus, joissa myös Kuntarahoituksen arvioitiin olevan vahvimmillaan.
Tarve
kokonaisvaltaiselle talouden tarkastelulle kasvaa
Kyselystä
selviää, että tärkeä osa sujuvaa asiakaskokemusta on sähköinen asiointi. Asiointia
Kuntarahoituksen kanssa pidetään sujuvana ja sähköisten palveluiden ja
työkalujen kehitystä hyvänä: 47 % vastaajista näkee yhtiön digitaaliset
palvelut vahvuutena ja 49 % alan tasoa vastaavina. Digitaaliset palvelut
vahvuutena näki jopa 15 % enemmän vastaajista viime tutkimukseen verrattuna.
Odotukset
digitaalisia työvälineitä kohtaan ovat kasvussa. Asiakkaat arvostavat sähköisen
asioinnin helppoutta ja uusien talouden mallintamisen työkalujen tuomaa
laajempaa linssiä kunnan talouden kokonaiskuvaan. Myös rahoituskumppanilta
odotetaan aiempaa konsultatiivisempaa otetta talouden suunnitteluun.
Kuntarahoituksen asiakaskokemuskysely toteutettiin 29.5.–26.6.2020
välisenä aikana sähköpostikyselynä, ja siihen osallistui 340 kuntien ja
yleishyödyllisten asuntoyhtiöiden taloudesta ja rahoituksesta vastaavaa
henkilöä. Tutkimus toteutetaan puolivuosittain yhteistyössä EPSI Rating Groupin
kanssa.
Suomalaiset kunnat ovat jo pitkään olleet ahdingossa, ja koronakriisi on syventänyt kuilua entisestään. Maa on lisävelkaantumisen tiellä.
Kuten
moni muu, myös Helsingin
yliopiston kaupunkitaloustieteen emeritusprofessori Heikki A.
Loikkanen seuraa tilannetta huolissaan. Loikkanen on tarkastellut kuntia ja
niiden kehitystä pitkään esimerkiksi kuntien suorituskyvyn kautta. Palataan suorituskykyyn
tarkemmin tuonnempana.
– Nyt on kyse eri tahojen sopeutumis- ja
innovaatiokyvystä uudessa tilanteessa, jossa akuutin perusongelman kestosta ei
ole varmuutta. Kaikki yhteiskunnan lohkot ovat murroksessa, jossa niin
johtamiselle, yhteistyölle kuin reformeille etsitään suuntaa tietämättä, onko
kurssia muutettava vielä useaan kertaan ennen kuin pidemmän aikavälin ongelmat
nousevat päivittäisten ongelmien rinnalle tai peräti päähuomion kohteeksi,
Loikkanen kommentoi nykyhetkeä.
Hän
on pitkän uransa aikana tutkinut myös integraatiokehitystä, alue- ja
kaupunkitaloutta, asuntomarkkinoita, koulutusta ja metsätaloutta. Juuri kuntataloutta Loikkanen on
käsitellyt muun muassa vuonna 2019 yhdessä kollegoidensa Ilkka Susiluodon
ja Michael Funkin kanssa julkaistussa artikkelissa ”Kuntien suorituskyky, politiikka ja johtaminen”.
Kustannustehokkuuden pitää olla kuntalaisten
intressissä
Kuntien tilanteesta keskustellaan paljon,
mutta keskustelu tuntuu usein pyörivän vain tiettyjen osa-alueiden ympärillä. Valtiovarainministeriön
kunta- ja aluehallinto-osaston johtaja Jani Pitkäniemi sanoi
Kuntarahoituksen haastattelussa
helmikuussa, että keskustelu menee hieman liiaksi
vallitsevien rakenteiden suojiin, kun tarvittaisiin yhteistä dialogia ja
avointa päätöksentekoa.
Miten ja mistä näkökulmasta suomalaisia
kuntia kannattaisi sitten tarkastella?
Loikkasen mukaan suomalaiset kunnat ovat verrattavissa
monialayritysten kaltaisiin palvelutuottajiin, joiden asema, johtamistapa ja
tavoitteet poikkeavat monella tapaa yritysten vastaavista. Maksuttomia tai
subventoituja palveluita tarjoavia kuntia ei voi arvioida niiden
kannattavuuden, esimerkiksi voiton avulla, mutta niiden suorituskykyä voidaan
kuitenkin tarkastella monin eri tavoin.
– Kuntalaisia ja mediaa kiinnostavat eniten
palvelutarjonta, niiden saatavuus, määrä ja laatu eli suoritteet. Esimerkiksi
lukioiden tapauksessa vanhempia ja mediaa kiinnostavat eniten koulujen
oppilaiden ylioppilaskirjoitusmenestys, josta julkaistaan paremmuusjärjestyksiä
vuosittain, Loikkanen sanoo.
Talousihmisten kiinnostus taas painottuu
budjettiasioihin, rahoitukseen sekä palveluiden kohdalla niistä aiheutuviin
menoihin, joiden taustalla ovat oman tuotannon kustannukset ja
ostopalvelumenot.
– Kumpikaan näistä näkökulmista, eli huomion
kiinnittäminen joko suoritteisiin tai menoihin ei kerro kunnan palvelusektorin
suorituskyvystä juuri mitään, hän huomauttaa.
Kunnan suorituskyvyn arviointi edellyttää
sitä, että verrataan suoritteita käytettävissä oleviin resursseihin, jolloin
saadaan esille toiminnan tehokkuus. Osa kuntien tehokkuuseroista johtuu kunnan
”olosuhdetekijöistä”, joihin kunta ei voi juuri vaikuttaa. Näihin eroihin
lukeutuu esimerkiksi syrjäinen sijainti.
– Osaan voidaan vaikuttaa omilla päätöksillä,
toimintojen järjestämisellä ja innovaatioilla, jotka onnistuessaan johtavat
suurempaan ja/tai parempaan palvelutarjontaan sen rahoittamiseksi käytettyä
rahamäärää kohti.
Pyrkimys kuntien suorituskyvyn parantamiseen
edellyttää Loikkasen mukaan tietoa siihen vaikuttavista tekijöistä. Missä
määrin kuntalaiset ja paikallispolitiikka ja kunnan johtaminen vaikuttavat
suorituskykyyn? Vai ovatko kuntien suorituskykyerot pääasiassa sellaisten
rakenteellisten tekijöiden seurausta, joihin kuntatasolla on vaikea tai
mahdoton vaikuttaa?
Näihin kysymyksiin Loikkanen kumppaneineen on
hakenut vastausta tutkimalla kuntien peruspalvelutarjonnan kustannustehokkuutta
monipalvelukokonaisuutena.
– Kunnan toimintojen kustannustehokkuus on
kuntalaisten intressissä, sillä se ratkaisee, kuinka paljon peruspalveluita kuntalaisille
saadaan niihin suunnatulla rahankäytöllä.
Kunnan koko ei ole tehokkuuden tae
Loikkanen yhteistyökumppaneineen on käyttänyt
menetelmiä, joilla on voitu arvioida yhdellä kertaa kuntien koko
peruspalvelutarjonnan kustannustehokkuutta. Tässä asetelmassa suoritteet ovat koulutus-,
sosiaali-, perusterveydenhuollon ja sivistystoimen palveluita ja panoksena niiden
tuotantoon tai hankintaan käytettyjä resurssit. Palvelutarjontaa mitataan eri
toimialoilla tuotetuilla palvelumäärillä, ja resurssi taas on koko peruspalvelutarjontaan
käytetty rahamäärä.
Vaikka nämä tutkimukset on tehty 1990-luvun
alun jälkeen, ja niiden tuloksia voidaan sanoa ”vanhoiksi”, Loikkanen katsoo
niillä olevan relevanssia nykypäivänäkin siitäkin huolimatta, että kuntakenttä
on sittemmin muuttunut.
– Kuntien kustannustehokkuuden erot
osoittautuivat verraten suuriksi. Tehottomimmat kunnat saivat suhteellisesti
vain noin 60 prosenttia tehokkaimpien suoritteista aikaan. Pieniä kuntia oli
sekä tehokkaimpien että tehottomimpien joukossa ja monet suuret kunnat puolestaan
olivat keskitason alapuolella, joten kuntakoko ei takaa tehokkuutta, hän sanoo.
Loikkasen mukaan korkeaa kustannustehokkuutta
selittävät kuntalaisten korkea koulutustaso, kunnan tiivis yhdyskuntarakenne,
kunnan työntekijöiden ikärakenne sekä yksityiseltä sektorilta ostettujen
palvelujen korkea osuus.
Alhaisesta kustannustehokkuudesta taas
kielivät kuntalaisten korkea tulotaso, syrjäinen sijainti, laaja
palveluvalikoima, korkea työttömyys ja ostot kuntayhtymiltä ja muilta kunnilta.
– Jo edellä mainittu kuntakoko, siis väestömäärä, ei selitä tehokkuuseroja tilastollisissa malleissa. Sama koskee myös politiikkamuuttujia, kuten monin eri tavoin mitattuja valtuustojen voimasuhteita ja äänestysaktiivisuutta.
Loikkanen on tarkastellut kuntia ja niiden kehitystä pitkään.
”Eivät johtamisen ammattilaisia edes yhdellä
toimialalla”
Ihmisten äänestyskäyttäytymisellä ei näytä
olevan vaikutusta kuntien palvelutarjonnan kustannustehokkuuteen. Tätä hän
luonnehtii kiusalliseksi asiaksi demokratian näkökulmasta.
– Toisaalta, kun tarkastellaan kuntien kokonaismenoja
asukasta kohti tai palvelusektorikohtaisia menoja, poliittisilla voimasuhteilla
on merkitystä. Nämä ilmentävät sitä, että kunnallispoliitikot ovat verraten
kaukana palvelusektorien organisatorisista ratkaisuista, jotka jäävät
kaupunginjohtajien ja muun virkamieskoneiston valmisteltaviksi.
Mitä suurempi kunta on, sitä vaikeampi
valtuutettujen on hallita eri sektorien tietoja ja kehittämismahdollisuuksia,
joiden varaan palvelujärjestelmät rakentuvat. Useimmat valtuutetut eivät
myöskään ole johtamisen ammattilaisia edes yhdellä kunnan toimialalla,
Loikkanen huomauttaa.
Heidän äänestyskäyttäytymisensä
kunnanvaltuustossa heijastelee äänestäjäkunnan intressejä ja huolen aiheita,
joita huomioon ottaessaan he edistävät uudelleenvalintaansa.
– Tässä asetelmassa on ymmärrettävää, että
valtuutettujen päärooli on tehdä pääasiassa rahaa koskevia budjettipäätöksiä
kuin organisatorisia ratkaisuja, jotka uusien innovaatioiden tai toimintojen
järkeistämisen kautta parantaisivat palvelutarjonnan kustannustehokkuutta. Näin
resurssien käytöllä saataisiin enemmän ja/tai parempia palveluja, Loikkanen
sanoo.
Kunnanjohtajamarkkinoilla positiivinen sana
yltää kauas
Kuntien kustannustehokkuuteen vaikuttavat myös kunnanjohtajan
henkilökohtaiset ominaisuudet, kuten koulutustaso, verkostoituminen ja yhteistyökyky
kunnan poliittisten päättäjien ja sen
työntekijöiden kanssa.
Sen
sijaan esimerkiksi kunnanjohtajan sukupuolella ja sillä, oliko tämä asunut
aiemmin kunnassa ei havaittu olevan yhteyttä tehokkuuden kanssa.
– Mitä paremmin kouluttautunut ja verkostoitunut
kunnanjohtaja on, sitä tehokkaammaksi kunta on mahdollista saada. Monilla
kunnanjohtajilla on kunnallistieteiden ja johtamisen opintoja takanaan, mikä edesauttaa
kunnanjohtajan mahdollisuuksia suoriutua tehtävässään. Sen tuloksena kuntalaiset
voivat saada enemmän ja parempia palveluita kunnan rahankäytön tuloksena, hän
sanoo.
Toisin
kuin osakeyhtiöissä, kunnissa on vaikea tehdä palkitsemisjärjestelmiä, jotka kannustavat
kunnanjohtajaa yhä parempiin suorituksiin. Mikä siis motivoi kunnanjohtajaa
tekemään aidosti parhaansa kunnan eteen?
Etenemismahdollisuus
on yksi tekijä. Kuntansa tehokkaaksi saaneiden ja kunnan väestömäärään nähden
alipalkatut kunnanjohtajat ylenevät
avoimiin hakuihin perustuvilla valtakunnallisilla kunnanjohtajamarkkinoilla todennäköisemmin
kuin muut.
–
Toisin sanoen urakannustinmekanismi toimii ja edistää tehokasta toimintaa
aikaansaaneiden kunnanjohtajien etenemistä urallaan. Kunnanjohtajamarkkinat
siis ohjaavat parhaita kykyjä pienistä kunnista suuriin, joissa palkat ja muut
edutkin paranevat.
Toisaalta
kunnanjohtajien iän karttuessa urakannustimet hiipuvat ja alttius jatkaa
samassa kunnassa kasvaa.
– Se, että kustannustehokkuus näyttää
välittyvän viranhakuprosesseihin vaikuttavana tekijänä on hämmästyttävää
sikäli, että kuntien kustannustehokkuudesta ei ole mitään tilastoa tai
säännöllistä tutkimustietoa tarjolla. Suoritteiden tietoperustakin on edelleen
osin heikossa jamassa ja alihyödynnetty, Loikkanen sanoo.
Näiltä osin positiivinen viesti voi kiiriä kauas: kun hakija on saanut kunnassa hyvää aikaiseksi, palvelusektorit toimivat ja talous on kunnossa, niin mahdollisuus tulla valituksi isompaan kuntaan kasvaa ja tällöin palkkakin nousee.
”Oppositio ei grillaa vallassaolijoita”
Viime
vuosina osassa kuntia on siirrytty pormestarijärjestelmään vaihtelevissa
muodoissaan.
–
Jos pormestari valitaan kunnanvaltuuston jäsenistä, asetelma poikkeaa huomattavasti kaupunginjohtajajärjestelmästä
sikäli, että avoimen valtakunnallisen kilpailun sijasta ehdokkaiden joukko
rajoittuu aivan olennaisesti. Samalla kuntien ylimpien virkamiesten asema
muuttuu ja kuntasektoriin liittyvät virkamiesten urakannusteet heikkenevät,
Loikkanen sanoo.
Laajasti
omaksuttu pormestarijärjestelmä voi hänen mukaansa heikentää myös kannusteita
kunnallistieteiden ja julkisjohtamisen opintoihin, kun parhaat kuntasektorin
virkapaikat katoavat.
–
Siitä, miten pormestarimallit ja uudet johtamisjärjestelmät vaikuttavat kuntien suorituskykyyn Suomessa ei ole tietääkseni empiiristä tutkimustietoa
ja tapauksiakin on vielä vähän. Toisaalta virkamies-kunnanjohtajan aseman voi
sanoa Suomessa olevan liian vahva demokratian kannalta.
Useissa
muissa maissa kunnanhallituksen ja valtuuston asemia on parannettu tekemällä
niiden johdossa olevista
päätoimisia. Toisaalta, toisin kuin esimerkiksi Ruotsissa, Suomessa
kaikki puolueet ovat edustettuina kunnanhallituksessa valtuutettujensa
suhteessa. Naapurimaassa paikallispolitiikassa on tyypillisesti
hallitus-oppositioasetelma, hän jatkaa.
Mikä
vaikutus hallitus-oppositioasetelman puuttumisella on suorituskykyyn: edistääkö
tällainen kilpailun rajoitus kuntien innovatiivisuutta ja suorituskyvyn
paranemista pitkällä aikavälillä?
–
Suomessa kunnanhallituksessa ovat kaikki edustettuina, mikä tarkoittaa sitä,
että kaikki ovat vastuussa
kaikesta. Oppositio ei myöskään grillaa vallassaolijoita ja esitä
vaihtoehtojaan. Myös tapa käydä kunnallisvaalikamppailuja muuttuu, jos on vaara
jäädä oppositioon, Loikkanen sanoo.
Jos suorituskykyä vielä mietitään, niin miten tämänhetkistä tilannetta voisi peilata sen näkökulmasta?
– Suorituskyvystä puhuminen voi alkuun tuntua väärältä nykyisessä tilanteessa, mutta tämä on väärä diagnoosi. Nyt jos koskaan tarvitaan kotitalouksien, yritysten ja julkisen sektorin puolella keinoja selvitä ja saada niukentuneesta resurssipohjasta enemmän irti suoritteita ja vaikuttavuutta, ja osin jatkuvasti uusin keinoin, Loikkanen summaa.
Jyväskylän Tilapalvelun energia-asiantuntijan Tero Hirvelän mukaan ESCO- ja muut energiatehokkuushankkeet ovat lähes tavallisia rakennusprojekteja ja kilpailutetaan samat asiat mielessä. Turhasta itsekriittisyydestä tulisi hänen mukaansa luopua, ja tarvittaessa pyytää ulkopuolisia asiantuntijoita apuun, kuten Jyväskylässäkin on tehty.
ESCO-kilpailutusmallit eivät Hirvelän mukaan sovi
välttämättä kaikille kunnille sellaisenaan.
Tero Hirvelä
– Tulisi miettiä juuri omalle kunnalle sopiva
kilpailutusmalli, Hirvelä sanoo.
Tyypillinen ESCO-hanke on Hirvelän mukaan suhteellisen aikaa
vievä ja vaatii tilaajalta paneutumista yksityiskohtiin, mutta kun
yhteistyötavat toimittajan kanssa on opittu ja luottamus hyvällä tasolla, myös
odote lopputuloksista paranee. Jyväskylässä ESCO-hankkeilla kerrytetyt
kunta-alan energiatehokkuussopimuksessa (KETS) seurattavat säästöt ovat olleet
moninkertaiset muihin toteutustapoihin verrattuna.
– Tilaajan vastuulla on esimerkiksi lisätä tarjouspyyntöön
ja sopimuksiin energiasäästöjen todentamisvaatimus. Jyväskylän kaupunki on
mitannut muun muassa tilojen sisäilman laatua, jotta energiasäästöjä ei
haettaisi sen kustannuksella, Hirvelä sanoo.
Jyväskylässä energiansäästöhankkeita on toteutettu esimerkiksi kouluissa, uimahallissa, jäähallissa ja kaupunginteatterissa. Tulevaisuudessa Hirvelän mukaan energiansäästöjä tavoitellaan myös rakennusautomaation innovaatioiden avulla, optimoimalla laitteiden toiminnot kiinteistön käytön ja tarpeiden mukaisesti.
Energiatehokkuus jatkuvaa tekemistä
Tampereen Tilapalveluiden kiinteistöpäällikkö Jussi Kuoppala arvioi Tampereen energiatehokkuuden syntyvän ESCO-hankkeiden lisäksi monin muin tavoin.
– Kaupungin kiinteistöjen energiatehokkuus koostuu
lukemattomista pienemmistä toimenpiteistä: säädöistä, poikkeamareagoinneista,
kunnossapitotöistä sekä investoinneista, joita tehdään päivittäin osana
normaalia kiinteistöjen ylläpitoa. ESCO-hankkeet ovat yksi tapa pyrkiä
parantamaan yksittäisen kiinteistön tai muutamien kiinteistöjen
energiatehokkuutta, Kuoppala sanoo.
Jussi Kuoppala
Kuoppalan mukaan energiatehokkuusinvestoinnit eivät ole
Tampereella pelkästään erillisiä hankkeita, vaan jokainen peruskorjaushanke ja
isompi investointihanke on myös energiatehokkuushanke.
– Noin 6–7 miljoonan
euron peruskorjauksessa varsinaisen energiatehokkuuden osuus on häviävän pieni.
Energiatoimijat usein ehdottavat toimenpiteitä vanhoihin kohteisiin, joissa on
8–10 vuotta elinkaarta jäljellä. Vanhoissa kohteissa täytyy muistaa iän tuomat
riskit, kuten sisäongelmat. Uudemmissa kohteissa mahdolliset parannukset
kohdistuvat pääasiassa järjestelmien optimointiin, Kuoppala kertoo.
Kiinteistöjen peruskorjausten ajankohdat vaikuttavat myös
Hirvelän mukaan merkittävästi energiatehokkuusinvestointien kannattavuuteen.
Uusissa rakennushankkeissa energiatehokkuus tulee ottaa huomioon välittömien
energiaratkaisujen lisäksi myös tulevaisuuden peruskorjaukset silmällä pitäen.
Niin Jyväskylässä kuin Tampereellakin rakennusten
energiatehokkuus saa alkunsa kaupungin strategiasta, mutta pelkästään
hiilidioksiditavoitteilla ei rakentamista ohjata.
– Kaupungilla on hiilidioksiditavoitteet, mutta
hiilidioksidi on rakennusammattilaisillekin vieras käsite. Rakennusmääräykset
ohjaavat rakentamista, ei hiilidioksidi, kertoo Hirvelä.
Tampereen kaupungin strategiassakin on Kuoppalan mukaan
tavoitteet hiilidioksidille. Tiekartta CO2-vapaaseen Tampereeseen on
valmistumassa ja siinä asetetaan energiatehokkuustavoitteita niin
rakentamiselle kuin ylläpidollekin.
– Tampereella toimitilalinjauksissa ei tarkkaan määritellä miten ja mitä tehdään. Uudisrakentamiselle ja peruskorjauksille on kuitenkin olemassa omat energiatehokkuusluokkatavoitteensa. Pienemmille investoinneille on myös tietty korvamerkitty investointibudjetti energiatehokkuushankkeita varten. Lisäksi öljylämmityksestä luopumiseen on tehty tarkempaa suunnitelmaa, Kuoppala kertoo.
ESCO-hankkeet yksi monista tavoista parantaa energiatehokkuutta
ESCO-hankkeet ovat vain yksi tapa edistää kuntakiinteistöjen
energiatehokkuutta. Kunnat voivat toteuttaa pienempiä yksittäisiä energiatehokkuusinvestointeja
myös suorahankintana.
Jyväskylässä on Hirvelän mukaan hankittu aurinkopaneeleja
myös jälkiasennettuna, ja kokemukset ovat olleet positiivisia. Yksittäisiä
muutamien kymmenien tuhansien aurinkopaneelihankintoja on tehty kassasta.
– Tarkka suunnittelu
on tärkeää erityisesti vanhan tai suojellun rakennuskannan kohdalla, Hirvelä
kertoo.
Myös Kuoppala kertoo Tampereen kaupungin investoivan
aurinkovoimaan.
– Aurinkopaneeleja asennellaan vuosittain.
Jyväskylä on Hirvelän mukaan myös kilpailuttanut
öljylämmitteisten kohteiden lämmitysjärjestelmiä. Tarjoajat saivat ehdottaa
vaihtoehtoista lämmitystapaa vapaasti.
– Kaupunki kilpailutti kolmen koulun lämmitysmuodon
uudistamisen. Yksi tarjoaja valitsi maalämmön, joka oli tarjouskilpailun
edullisin, sanoo Hirvelä.
Kuntien ei hänen mukaansa tarvitse välttämättä perehtyä
erilaisiin teknisiin ratkaisuihin ja ohjata tarjoajia kilpailutuksessa
hiilineutraaliin suuntaan, vaan luottaa uusiutuvan energian megatrendiin ja
siihen, että vähäpäästöisin ratkaisu on myös usein edullisin.
Tampereella lämmitystavan uusimiset menevät Kuoppalan mukaan
jo rutiinilla.
– Vuosittain vaihdamme öljylämmityksiä kauko- tai
maalämpöön. Meillä konsultti tekee vaihtoehtoistarkastelun ja laskee
takaisinmaksuajat sekä muut olennaiset luvut hiilidioksidipäästöineen.
Analyysin perusteella valitaan järkevimmät ratkaisut elinkaarikustannukset
huomioiden. Meillä lämmitysmuodon uudistamisen suunnittelun toteuttavat
pääsääntöisesti puitesopimuskumppanit, kuten myös toteutuksen urakoinnit.
Tampereen Tilapalvelut Oy toimii hankkeissa rakennuttajana, Kuoppala sanoo.
– Jyväskylän kaupungilla on vielä toistakymmentä
sähkölämmitteistä kohdetta jäljellä, mutta ne eivät ole vielä
peruskorjausiässä, eikä niihin siksi ole investoitu, Hirvelä kertoo.
Kaikkea ei kannata tehdä itse
Ylläpito ja huolto ovat tärkeässä roolissa myös
energiatehokkuushankinnoissa, eikä työ pääty investointivaiheeseen.
ESCO-hankkeissakin palveluntuottaja vastaa laitteiden ylläpidosta vain sovitun
määräajan, jonka jälkeen laitteistojen huolto siirtyy kunnalle. Hirvelän viesti
muille kunnille on, että energiatehokkuuteen voi kasvaa ainoastaan tekemisen
kautta.
– 1990-luvulla sähköjärjestelmien uudistukset toivat
kaupunkien ja kuntien huoltomiehille uusia haasteita, joiden kanssa oltiin
aluksi hieman ymmällään. Tekemällä kuitenkin opittiin.
Energiatehokkuushankkeitakaan ei opita tekemään pitämällä projekteja
pöytälaatikossa.
Kuoppalan mukaan Tampereen kaupungilla on paljon hyvää
energiaosaamista, mutta kaupungin ei ole kannattavaa hankkia itselleen kaikkea
erityisosaamista.
–Yksityisellä sektorilla energia-asiantuntijat ovat
vaativissa hankkeissa päivittäin, seuraavat alan kehitystä, kouluttautuvat ja
heillä on käytössään viimeisimmät ohjelmistot. Tämän vuoksi yksityisen sektorin
erityisosaaminen kehittyy julkista sektoria nopeammin, Kuoppala kertoo.
Hänen mukaansa onkin usein parempi vaihtoehto hankkia
osaajat yksityiseltä sektorilta hankkeeseen tai projektiin kuin pyrkiä
ylläpitämään yksityistä sektoria vastaava erikoisosaamisen taso kaikilla osa-alueilla.
– Paras oppi ja hyöty saadaan, kun kunnan oma ylläpidosta vastaava organisaatio on mukana ja sitoutuu vahvasti mukaan energiatehokkuushankkeeseen, Kuoppala kertoo.
