Sijoitussalkkusovelluksen käyttöliittymä uudistuu

Kuntarahoituksen digitaalisten palveluiden sijoitussalkkusovelluksen käyttöliittymä uudistuu. Tämä tekee raportoinnista entistäkin sujuvampaa ja lisää automaatiota tapahtumien tallentamisessa. Sovelluksen avulla varallisuuden kehitystä voi seurata reaaliaikaisesti.

Haastattelimme digitaalisten palveluiden asiantuntijaa Jaakko Suhosta: mistä sovelluksessa oikein on kyse ja mikä muuttuu?

Jaakko, mikä on sijoitussalkkusovellus?

”Kuntarahoituksen sijoitussalkkusovellus on palvelu kuntien sijoitusten hallintaan. Sillä voidaan hoitaa kunnan omia sijoituksia, eli esimerkiksi varanhoitajien hoidossa olevia tai lahjoituksena saatuja varoja. Palvelun avulla käyttäjä voi seurata ja raportoida sijoitussalkkunsa kehitystä. Tarjoamme palvelua asiakkaillemme yhteistyössä suomalaisen FA Solutionsin kanssa.”

Miten sovellusta käytetään?

”Sovellus on osa Kuntarahoituksen digitaalisia palveluita ja sitä käytetään samoilla käyttäjätunnuksilla kuin muitakin palveluitamme: lainasalkku-, talousennuste-, ja kassaennustesovellusta. Digitaaliset palvelumme eivät vaadi asennuksia, vaan niitä käytetään samassa pilvipalvelussa.”

Millaisille käyttäjille sijoitussalkkusovellus sopii?

”Sovellus sopii kaikenkokoisille asiakkaillemme, joilla on sijoituksia. Sovellus mahdollistaa transaktioiden automatisoinnin, mutta myös täysin manuaalisen käytön riippuen asiakkaan omista tavoitteista. Toisin sanottuna: jos on tarve itse seurata varallisuutensa kehitystä, silloin on myös tarve tälle palvelulle. Hinnoittelu riippuu hallinnoitavan varallisuuden määrästä.”

Millaisiin sijoitustenhallinnan tarpeisiin palvelu vastaa?

”Sovellus mahdollistaa varallisuuden kehityksen reaaliaikaisen seurannan ja raportoinnin. Sovelluksen avulla voidaan vertailla ja yhteismitallistaa eri sijoitussalkkujen keskinäistä suoriutumista. Jos asiakkaalla on salkkuja useammilla varainhoitajilla ja lisäksi itse hoidettuja sijoituksia, nämä saadaan palvelun avulla vertailukelpoisiksi keskenään. Sovellus myös tekee mahdolliset varainhoitajien vaihdot turvallisemmiksi käyttäjän omistaessa kaiken historiatiedon. Sieltä saadaan myös kirjanpitoaineistot, mikä on ollut useille asiakkaillemme tärkein syy ottaa sovellus käyttöön.”

Miten käyttöönotto tapahtuu?

”Käyttöönotto on asiakkaalle vaivaton, sillä se tapahtuu Kuntarahoituksen toimesta. Asiakkaan tehtäväksi jää pyytää ja toimittaa sijoituksistaan sovitun ajankohdan mukaiset positiot ja tapahtumat. Koulutamme käyttäjät lisäämään tulevat tapahtumat käyttöönottokoulutuksessa, ja meiltä saa veloituksetta tukea käyttöön myös jatkossa.”

Miten sovelluksen käyttöliittymä on uudistunut?

”Uudessa versiossa on kehittyneempi tapahtumien tallennus sekä mahdollisuus lisätä automaatiota. Olemme myös laajentaneet raporttikirjastoa, josta varmasti löytyy sopiva raporttimalli vaativimpiinkin tarpeisiin.”

Miksi käyttöliittymä päätettiin päivittää?

”Kehitämme palveluitamme jatkuvasti asiakaspalautteen perusteella. Tulevaisuudelta kannalta tärkein uudistus löytyy kuitenkin konepellin alta: jatkopäivitykset pystytään tekemään nopeammin ja yksinkertaisemmin, mikä on valtava etu niin meille kuin käyttäjillekin.”

Sijoitussalkkusovellus

– Sijoitustenhallinta yhdessä tai useammassa paikassa
– Sijoitusinstrumentit, kuten osakkeet, ETF:t, joukkovelkakirjalainat, osakeoptiot sekä transaktioiden seuranta
– Yhtiötapahtumat ja niiden vaikutukset salkkuun
– Raportointi positioista, transaktioista, arvonkehityksestä, tuotoista ja siirtyvistä koroista
– Sijoituskirjanpidon tilit ja kirjauskäytännöt määritettävissä asiakaskohtaisesti
– Hinnoittelu riippuu sijoitussalkun koosta

Futuristi Ilkka Halava: ”Vanhaa normaalia ei koskaan ollutkaan”

”Palaako maailma koronan jälkeen ennalleen vai siirrymmekö uuteen normaaliin?” Tältä kysymykseltä ei ole voinut vuoden mittaan välttyä. 

Tulevaisuudentutkija ja yritysvalmentaja Ilkka Halava tyrmää ajatuksen heti kättelyssä: Entiseen ei ole paluuta, koska mitään vanhaa normaalia ei koskaan ollutkaan. 

– Meillä oli vain kestämättömiä järjestelmiä, niin yhteiskuntien kuin planeetan kannalta. Tuleville sukupolville nämä näyttävät yhtä vanhentuneilta kuin telefaksit nyt. 

Halavan mukaan uusi normaali on koko ajan tehnyt tuloaan, koronan myötä matkanteko vain nopeutuu. Pandemia on katalyytti, joka saa vuosien saatossa muhineet kehityssuunnat turbovaihteelle. 

Suuren muutoksen sijaan Halava puhuu mieluummin murrosvuosikymmenistä: 20–30 vuoden mittaisesta ajanjaksosta, jonka varrella koronakriisi on ensimmäinen merkittävä epäjatkuvuuskohta. Tästä edespäin on syytä varautua mutkiin matkassa.  

– Jos kuvittelee, että koronan jälkeen kehitys rullaa taas mukavasti eteenpäin, tulee pettymään. Yksinkertaista etenemistä ei ole luvassa. 

Politiikasta puuttuu tulevaisuus 

Halavan mukaan moni koronan kaltainen epäjatkuvuuskohta todellisuudessa kiihdyttää muutosta, eikä käännä laivan suuntaa. Esimerkkinä hän nostaa globalisaation: Pandemian myötä kansallisvaltiot nauttivat uudenlaista arvostusta, mutta niiden rooli on ollut kasvussa jo pitkään. 

– Ensin Brexit, sitten Kiinan ja Yhdysvaltain kauppasota ja nyt vielä korona. Muutos on tehnyt koko ajan tuloaan, nyt otettiin vain harppaus eteenpäin kohti kansallista omavaraisuutta.

Onko edunvalvonnasta enemmän haittaa kuin hyötyä, jos se ylläpitää kestämättömiä rakenteita?

Haasteeksi ei Halavan mukaan niinkään nouse tulevaisuuden ennakointi vaan siihen varautuminen. Tässä suhteessa on paljon petrattavaa.

– WHO varoitti seitsemän vuotta sitten SARSin kaltaisesta uudesta viruksesta, ja pandemiasta on puhuttu tulevaisuudentutkijoidenkin keskuudessa jo kymmenen vuotta. Silti, kun kriisi iski päälle, oli liikkeellelähtö todella tahmeaa. 

Osasyyllisenä puutteelliseen ennakointiin Halava pitää politiikan muuttunutta luonnetta. Tulevaisuudentutkijan mukaan puolueista on tullut reaktiivisia koneita, jotka siirtyvät vaalista toiseen kannatusmittaus kerrallaan.

– Mietitään esimerkiksi SDP:n juuria Forssan puoluekokouksessa: siellähän visioitiin tulevaisuuden yhteiskuntaa! Kahdeksantuntinen työpäivä, yleinen ja yhtäläinen äänioikeus ja kirkon ja valtion erottaminen toisistaan – kaikki radikaaleja ajatuksia siihen maailmanaikaan. Viimeisen neljänkymmenen vuoden aikana tällainen tavoiteyhteiskunta-ajattelu on jäänyt taka-alalle. 

Halava uskoo, että ennakoinnin ja varautumisen haasteet juontuvat myös osin yhteiskunnan rakenteista. Pohjoismainen hyvinvointivaltio on pullollaan tahoja, joiden olemassaolo perustuu vallitsevan tilanteen jäädyttämiseen ja saavutettujen etujen pönkittämiseen. 

– Otetaan esimerkiksi Posti: Onko todella järkeä pitää postinkantajia töissä viisi päivää viikossa, kun jaettavaa postia riittää ehkä yhdelle päivälle? Onko edunvalvonnasta enemmän haittaa kuin hyötyä, jos se ylläpitää kestämättömiä rakenteita ja estää ihmisiä siirtymästä uusiin työn muotoihin? 

Syökö talouden syöksykierre luovan tuhon hyödyt? 

Taloustieteilijät uskovat, että koronapandemian kaltaiset kriisit kiihdyttävät luovaa tuhoa – ilmiötä, jossa yritykset ja jopa kokonaiset ammattikunnat häviävät ja tekevät tilaa uusille, entistä tehokkaammille työnteon muodoille. Konsulttiyhtiö Deloitten kyselyssä 14 prosenttia yritysjohtajista uskoo, ettei yrityksen työntekijöiden määrä enää palaa pandemiaa edeltävälle tasolle. 

Lasku yhtäällä voi kuitenkin johtaa nousuun toisaalla. Finanssialan mukaan korona-aika on lisännyt sähköisten pankkipalveluiden käyttöä jopa kymmenillä prosenteilla.  

Kriisin keskellä tuhosta voi kuitenkin puuttua luovuus, ja talouden syöksykierre voi viedä mukanaan myös vankalla pohjalla seisovia yrityksiä. Yhteiskunnan kannalta haasteeksi nousee kestävän toiminnan tunnistaminen. Erotammeko nousevat alat laskevista, kun koko maailmantalous sakkaa?  

Jonain päivänä ihminen ei ole enää osa tavaran-tuotantoa.

Halavan mukaan on turha kuvitella, että konkursseilta ja yritysten kaatumisilta voitaisiin välttyä. Nyt pitäisi huolehtia siitä, että uusi järjestelmä on pystyssä, kun vanhat rakenteet romahtavat. 

– Kun agraaritaloudesta siirryttiin tehtaisiin, työ odotti tekijäänsä. Tehtaat olivat jo pystyssä, ja maanviljelijät pääsivät suoraan tuotantolinjastoille töihin. Nyt yritetään roikkua vanhoissa rakenteissa kiinni, eikä kehitetä korvaavaa järjestelmää tilalle. Todellisuudessa vain pidennämme luovan tuhon aikaansaamia työttömyysjaksoja. 

Lisäkierteen luovan tuhon pyörteeseen antaa kiihtyvä automaatio, jonka ennustetaan etenevän pandemian myötä harppauksittain. Jos tulevaisuuden työ on robottien käsissä, onko Halavan peräänkuuluttamassa seuraavassa järjestelmässä enää sijaa ihmiselle?

–On totta, että jonain päivänä ihminen ei ole enää osa tavarantuotantoa. Robotisaation vaikutukset alkavat kuitenkin näkyä toden teolla vasta muutaman vuosikymmenen päästä. Uusien rakenteiden pystyttäminen vaatii aina enemmän työtä kuin niiden ylläpito, joten lyhyellä aikavälillä työn määrä tulee lisääntymään. 

Halavan mukaan siirtymä tulevaisuuden työntekoon ei tapahdu ilman kasvukipuja. Onnistuminen riippuu pitkälti siitä, miten yhteiskunta sopeutuu järjestelmään, jossa ihminen ei olekaan enää työnteon keskiössä. Tarvitaan uusia tapoja tasata varallisuutta ja hyvinvointia. 

– Poliittisen suunnittelutyön pitäisi olla jo käynnissä.  

Uutta arkea luomassa 

Pandemian pitkittyessä sen hopeareunukset käyvät ohuemmiksi. Inhimillinen hinta on kova, ja myös talouden elpyminen kärsii, kun toinen tautiaalto nostaa päätään. 

Tästä huolimatta poikkeusaika on johtanut myös positiivisiin oivalluksiin. Lisääntyneen etätyön myötä työnteko on joustavampaa ja työn ja arjen yhteensovittaminen helpompaa. Tarpeeton matkustaminen on vähentynyt, ja digitaaliset palvelut järkeistäneet työntekoa. Kaikki, mikä lisää työn tuottavuutta, on pitkässä juoksussa hyväksi. 

Halavan mukaan pysähdys on tuonut myös inhimillisiä hyötyjä: vanhan maailman arkikäytänteet hellittävät ja antavat tilaa etsiä uudenlaista merkitystä. 

– Asioita on laitettu uuteen tärkeysjärjestykseen. Perheet eivät enää eroa aamulla ja liiku ruuhkissa eri suuntiin päätyäkseen ikävämpiin ympäristöihin tekemään vähemmän mielekkäitä asioita. 

Tulevaisuudentutkijat ovat pyrkineet arvioimaan, jääkö muutos pysyväksi vai tekeekö vanha arki vielä paluun. Eri näkemysten mukaan vain noin 15 % työpaikoista saattaa palata takaisin vanhaan normaaliin. Muut äänestävät uuden huomisen puolesta. 

Kun ihmiset saavat päättää, miltä uusi normaali näyttää, tulee siitä Halavan mukaan entistä ehompi. 

– Lockdownin lahja ihmiskunnalle, tulevaisuudentutkija kiteyttää.


Halava vieraili syyskuussa Kuntarahoituksen Huomisen talous -podcastissa. Kuuntele jakso!


Teksti: Roope Huotari
Kuva: Ilkka Halava

Vuokranantajana kaupunki – Heka pyyhkii pölyt pinttyneistä mielikuvista

Lokakuussa 2010 Helsingin kaupunginvaltuusto sinetöi 21 erillisen kaupungin kiinteistöyhtiön yhdistämisen yhdeksi kokonaisuudeksi, Helsingin kaupungin asunnot Oy:ksi. Vajaassa kymmenessä vuodessa alueyhtiömallista siirryttiin eri välivaiheiden kautta yhden yhtiön malliin. Vuosien varrella Hekaan on fuusioitu myös pienempiä yhtiöitä, kuten erityisasuntoyhtiö. 

Taustalla on Helsingin kaupungin asunto-omaisuuden hallinnan selkeyttäminen, vapaarahoitteiset ja ARA-rahoitteiset asunnot ovat nyt pääosin omissa yhtiöissään.

– Varsinainen fuusio, jossa koko omaisuusmassa siirtyi Hekalle, tapahtui vuodenvaihteessa 2011–2012. Nyt, kymmenen vuotta perustamisen jälkeen, voimme vihdoin siirtää fokuksen pois yhdistymisistä ja keskittyä yhden yhtenäisen yhtiön toiminnan kehittämiseen. Yhtenä yhtiönä olemme vahvempi toimija, Hekan toimitusjohtaja Jaana Närö iloitsee. 

Vuokra-asuminen ja mielikuva siitä ovat Hekan yli sadan vuoden taakse ulottuvan historian aikana kokeneet melkoisia muutoksia. 

– Asumisen laatu on kehittynyt kohisten. Tämän päivän vuokra-asunnot ovat tosi hienoja. Ne eivät laadullisesti poikkea muusta asuntokannasta, Närö kertoo. 

Myös vuokralla asumisen suosio on vaihdellut vuosikymmenten saatossa. Hekan vanhimmat talot ovat 1900-luvun alusta, jolloin vuokra-asuminen oli huomattavasti omistusasumista yleisempää. Tuolloin jopa 85 prosenttia helsinkiläisistä asui vuokralla. Viime vuosina luku on jälleen ollut kasvussa, nyt yli puolet helsinkiläisistä asuu vuokra-asunnossa. 

– Suosion takana on varmasti osittain vuokra-asumisen imagon yleinen parantuminen. Uskon myös, että yhden vahvan Heka-brändin alla toimiminen on parantanut mielikuvaa kaupungin vuokra-asunnoista. 

Uudet asunnot ovat hienoja ja haluttuja, mutta myös vanhempien asuntojen joukossa on kohteita, jotka herättävät paljon kiinnostusta.  

– Vallilan ja Käpylän puutaloalueet ovat ainutlaatuisia kenties koko maailman mittakaavassa. Ja myös hyvin haluttuja asuinpaikkoja, Närö kertoo.

Ei miniasunnoille 

1900-luvun alussa melkein puolet Helsingin asunnoista sijaitsi hellahuoneissa. Välillä väljemmin asuneita helsinkiläisiä halutaan taas asuttaa miniasuntoihin. Miten Heka vastaa tähän trendiin? 

– Olen ylpeä siitä, että Heka ei ole lähtenyt miniasuntojen tielle. Meidän taloihin tehdään edelleen väljempiä ja eri kokoisia asuntoja yksiöistä tai pienistä kaksioista jopa viiden huoneen asuntoihin. Pyrimme siihen, että samassa talossa asuisi mahdollisimman monenlaisia asukkaita – yksinasujia, pariskuntia ja eri kokoisia perheitä, Närö kertoo. 

Entä mielikuva vähemmän houkuttelevasta kaupungin vuokra-asunnosta, miten se on saatu muutettua? 

– Asunnot ovat hyvälaatuisia, niistä pidetään hyvää huolta ja ne sijaitsevat hyvillä paikoilla. Helsingin kaupunki on jo aikapäiviä sitten lakannut rakentamasta erillisiä vuokra-asuntoalueita. Asuntoja sijoitetaan tasaisesti ympäri kaupunkia, myös kaupungin parhaille paikoille. Näin alueiden eriytymistä pyritään ehkäisemään, Närö luettelee. 

Tilanne ei ole sama esimerkiksi Ruotsissa, jossa vielä viime vuosisadan lopulla rakennettiin asuinalueita, joissa on pelkästään kaupungin vuokra-asuntoja. Helsingissä ainoa tällainen alue on 1960-luvulla rakennettu Jakomäki, josta on Närön mukaan monella aivan vääränlainen mielikuva. 

– Jakomäki on täynnä hyvin hoidettuja ja siistejä Hekan taloja. Se on vehreä kaupunginosa korkealla mäen päällä, näköalat ovat huikeat. Kannattaa käydä tutustumassa! 

Viisasta vedenkäyttöä ja energian talteenottoa 

Asuminen ja asunnot ovat Hekan yli sadan vuoden historian aikana muuttuneet, mutta niin on asukaskin. Minkälaisia ovat nykyasukkaiden huolet ja tarpeet? 

– Asumiseen liittyvät huolet ovat ihan samoja kuin muuallakin Suomessa. Esimerkiksi parveketupakointi ja ympäristökysymykset herättävät keskustelua. 

Helsinkiläiset eivät ole yhtä kovia saunojia kuin ennen. Närön mukaan saunojen käyttö on vähentynyt ja niiden koko pienentynyt, mutta niitä harvoin enää sijoitetaan kellareihin. 

– Sauna- ja kerhotilat sijaitsevat nykyään usein parhaalla paikalla kattokerroksessa tai yhteydessä pihaan. Kerhotilat ovat nykyään tosi kivoja, tilavia ja viihtyisäksi kalustettuja, Närö kuvailee. 

Ympäristö- ja energia-asioihin kiinnitetään Hekan taloissa paljon huomiota niin uudisrakentamisessa kuin peruskorjattavissa kohteissa. Nämä asiat näkyvät eniten suunnittelussa ja rakentamisessa, mutta oman kortensa kekoon kantavat myös asukkaat.   

– Tämän päivän asukkaat ovat kyllä hyvin ympäristötietoisia, ahkeria kierrättäjiä ja lajittelijoita. Veden kulutukseen kiinnitetään huomiota. Uusissa asunnoissa asukkaat voivat seurata esimerkiksi sisälämpötilaa ja veden kulutusta asuntokohtaisista mittareista, Närö jatkaa. 

Joillain alueilla energiatehokkuus suorastaan loistaa myös ohikulkijoille. Esimerkiksi ilmastoviisaassa Kuninkaantammen kaupunginosassa osa Hekan kerrostalojen käyttämästä sähköstä tuotetaan katoille sijoitetuilla aurinkopaneeleilla. Kuninkaantammen talot on rakennettu Kuntarahoituksen vihreällä rahoituksella.

Mitä Suomen suurimman vuokranantajan toimitusjohtaja odottaa rahoittajilta? 

– Vakavaraisuutta ja kilpailukykyä. Lähes kaikki asuntotuotanto rahoitetaan lainarahalla, joten velkaa tarvitaan paljon. Rahoittajan täytyy olla riittävän suuri, jotta se pystyy täyttämään valtavan rahoitustarpeen, Närö summaa. 

Rahoitukseen liittyen Näröllä on terveisiä myös Arkadianmäelle.  

– Korkotukilainsäädäntöä pitäisi uudistaa niin, että se olisi rahoituksen näkökulmasta kannustavampi toimijoille.  

”Kaikenlaisilla ihmisillä ja asukkailla täytyy olla mahdollisuus asua Helsingissä” 

Palataan vielä alkuun ja mahdollisuuteen kehittää Hekaa yhtenä yhtiönä. Mitä asioita Närö pitää yhtiön tämän hetken tärkeimpinä kehittämisen kohteina?  

– Digipalveluja meidän täytyy edelleen kehittää. Tätä kautta voimme parantaa myös asiakaskokemusta. Toinen iso haaste ovat hiilineutraaliustavoitteet, joihin meidän täytyy omalla toiminnallamme pystyä vastaamaan. 

Digitalisaatiosta Närö toivoo ratkaisuja myös hiipuvaan asukastoimintaan, joka aiemmin on ollut hyvin aktiivista. Heka tukee toimintaa monin tavoin. Jäsenille maksetaan kokouspalkkioita ja toimikunnat saavat määrärahaa erilaisiin tapahtumiin. 

– Asukastoiminta on jonkinlaisessa murroksessa, se ei nykymuodossaan houkuttele nuoria mukaan. Tähän meidän täytyy kehittää uudenlaisia toiminta-alustoja. 

Minkälainen yhtiö Heka on kymmenen vuoden kuluttua? 

– Heka tietysti jatkaa kasvuaan samalla, kun asuntojen tarve pääkaupunkiseuduille kasvaa. Kymmenen vuoden päästä on ehkä enemmän erilaista asumista, joka on jakaantunut tasaisesti ympäri Helsinkiä. Myös Östersundomissa ja Malmin lentokentän alueella on Hekan asuntoja. Asunnot ovat edelleen laadukkaita, asukkaat ja Hekan työntekijät tyytyväisiä. 

Helsingin päättäjille Näröllä on kehuja ja toive. Kaupunginosien eriytyminen huolestuttaa. 

– Toivon, että myös päätöksentekijät arvostaisivat vuokra-asumista, ja vuokrataloille varattaisiin hyviä tontteja. Helsingissä segregaatiokysymyksiä on vuosikymmeniä ratkaistu onnistuneesti. Toivon, että tällä tiellä jatketaan. Kaikenlaisilla ihmisillä ja asukkailla täytyy olla mahdollisuus asua Helsingissä, Närö painottaa.


FAKTA 
Helsingin kaupungin asunnot Oy 
– Noin 92000 asukasta 
– Yli 50000 asuntoa 
– 531 kohdetta (taloa/taloryhmää), joista 43 erityisasuntokohteita. 
– Keskimääräinen asumisaika noin 10 vuotta 
– Keskineliövuokra 11,83 € /kk (2020) 



Lue myös:


Teksti: Hannele Borra 
Kuvat: Heka / Aleksi Poutanen ja Anne Markkanen 

Markkinakatsaus 10/2020

Koronapandemia yhä akuutti riski maailmantaloudelle

Koronakevät suisti maailmantalouden syvään taantumaan. Voimakkaimmin bkt supistui alkuvuonna maissa, joissa epidemiatilanne oli vaikein ja riippuvuus palvelusektorista suuri. Maailmantalouden pohja saavutettiin kuitenkin melko nopeasti jo huhti–toukokuussa. Kesäkuukausista alkaen yksityinen kulutus, teollinen tuotanto ja maailmankauppa ovat selvästi piristyneet.

Teollisuuden globaali toipuminen jatkuu, mutta tartuntojen uusi aalto painaa palvelualoja

Koronatartuntojen lisääntyminen ja uudet paikalliset rajoitukset vaikeuttavat erityisesti palvelualojen toipumista. Makrotalouden riskit ovat yhä alasuuntaiset. Suurin riski liittyy koronapandemian mahdolliseen uuteen eskaloitumiseen, jolloin uudet rajoitustoimet voisivat pysäyttää elpymisen ja kääntää maailmantalouden uudelleen laskuun. Muita keskeisiä lähiajan riskitekijöitä ovat USA:n vaalit, jotka voivat vaikuttaa kotimaan elvytyspolitiikan suuntaan ja kansainvälisten kauppasuhteiden kehitykseen, sekä EU:n ja Iso-Britannian neuvottelut tulevista kauppasuhteista. EKP ennustaa euroalueen bkt:n supistuvan 8 % vuonna 2020 ja kasvavan 5 % vuonna 2021.

Korko-odotukset laskeneet, vaikka elvytys kanavoituu aiempaa suoremmin reaalitalouteen

Koronakriisin pitkittyminen on johtanut korko-odotusten laskuun entistäkin alemmaksi. Euron vahvistuminen on lisännyt lyhyen aikavälin deflaatioriskejä. Julkistalouksien velkataakat kasvavat merkittävästi, mikä voimistaa tarvetta pitää politiikkakorot matalalla. EKP:n elvytystoimet – erityisesti pankkien rahoituksen saatavuutta tukeva TLTRO-ohjelmat – ovat painaneet euribor-korot hyvin mataliksi ja lyhyet jopa EKP:n talletuskoron alapuolelle.

Pandemian sitkeyden vuoksi EKP saattaa lähikuukausina yhä lisätä elvytystä. Lisäkoronlaskut eivät kuitenkaan enää vaikuta todennäköisiltä. Toisaalta EKP:n korkopolitiikassa ei odoteta myöskään kiristyksiä ennen kuin aikaisintaan vuoden 2023 paikkeilla ja senkin jälkeen korkojen odotetaan nousevan hyvin hitaasti. Käytännössä rahamarkkinakorkojen uskotaan pysyvän negatiivisina 2020-luvun puolivälin yli.

Korko-odotukset voivat muuttua nopeasti mikäli inflaatio- tai kasvunäkymässä tapahtuu positiivista kehitystä. Toisin kuin finanssikriisin jälkeen, nyt merkittävä osa elvytyksestä kanavoituu valtioiden koronatukien kautta suoraan reaalitalouteen – siksi mahdollisuudet kysyntäinflaation elpymiselle ovat paremmat. Mikäli EU:n elvytyspaketin avulla onnistutaan vauhdittamaan talouden rakennemuutosta, pitkän aikavälin kasvupotentiaali vahvistuu ja tasapainokorot voivat sitä kautta kääntyä nousuun.

Pandemian toinen aalto on pitänyt osakemarkkinat ja yrityslainojen riskilisät sivuttaisliikkeessä.

Suomen talous on toistaiseksi selvinnyt koronakriisistä hyvin – vaara ei kuitenkaan ole ohi

Suomen bkt selvisi kevään kriisistä suhteellisen pienin vaurioin, koska epidemia ja talouden rajoitustoimet pysyivät maltillisina. Toisaalta maailmanmarkkinoiden heikkous välittyy meille viiveellä ja siksi Suomen elpyminen on verrokkimaita hitaampaa.

Viennin ja investointien vaikeudet ovat pääosin vasta edessä. Pandemian pitkittyminen hidastaa myös kuluttajien luottamuksen toipumista.

Talouteen jää pitkäkestoisia arpia – Suomen pitkän aikavälin kasvupotentiaali 1,5 prosentin tuntumassa

Tämän hetken perustrendien perusteella voimakasta uutta bkt-pudotusta ei olisi enää tulossa. Varmaa se ei kuitenkaan ole, sillä osa koronavaikutuksista voi kyteä piilossa ja kasautua. Jollain toimialoilla voidaan nähdä konkurssiaaltoja. Koronakriisi jättää talouteen pitkäaikaisia arpia. Työttömyys saavuttaa huippunsa vasta ensi vuonna, ja palautuminen kriisiä edeltävälle työllisyyden tasolle kestää vuosia.

Julkinen talous velkaantuu voimakkaasti, vuosina 20202022 jopa yli 40 miljardia euroa, jolloin julkisen talouden velkasuhde nousee lähivuosina voimakkaasti. Velkaantuminen on perusteltua ja tarpeellista talouden toimintakyvyn ylläpitämiseksi ja suurtyöttömyyden estämiseksi. Kansainvälisessä vertailussa velkasuhde pysyy edelleen kohtuullisen maltillisena. Velkaantuminen painottuu valtiontalouteen kuntien saadessa valtiolta merkittävää koronatukea. Velkaantuminen saadaan aikanaan hallintaan mikäli osaamista, työllisyyttä ja julkisten palveluiden tuottavuutta parantavia rakenneuudistuksia kyetään riittävästi tekemään.

Kuntataloudelle merkittävää koronatukea 2020–2021 – vaikuttaa rahoitusalijäämään pienentävästi

Kuntatalouden näkymä on valtion uusien koronatukien ansiosta vuosien 202021 osalta hieman aiempia arvioita parempi. Kuntatalouden velkaantumisvauhti pysyy pidemmällä aikavälillä kuitenkin 22,5 miljardin haarukassa. Mittavia sopeutustoimia tarvitaan ja kuntaliitoksia nähdään.

Lataa markkinakatsaus

Lisätietoja

Timo Vesala, pääekonomisti
p. 050 5320 702

Kuntarahoitus laski liikkeeseen vihreän joukkovelkakirjalainan – ennätykselliset 55 prosenttia allokoitui vihreille sijoittajille

Kuntarahoitus laski liikkeeseen 6.10.2020 10-vuotisen 500 miljoonan euron vihreän joukkovelkakirjalainan, Kyseessä on Kuntarahoituksen neljäs vihreä joukkovelkakirjalaina, joka nosti liikkeeseen lasketun määrän yhteensä noin kahteen miljardiin euroon. Vahva sijoittajakysyntä nosti transaktion merkintäkirjan ennätykselliseen 3,4 miljardiin euroon.

Transaktio mandatoitiin maanantaina 5.10.2020 ja merkintäkirjat avattiin seuraavana aamuna. Merkintäkirjan nopeasti kasvaessa hinnoittelua päivitettiin aloitustasosta.

Merkintäkirjaan osallistui 104 sijoittajaa, joista valtaosa on eurooppalaisia institutionaalisia sijoittaja. Maantieteellisesti suurin osuus (33 %) allokoitiin Saksaan, Itävaltaan ja Sveitsiin. Pohjoismaiden osuus oli 21 %, Benelux-maiden 10 %, Etelä-Euroopan 10 %, Ranskan 9 %, Amerikoiden 8 % ja muiden alueiden 10 %. Keskuspankit ja muut viralliset instituutiot merkitsivät 33 % transaktiosta, varainhoitajat 30 %, pankkien varainhoitajat 28 % ja vakuutus- tai eläkerahastot 9 %. Vastuulliseen sijoittamiseen keskittyvien tahojen määrä nousi 55 prosenttiin, mikä on ennätys Kuntarahoituksen vihreiden joukkovelkakirjojalainojen allokaatioissa.

Kuntarahoituksen vihreiden joukkovelkakirjalainojen viitekehys jakaa asiakkaille myönnettävän vihreän rahoituksen seitsemään kategoriaan, joista kestävä rakentaminen ja julkinen liikenne ovat suurimmassa roolissa. Rahoitusta voi hakea investointeihin, joissa syntyy selkeitä ja mitattavia ympäristölle hyödyllisiä vaikutuksia.

–  Olemme erittäin tyytyväisiä lopputulokseen. Melkein seitsemänkertaisesti ylimerkitty tilauskirja sekä kahden korkopisteen vihreä hinnoitteluetu osoittavat, että vastuullisuus todella kannattaa. Tämä vuosi on ollut poikkeuksellinen, mutta olemme iloksemme pystyneet olemaan vahvasti läsnä vastuullisilla joukkovelkakirjalainamarkkinoilla. Nyt liikkeeseen lasketun vihreän bondin lisäksi laskimme tänä syksynä liikkeeseen myös ensimmäisen yhteiskunnallisen joukkovelkakirjalainan, sanoo Kuntarahoituksen varainhankinnasta vastaava Antti Kontio.

Transaktion tiedot:

Issuer:Municipality Finance Plc (MuniFin)
Rating:Aa1 / AA+ (Moody’s/S&P – both stable)
Issue size:EUR 500mn (no-grow)
Payment date:14th October 2020 (T+6)
Maturity date:14th October 2030
Coupon:0.0%
Re-offer price:101.992%
Re-offer yield:-0.1970%
Re-offer vs. mid swaps:+2bps
Re-offer vs. benchmark:DBR 0% 08/2030 + 30.7bps
Lead managers:Danske Bank, NatWest Markets, Nomura, Nordea

Lisätietoja:

Joakim Holmström, johtaja, pääomamarkkinat, puh. 09 6803 5674

Antti Kontio, osastonjohtaja, varainhankinta, puh. 09 6803 5634

Kuntarahoitus suunnittelee toimintamallin ja organisaation uudistamista

Muutoksella pyritään luomaan entistä parempia edellytyksiä asiakas- ja työntekijäkokemuksen parantamiseen, toiminnan sujuvoittamiseen sekä laadun parantamiseen.

– Keskeisenä tavoitteena alustavasti suunnitelluissa muutoksissa on joustava ja sujuva toimintamalli, joka varmistaa Kuntarahoitus-konsernin asiakaslähtöisen toiminnan myös pidemmällä aikavälillä, taustoittaa Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio.

Kuntarahoitus käynnistää suunnitelmien käsittelemiseksi yhteistoimintaneuvottelut, jotka koskevat koko Kuntarahoitus Oyj:n ja sen tytäryhtiön Rahoituksen neuvontapalvelut Inspira Oy:n henkilöstöä. Alustavasti suunnitellut toimenpiteet voivat toteutuessaan johtaa muutoksiin tehtävänkuvissa sekä enintään 15 työsuhteen päättymiseen. 

Lisätietoja

Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio, puh. 050 3377 953

Lassi Vuorela: Kuntakiinteistöjen energiatehokkuusinvestointien määrä ei vastaa niiden kysyntää

Syklin ja Kuntaliiton laatiman kyselyn[1] perusteella kuntien suurin este energiatehokkuusinvestoinneille on niukat henkilöstöresurssit (95 % vastaajista). Lisäksi vähintään 75 % kunnista kokee muun muassa investointivarojen puutteen, työlään hankintamenettelyn ja puutteellisen tuntemuksen energiatehokkuusinvestointien taloudellisista vaikutuksista esteiksi energiatehokkuusinvestoinneille.

Allekirjoittanut kokee, että syyt kumpuavat ainakin osittain oman potentiaalin aliarvioimisesta ja kummitustarinoista. Kuntasektorilta löytyy oivallisia mallisuorituksia energiaratkaisuista ja hankintamenetelmistä. Energiatehokkuutta ei tarvitse pelätä.

Kuntarahoitus haastatteli Jyväskylän Tilapalvelun energia-asiantuntijaa Tero Hirvelää sekä Tampereen Tilapalvelun Kiinteistöpäällikköä Jussi Kuoppalaa. Keskusteluissa puitiin haastateltavien kokemuksia energiatehokkuusinvestoinneista ja esiin nousi yksiselitteinen lääke kuntien tietämättömyyteen ja osaamattomuuteen; tekeminen ja tekemisen kautta oppiminen.

Talotekniikka on kehittynyt huimaa vauhtia. Automaatio ja etähallinta ovat tulleet osaksi kiinteistöjen energiankulutuksen hillitsemistä ja alalla hyödynnetään jo koneoppimista. Energiaa säästäviä erikoislaitteita löytyy joka lähtöön ja on ymmärrettävää, ettei asiaan perehtynyt tunne koko valikoimaa tai niiden potentiaalia.

Ainakin Jyväskylä ja Tampere ovat hyödyntäneet yksityisen sektorin osaamista energiahankinnoissaan, vaikka ovat tottuneita tekijöitä. Asiantuntijoiden käyttö tuntuu olevan välttämätöntä vähänkään merkittävämmissä hankkeissa. Henkilöstöresurssien ja oman osaamisen puutteen voi selättää hyödyntämällä ulkoista osaamista tarpeen mukaan. Omien taitojen kehittyessä ulkopuolisten asiantuntijoiden rooli pienenee ja energiatehokkuusinvestoinneista tulee rutiinia. Tampereella energiatehokkuusinvestoinnit ovat mukana jokapäiväisessä tekemisessä kaikissa kiinteistöhankkeissa ja toimintapa on osaltaan auttanut saavuttamaan paikan Suomen energiatehokkaimmat kaupungit Top 3:ssa. Miksei mikä tahansa kunta tai kaupunki voisi toimia samoin?

Ylläpidon osalta tarvitaan myös lisää kokemusta. Laitteiden säätömahdollistuneet ovat monipuolistuneet ja olemme siirtyneet eteenpäin menneestä ajasta, jossa kiinteistön lämmitystä säädetään kääntämällä kaukolämpölaitteen vipua asennosta toiseen. Kuntien huoltohenkilöstön kouluttautuminen nykyaikaiseen kulutuksen seurantaan ja säätöjen optimointiin palkitsisi kymmenien prosenttien säästöillä kiinteistöjen energiankulutuksessa. Pienellä varauksella kuitenkin totean, että ylläpidossa on syytä oppia tuntemaan omat rajansa; mitä kannattaa tehdä itse ja mitä kannattaa ulkoistaa.

Taloudellisten syiden ei tulisi olla este energiatehokkuusinvestoinneille, vaan pikemminkin yksi perusteluista. Energiatehokkuusratkaisuja on kaiken kokoisia ja kokonaisuuden voi räätälöidä omalle budjetilleen sopivaksi. Saatavilla on myös hankintamalleja, joissa säästötakuut pienentävät kunnan riskiä hankinnan taloudellisesta kannattavuudesta. Esimerkiksi Akaan kaupunki uudisti ESCO-hankkeella kahdeksan rakennuksen energiaratkaisut, sisältäen muutoksia lämmitysmuotoihin. Hankinnan arvo oli 480 000 euroa, energiasäästöt 74 000 euroa vuodessa ja myönnetyt tuet 144 000 euroa. [2] Sijoituksen tuotto alussa oli siten 15 % ja tukien jälkeen 22 %. Lisäksi ESCO-toimija antoi 100 % säästötakuun.

Ammattisijoittaja kaataisi pöytäseurueelleen lasilliset talon kalleinta kuohuvaa tehdessään yhtä onnistuneen sijoituksen.

Niukat henkilöstöresurssit, tiedon ja taidon puute, energiatehokkuusinvestointien taloudellisten vaikutusten epävarmuus, työläs hankintaprosessi – näihin yleisimpiin ongelmakohtiin on apu ja ratkaisut saatavissa.

Lassi Vuorela

Kirjoittaja työskentelee analyytikkona Kuntarahoituksen tytäryhtiössä Inspirassa, joka tarjoaa talouden ja rahoituksen neuvonantopalveluita kuntasektorille ja sosiaaliseen asuntotuotantoon. Hän on erikoistunut kuntien tilahankkeisiin.

[1] Sykli & Kuntaliitto, 2018, Kysely kuntien toimitiloista vastaaville virkamiehille ja energia-asioihin perehtyneille asiantuntijoille

[2] Motiva, Akaan kaupungin ESCO-hanke, www.motiva.fi

Kahden miljardin kaupunginosa – Kuopion Savilahti hakee Suomesta vertaistaan

Savilahden alueella Kuopion keskustan länsilaidalla on jo pitkään toiminut yksi kaupungin merkittävimmistä osaamiskeskittymistä. Kuopion keskussairaalan rakentaminen silloiseen Savilahden maalaismiljööseen aloitettiin jo 50-luvulla, ja alue on toiminut myös Kuopion yliopistoelämän kotina jo viidettä vuosikymmenettä.

Vuosikymmenien saatossa Savilahden alue on houkutellut entistä enemmän opetus- ja koulutusorganisaatioita sekä yritystoimintaa. Tätä nykyä Savilahti on koti lähes 240 yritykselle ja kolmelle eri koulutusasteelle. Tämä on kuitenkin vasta alkua: Vuoteen 2030 mennessä Savilahden alueelle tavoitellaan yli seitsemää tuhatta uutta asukasta, kuutta tuhatta työpaikkaa ja seitsemää tuhatta opiskelijaa. Alueelle rakennetaan yli 600 000 kerrosalaneliömetriä uutta tilaa.

Antti Niskanen vastaa Savilahden alueen kehittämisestä laajan kumppaniverkoston voimin. ”Maaliin mennään yhdessä”,
Niskanen toteaa.

Näihin neliöihin lukeutuu myös Savon ammattiopiston uusi kampusalue, joka on osin Kuntarahoituksen rahoittama.

Vastaavan kokoluokan hankkeita ei Suomessa montaa ole, ja valmistuessaan Savilahden alueen kehittämiseen on investoitu arviolta puolestatoista kahteen miljardia euroa.

Kuopion kaupungin hankejohtaja Antti Niskanen vastaa alueen kehittämisestä ja kunnianhimoisista tavoitteista. Niskasen mukaan erityisen Savilahdesta tekee sen keskeisyys: alueelta on vapautunut puolustusvoimien ja kaupungin puutarhojen tontteja, joiden sijainti ei jätä toivomisen varaa.

– On aivan ainutlaatuista, että tällaista kokonaisuutta päästään rakentamaan aivan keskustan kupeeseen – käytännössä torin viereen, Niskanen kuvaa. – Alue on paitsi optimaalinen työpaikoille, myös asumiselle. Asuminen onkin aivan uusi toiminto, joka Savilahdelle nyt rakennetaan. Konseptiajatuksena meillä on ollut se, että alueelle tiivistyvät kaikki elämän eri osa-alueet; koulutus, työ, asuminen ja vapaa-aika, Niskanen jatkaa.


Kestävät ratkaisut vastuulliseen kaupunginosaan 

Savilahden alue on yksi Kuopion seudun tärkeimmistä kärkihankkeista. Ainutlaatuisen alueesta tekee sen monimuotoisuus ja keskeisyys, mutta myös upea luonto ja järvimaisema.  

–  Teemme paljon kehitysprojekteja paitsi fyysiseen kaupunkiympäristöön, mutta myös bisnekseen liittyen. Pidämme ovet avoinna tulevaisuutta varten, Niskanen kertoo. – Esimerkiksi Kuopion Energia rakentaa alueelle laajaa kiinteistöjen jäähdytysjärjestelmää, joka toimii läheisen järven syvänteistä saatavalla viileällä vedellä. Myös katuinfraa on uudistettu laajasti tulevia kevyen liikenteen väyliä ja julkista liikennettä silmällä pitäen.


On aivan ainutlaatuista, että tällaista kokonaisuutta päästään rakentamaan aivan keskustan kupeeseen – käytännössä torin viereen.


Savilahden alueen suunnittelutyötä ohjaa kolmiosainen visio, jonka alueen eri toimijat ovat työstäneet yhdessä. Vision kolme pääteemaa ovat uniikki yhdistelmäyhdessä enemmän ja inspiroiva ympäristö.

Uniikilla yhdistelmällä kuvataan Savilahden tapaa yhdistää kaikki elämän osa-alueet – työ, opiskelu ja vapaa-aika – yhteen kaupunginosaan. Vision toinen osa-alue, yhdessä enemmän, puhuu alueen yhteisöllisyyden puolesta. Yhteisöllisyys ilmenee esimerkiksi alueen lukuisissa yhteiskäyttöratkaisuissa: siinä, miten koulutuskeskusten jaetut liikunta- ja väestönsuojatilat rakentuvat vanhoihin puolustusvoimilta vapautuneisiin kalliobunkkereihin sekä siinä, miten alueen pysäköintihaasteisiin on vastattu yhteiskäyttöisellä vuoropysäköinnillä. Vision kolmas kantava teema, inspiroiva ympäristö, koostuu Savilahden tunnusomaisesta urbaanin kaupunkielämän ja puhtaan pohjoissavolaisen järvimaiseman sekoituksesta.


Luonto on aina läsnä uudistuvalla Savilahden alueella.


Alueen yhteisöllinen suurhanke  

Valmiille Savilahden alueelle kaavaillaan tilaa yli seitsemälle tuhannelle asukkaalle. Koulujen ja yliopiston läheisyyteen rakentuvat opiskelija-asunnot tuovat Savilahteen paljon uutta väkeä seudun ulkopuolelta, mutta myös kuopiolaisia uusi alue kiinnostaa varmasti. Alueesta halutaan monipuolinen ja moni-ikäinen, ja sen palvelut rakentuvat toimimaan kaikenikäisille.  

Savilahtea suunnitellaan ja rakennetaan laajan yhteistyö- ja kumppanuusverkoston voimin. Yhteisöllisiä työtapoja ovat esimerkiksi olleet työpajat, mielipidekyselyt sekä Iloa ja valoa -tapahtuma, jossa kuopiolaiset ovat saaneet tutustua suurhankkeen suunnitelmiin ja Savilahden kehityksestä vastaavat toimijat kuulla näkemyksiä suoraan kaupunkilaisilta. 

– Näin valtavaa hanketta on mahdotonta tehdä yksin. Jokainen päivä tuo uudet haasteet, mutta kaikesta selvitään toimivan yhteisön ja kumppaniverkoston avulla, Niskanen summaa. – Kantava ajatus koko suunnittelussa on ollut, että alueesta halutaan tehdä yhteinen juttu – sitä kautta olemme saaneet sitoutettua laajan porukan mukaan hankkeeseen, ja maalia kohti mennään yhdessä, Niskanen kehuu.



Teksti: Elisa Korhonen & Roope Huotari
Pääjutun kuvat: Arkkitehtitoimisto AJAK & Sanna Pietikäinen, Kuopion kaupunki
Kainalojutun kuva: Työyhteenliittymä LUON Savilahti

Timo Vesala: Talouden uudistuminen käynnistyy kunnolla vasta pandemian jälkeen – uudistumiskykyä silti vahvistettava jo nyt

Koronapandemian talousvaikutusten lievittämisessä on toistaiseksi keskitytty tuotantokapasiteetin varjelemiseen. Pyrkimyksenä on ollut, että talouden perusrakenteet eli yritykset ja työpaikat saataisiin säilymään epidemian yli edes suunnilleen samanlaisessa iskussa kuin kriisiin tultaessa.

Tämä on hyvä peruslinjaus niin kauan kuin pandemian akuutti vaihe jatkuu – tarpeetonta konkurssiaaltoa ja työttömyyden nousua on nykyisessä suhdannetilanteessa järkevää torjua. Samanaikaisesti on kuitenkin siirrettävä katse myös pandemian jälkeiseen aikaan. Koronakriisi voi pysyvästi muuttaa monia kulutustottumuksia ja talouden toimintamekanismeja. Siksi tuotantorakennetta ei voi pitkäkestoisesti yrittää jäädyttää pandemiaa edeltäneeseen muotoonsa vaan talouden uudistuminen on saatava käyntiin.

Tuottavuuskasvua ja kestävää kehitystä edistävillä julkisilla investoinneilla on eittämättä oma roolinsa, samoin panostuksilla ihmisten osaamiseen ja syrjäytymisen ehkäisyyn. Lisäksi erityistä huomiota on kiinnitettävä tuotantorakenteen markkinaehtoiseen uudistumiskykyyn. Yksityisten yritysten teknologiavalintoja ja liiketoimintamalleja ei voi julkisen vallan taholta liikaa ohjailla. Tarmoa kannattaa keskittää siihen, että yritysten innovaatio- ja investointitoiminnalle olisi mahdollisimman otolliset olosuhteet.

Suomessa yritysrakenteen uudistumiskyky tarvitsee tuekseen toimintaympäristön uudistuksia. Rakenneuudistusten tarve kohdistuu ainakin sosiaali- ja terveyspalveluihin, sosiaaliturvaan, verotukseen, koulutusjärjestelmään sekä työmarkkinoihin. Tehtävää siis riittää eikä onnistuminen ole helppoa. Poliittisesti rakenneuudistusten vaikeusastetta lisää, että lyhyellä aikavälillä reformit saattavat heikentää joidenkin väestöryhmien asemaa mutta tuottavat koko yhteiskuntaa hyödyttäviä tuloksia vasta ajan kanssa. 

Lähivuosien tärkeimpiä kysymyksiä onkin, missä määrin uudistuspolitiikassa onnistutaan. Koko Euroopan tasolla on ilmeinen riski, että finanssipolitiikka päätyy samanlaiseen pattitilanteeseen, johon rahapolitiikka on jo ajautunut. Rakenteita säilyttävästä syömävelkakierteestä ei luovuta, koska siitä ei lyhyen aikavälin haasteiden vuoksi uskalleta päästää irti. Puhutaan Japanin tiestä: talouden kasvupotentiaali kuihtuu ja velkataakka kasvaa.

EU:n elvytyspaketti tarjoaa jäsenmaihin satojen miljardien edestä uutta pelivaraa seuraavien kolmen vuoden aikana. Näiden varojen järkevä, tulevaisuuden kasvuedellytyksiä vahvistava käyttö on EU-maille todellinen näytön paikka. Toivokaamme, että Euroopassa talouden uudistuminen saa vihdoin kaipaamansa piristysruiskeen.

Merkittävistä makroriskeistä huolimatta pörssikurssien trendinomainen toipuminen on kesäkuukausina jatkunut. Osakemarkkinat arvioivat, että talouden pahin sukellus on jo ohi, ja rokotteesta saataneen viimeistään ensi vuonna apua pandemian hallinnassa. Negatiiviset (reaali-)korot ovat myös ylläpitäneet markkinoiden riskinottohalukkuutta. Viruksen toinen aalto on silti omaisuusarvojenkin kannalta keskeisin riskitekijä.

Timo Vesala

Kirjoittaja on Kuntarahoituksen pääekonomisti.


Lue Vesalan aiempia kommentteja ja blogikirjoituksia:

”Miksi ei?” – Tämän kysymyksen lopputuloksena Äänekoskelle syntyi maailman ensimmäinen nollaenergiajäähalli

Vastavalmistuneen Äänekosken Suolahden jäähallin energiatehokkuus on maailman paras. Alansa edelläkävijähankkeena tunnettu jäähalli rahoitettiin Kuntarahoituksen vihreällä lainalla ja sen tuottamalla ylijäämäenergialla lämpenevät myös viereinen koulu ja uimahalli.

Äänekoskella tippui kiekko jäähän elokuun viimeisenä perjantaina. Parissa tunnissa loppuunmyyty hallillinen pääsi seuraamaan, kun liigajoukkueet JYP ja Pelicans ottivat toisistaan mittaa harjoitusottelussa Suolahden uuden jäähallin avajaisissa.

– Halli saatiin aikataulussa maaliin ja avajaiset olivat menestys poikkeusajasta huolimatta. Liigamatsi laittoi jään heti tositestiin kovimpaan mahdolliseen kulutukseen, kertoo jäähallin rakennuttajan Proavera Oy:n toimitusjohtaja Antti Virmanen.

Suolahden jäähalli on odotettu panostus Äänekosken urheilutoimintaan. Uusi halli korvaa vuosikymmeniä palvelleen kylmän pressuhallin ja tuo laadukkaat liikuntatilat kaupunkilaisille. Jäähalli ei itsessään ole mikään ihme, sillä Suomessa niitä on totuttu näkemään lähes joka pitäjässä. Erityisen kiinnostavan Suolahden jäähallista kuitenkin tekee sen suunnittelu-, rakennus- ja toimintatapa, jonka takia hallia kutsutaan kuvaavasti nollaenergiajäähalliksi.  

– Käytännössä se tarkoittaa sitä, että jäähalli muuttuu energian käyttäjästä sen tuottajaksi. Jäähalli kuluttaa valtavasti energiaa. Se on kuin valtava jääkaappi, jossa varsinaisen jäähdytysprosessin lopputuloksena syntyy lauhdelämpöä. Perinteisessä jäähallissa tämä hukkaenergia pusketaan jääkaapin tapaan ulos harakoille, mutta nollaenergiajäähalli varastoi ja hyödyntää energian, Virmanen kertoo.

Kuulostaa simppeliltä, ja sitä se loppujen lopuksi onkin. Suolahden jäähallia kuvataan edelläkävijäksi, mutta sen energiatehokkuuden aikaansaava teknologia ei ole mitään uutta. Vaikka vihreydestä puhutaan paljon, ei se edelleenkään ole oletusarvo uusien rakennushankkeiden suunnittelussa. Suurin oivallus Äänekoskella on tapahtunut korvien välissä.

– Me yksinkertaisesti päätimme tehdä asiat toisin. Investointi oli tehtävä joka tapauksessa, joten miksi emme olisi tehneet asioita kestävämmin? Kannattaa tarkastella kriittisesti ilmeisintä toimintatapaa ja pohtia, miten sitä voisi parantaa. Silloin ollaan oikeilla jäljillä, Virmanen summaa.

Energiatase hallintaan – hukkaenergian myynnistä lisätuloja

Energiatehokkuus kantavana ajatuksena kalskahtaa kalliilta. Jäähallin rakentaminen on iso projekti missä tahansa kunnassa jo ilman suunnittelun ja toteutuksen miettimistä uusiksi. Virmanen myöntää, että nollaenergiajäähallin alkuinvestointi tuli Äänekoskellakin kalliimmaksi kuin perinteinen jäähalli, mutta vain vähän. Kustannusten tarkastelussa on kuitenkin olennaista suunnata katse pidemmälle kuin projektin alkumetreille.

Suunnittelua ja rakentamistakin merkittävämpi tekijä jäähallin kaltaiselle pitkän elinkaaren hankkeelle on kokonaisenergiatalous, jossa painavat ylläpito- ja käyttökustannukset. Suolahden jäähallin tuottamalla energialla katetaan koko hallin oma lämmöntarve ja käyttöveden lämmitys. Tämän lisäksi energiaa riittää jaettavaksi muillekin.

– Meillä on ollut tavoitteena saada energiataseemme hallintaan eli halli pyörimään mahdollisimman kevyellä käyttötaloudella. Siksi paitsi hyödynnämme, myös myymme tuottamaamme energiaa eteenpäin. Haluamme olla yliomavaraisia eli tuottaa energiaa yli oman tarpeemme ja tehdä energiamyynnistä kannattavaa liiketoimintaa hallille. Jo nyt hukkaenergiallamme lämpiävät myös viereinen koulu ja uimahalli – näin hukkaenergiasta tulee hyötyenergiaa, Virmanen kertoo.

Vihreä rahoitusta myöten

Maailman ensimmäinen nollaenergiajäähalli on rahoitettu Kuntarahoituksen vihreällä lainalla. Vihreää rahoitusta voi hakea hankkeeseen, jossa syntyy selkeitä ja mitattavia ympäristölle hyödyllisiä vaikutuksia. Isossa kuvassa Suolahden jäähalli kuluttaa jopa puolet vähemmän energiaa kuin verrokkijäähallit. Myös yksityiskohtiin on panostettu: kylmäaineena käytetään ympäristöystävällistä hiilidioksidia, jäänhoitokoneet toimivat sähköllä ja sisään ostetaan vain uusiutuvista energialähteistä tuotettua sähköä. Pitkällä ollaan jo, mutta Virmasen tehtävälistalle ilmestyy jatkuvasti uusia ideoita.

– Tässä kokonaisuudessa kaikenkokoisilla asioilla on merkitystä. Seuraava iso projektimme liittyy omavaraisuusasteemme kasvattamiseen. Ensi keväänä vähennämme ostetun sähkön määrää, kun asennamme hallin katolle omat aurinkopaneelimme, Virmanen sanoo.

Suolahden jäähallissa mitataan kaikkea mitä voidaan. Puolitoista tuhatta mittauspistettä tuottaa dataa muun muassa energiatoimituksesta eli siitä, kuinka monta kilo- tai megawattia lauhdetta saadaan tuotettua ja energiaa myytyä. Omat mittarinsa on myös ostetun energian määrälle, jotta sen kehitystä voidaan seurata pitkällä aikavälillä.

Jäähallit ovat alkaneet vihertää

Suolahden jäähalli on ensimmäinen konkreettinen esimerkki vihreästä jäähallista Suomessa ja tiettävästi koko maailmassa. Äänekoski ei kuitenkaan ole ainoa paikka, jossa energiatehokkuutta pohditaan, vaan kiinnostus on kovalla kasvukäyrällä.

– Sellainen fiilis on, että kohta vihertää muuallakin. Hihasta vedetään ja vinkkejä kysytään lähes jokaisella pelireissulla, mikä on vain hienoa. Sanon aina, että kopioikaa vapaasti ja tehkää vielä paremmin, Virmanen kannustaa.

Mitä hanke maksoi ja mitkä ovat toteutustavan valintaperusteet?

Lue lisää hankkeesta Kuntarahoituksen ratkaisupankista.

Mitä hanke maksoi ja mitkä ovat toteutustavan valintaperusteet? Lue lisää Ratkaisupankista.