”Suoraan sorvin ääreen” – tällaista on olla kesätöissä Kuntarahoituksessa

– Olen kiinnostunut julkistaloudesta ja tämän roolin tehtäväkuvaus kuulosti omaan kokemukseeni sopivalta, sanoo Tampereen yliopistossa kauppatieteitä ja pääaineena laskentatointa opiskeleva Elsa Haavisto, joka työskenteli kesän Kuntarahoituksessa Laskenta ja viranomaisraportointi -yksikössä.

– Kuntarahoituksessa kaikilla on hyvä meininki ja halu auttaa. Sain arvokasta kokemusta luottolaitosten maailmasta ja työskentely on vahvistanut ajatustani siitä, että rahoitusala on oma juttu.

Joel Jokinen on gradua vaille valmis rahoituksen opiskelija Vaasan yliopistosta. Hän työskenteli Kuntarahoituksen kesätyöntekijänä jo toista kesää, keskittyen tänä vuonna Suomen Pankille tehtäviin tilastotiedonkeruuraportteihin ja raportoinnin uudistamisprojektiin.

– Halusin palata Kuntarahoitukseen kiinnostavien työtehtävien ja viime kesästä mieleen jääneiden mukavien työkaverien takia. Työtehtävät ovat olleet sopivan haastavia, ja olen oppinut paljon hyödyllisiä ja konkreettisia taitoja, joista uskon olevan apua työelämässä.

– Kuntarahoituksessa työskentely on auttanut minua ymmärtämään, miten monipuolisia työtehtäviä rahoitusalalla on, Jokinen sanoo.

Matematiikkaa Aalto-yliopistossa opiskeleva Matias Koponen työskenteli Kuntarahoituksen riskienhallinnan mallitiimissä.

– Olin kuullut muutamalta pankeissa työskennelleeltä, että työnkuva ja vastuualue saattaa olla melko kapea. Kuntarahoituksessa huomasin, että kaikilla vaikuttaa olevan hyvä kokonaiskuva ja tiimin jäsenet kommunikoivat keskenään matalalla kynnyksellä. Täällä on hyvä asenne uusien ja parempien ratkaisujen jatkuvaan kehittämiseen.

– Pääsin heti alusta alkaen suoraan ”sorvin ääreen”. Tiimiläiset ovat antaneet auliisti omaa aikaansa perehdytystä varten, joten tunnen oppineeni jo todella paljon Kuntarahoituksen riskienhallinnan menetelmistä.

Venla Laine opiskelee Vaasan yliopistossa kauppatieteitä, pääaineenaan taloustiede. Kesän ajan hän työskenteli asiakassuhteet- ja rahoituspalvelut -yksiköissä.

– Kuntarahoituksen monipuoliset työtehtävät ja positiivinen työnantajamielikuva innostivat hakemaan kesätöihin. Opintojen kautta minua kiinnostavat laajat makrotaloudelliset ilmiöt, julkistalous ja vihreä rahoitus.

– Kesätyöntekijöiden viihtyvyyteen on Kuntarahoituksessa aidosti panostettu – meidät on otettu osaksi työyhteisöä. Kesän aikana olen saanut laajan kuvan kuntasektorin rahoitusmaailmasta ja sen monipuolisuudesta. Kiinnostukseni vastuullista rahoitusta kohtaan on lisääntynyt kesän aikana ja näen siinä ison potentiaalin myös tulevaa uraani ajatellen.

Kesätyöpestin päättymisen jälkeen Laine siirtyy syyskuussa Kuntarahoituksessa uuteen rooliin, vastuullisuustraineen tehtävään.

Elmo Martela opiskelee laskentatointa ja rahoitusta Turun Kauppakorkeakoulussa ja työskenteli kesän Credit Risk Analyst -harjoittelijana. Martela haki kesätöihin Kuntarahoitukseen kuultuaan hyvää palautetta aiemmalta kesätyöntekijältä.

– Parasta työssä ovat ehdottomasti olleet omassa työtehtävässä opitut asiat asiakkaiden luottoriskien hallinnasta sekä kokeneempien kollegoiden tuki ja apu.

– Tehtävät ovat olleet vaihtelevia ja mielekkäitä, työkaverit mukavia ja olen voinut vaikuttaa itse työnkuvan sisältöön ja aikataulutukseen. Sain positiivisen kokemuksen luottolaitoksessa työskentelystä ja pienehkön työntekijämäärän ansiosta myös parempaa perspektiiviä eri työtehtävistä ja mahdollisuuksista yrityksessä. Vastaavantyyppisissä analyytikon tehtävissä haluaisin myös jatkossa työskennellä.

Tietotekniikkaa Aallossa opiskeleva Aku Miettilä työskenteli tänä vuonna jo toista kesää Kuntarahoituksen teknologiapalveluissa.

– Ensimmäinen kesä Kuntarahoituksella oli minulle ikimuistoinen ja kehittävä, joten tulin mielelläni takaisin. Kuntarahoituksen infrastruktuuriin perehtyminen ja illanvietot työkavereiden kanssa ovat olleet parasta työssäni. Koen saaneeni Kuntarahoituksessa korvaamatonta kokemusta pankkien tietoliikenneinfrastruktuurista ja yritysmaailman käytännöistä, Miettilä sanoo.

Teksti: Soili Helminen
Kuvat haastatelluilta

Uusi urheilutalo kokoaa ja sujuvoittaa Suodenniemen kyläyhteisön palveluja

Suodenniemeläiset ovat pienestä lukumäärästään huolimatta hyvin aktiivisia palvelujen käyttäjiä. Vanhalla urheilutalolla oli 10000 käyntikertaa vuodessa ja uuteen odotetaan ainakin samaa määrää. Todennäköisesti käyntikertoja kertyy vielä enemmän, koska nyt liikuntatilojen vierestä löytyvät myös kirjastopalvelut. Tarkkoja lukuja päästään arvioimaan, kun kohde on ollut käytössä ensimmäisen täyden vuotensa.  

– Uudessa urheilutalossa palvelut on tuotu helposti saataville: kirjastossakin on helppo asioida samalla, kun kuljettaa lapsia liikuntaharrastuksiin. Kirjastossa on myös kokoustiloja, joissa esimerkiksi seurat voivat pitää kokouksiaan kätevästi, kuvailee Sastamalan tekninen johtaja Kimmo Toukoniemi

Liikuntatiloja suunniteltaessa varauduttiin monipuoliseen lajikirjoon: hallin varustelu taipuu sujuvasti moniin eri pallolajeihin.  

– Sastamala on perinteisesti ollut lentopallokunta, mutta nyt alkuvaiheessa aktiivisinta käyttäjäryhmää ovat tainneet olla futsal- ja sulkapalloharrastajat. Urheilutaloa käyttävät päivittäin myös naapurissa sijaitsevan Suodenniemen koulun oppilaat liikuntatunneillaan. 

Paikallisin voimin rakennetusta saatiin mutkaton palvelupaikka 

Uutta urheilutaloa alettiin miettiä vuonna 2019. Sastamala kartoitti kiinteistöjen tilannetta, ja vanha urheilutalo todettiin huonokuntoiseksi. Laki edellytti vanhaan urheiluhalliin myös erillisen laajarunkoisen rakennuksen tarkastuksen, joka paljasti ettei hallin runko enää täyttänyt rakenteellisia vaatimuksia. 

– Kantava runko oli päässyt huonoon kuntoon ja halli jouduttiin laittamaan käyttökieltoon. Tämä nopeutti suunnitelmia uuden urheilutalon rakentamiseksi. Suunnitelmaksi muodostui tehdä uudesta talosta monipalvelukeskus, jolla saataisiin tiivistettyä ja tuotua suodenniemeläisten palveluja yhden katon alle.    

Urheilutalo on Suodenniemellä ollut perinteisesti kylän eri juhlatilaisuuksien koti. Siksi kiinteistöön rakennettiin myös hyvin varustellut keittiötilat, jotta iltamien ja juhlien tarjoilut on helpompaa järjestää.   

– Kohteen toiminnallisuus oli muutenkin meille tärkeää. Jo suunnitteluvaiheessa korostimme sitä, että tilat on mietittävä arkitoiminnan kannalta toimiviksi ja mutkatonta asiointia tukeviksi. Ratkaisuja on tehty tämä mielessä ja palveluiden tavoitettavuuteen satsattu: esimerkiksi kirjastossa voi asioida kirjastokortilla myös palveluaikojen ulkopuolella.  

Tilojen onnistumisesta Toukoniemi antaa vuolasta kiitosta myös urakoitsijalle. Urheilutalo toteutettiin kokonaisvastuu-urakkana Pirkanmaan Pro-Rakennus Oy:n kanssa. Urakassa höydynnettiin runsaasti paikallista alihankinta- ja aliurakoitsijaosaamista.  

– Voi sanoa, että kaikki tekivät hienoa jälkeä ja rakensivat urheilutaloa melkein kuin omaansa, tekninen johtaja kehuu. – Valvonnan näkökulmasta tämä oli sujuva hanke eikä juuri mistään jouduttu huomauttamaan.  

Avajaiset vetivät tuvan täyteen 

Vihreän rahoituksen mahdollisuus nousi esille Sastamalan kaupungin ja Kuntarahoituksen säännöllisissä tapaamisissa. Toukoniemi esitteli hankkeen suunnitelmia: uusi urheilutalo rakennettaisiin A-energialuokkaan, talotekniikkaan kaavailtiin tehokasta ilmastointikonetta, ja katolle asennettaisiin aurinkopaneelit. Kuntarahoituksen asiantuntijat totesivat panostusten kuulostavan hyvältä: hanke täyttäisi vihreän rahoituksen kriteerit. 

– Totta kai se on meidänkin näkökulmastamme hyvin myönteistä, että tällaista energiatehokasta rakentamista puolletaan ja tuetaan myös talousnäkökulmasta. Kun tilaisuus oli tarjolla, oli vihreään rahoitukseen helppo tarttua, tekninen johtaja kertoo. 

Suodenniemeläiset ovat ottaneet uuden monipalvelukeskuksensa hyvin vastaan. Urheilutalo otettiin käyttöön juuri ennen loppiaista ja tupa oli täynnä. 

– Avajaiset olivat selvästi koko kylän tapahtuma. Kyllä tämä osoittaa, että omat palvelut ovat suodenniemeläisille tärkeä juttu, Toukoniemi kertoo.  

Ensimmäisten kuukausien aikana Toukoniemi odotteli kyläläisiltä palautetta tuoreesta urheilutalosta, mutta sitä ei tullut. Teknistä johtajaa tämä hieman huoletti. 

– Pohdin, että onkohan se nyt varmasti onnistunut myös käyttäjien näkökulmasta. Mainitsin eräälle paikalliselle asukkaalle, että kukaan ei ole urheilutaloon liittyen ottanut yhteyttä. Hän vastasi, että Kimmo, se taitaa kertoa asukkaiden tyytyväisyydestä, kun kenelläkään ei ole mitään huomautettavaa, Toukoniemi nauraa. 

Vihreä rahoitus

Kuntarahoitus myöntää vihreää rahoitusta hankkeisiin, joissa syntyy selkeitä ja mitattavia positiivisia ympäristövaikutuksia. Tavallista lainaa tai leasingia edullisempaa vihreää rahoitusta on myönnetty vuodesta 2016, ja tänä päivänä rahoituksen piirissä on lähes 200 hanketta Helsingistä Inariin.

Lue lisää vihreästä rahoituksesta



Teksti: Tuomas Mäkinen
Kuva: Suvi Isosävi, Sastamalan kaupunki

Kuntarahoituksen suhdanne-ennuste Q3/2023 julkaistaan 12.9. klo 13 – osallistu tapahtumaan verkossa!

Kuntarahoituksen vuoden 2023 kolmannen suhdanne-ennusteen esittelyssä pureudutaan Suomen lähivuosien kasvunäkymiin sekä kuntatalouden kehityssuuntiin pääekonomisti Timo Vesalan, toimitusjohtaja Esa Kallion ja kuntatalouden senior-asiantuntijan Lauri Pekkilän johdolla.

Aika: tiistaina 12.9.2023 klo 13–14
Paikka: verkkotapahtuma
Ilmoittautuminen: Ilmoittaudu tilaisuuteen täällä. Tilaisuuden esitysmateriaali lähetetään kaikille tapahtumaan osallistuville tapahtuman jälkeen. Jos et pääse mukaan tapahtumaan, voit tilata esitysmateriaalin täällä.

USA:n talous käy kuumana, Euroopassa syksy alkaa viileämmin – Kuntarahoituksen markkinakatsaus 08/2023 on julkaistu

Alkuvuoden talouskasvu on ylittänyt odotukset lähes kaikkialla länsimaissa, sanoo Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala yhtiön elokuun markkinakatsauksessa. Yhdysvalloissa makrotalouden uutisvirta on jatkunut vahvana läpi kesän, Euroopassa taloutta ovat kannatelleet valtioiden energiatuet, palvelualojen vahva veto sekä korkea työllisyys ja Suomessakin bkt-kasvu elpyi vuoden ensimmäisellä puoliskolla odottamattoman paljon.

Yhdysvalloissa talous ei näytä jäähtymisen merkkejä vielä syksyn kynnykselläkään. Euroopassa tilanne on toinen.

– Kiristynyt rahapolitiikka vaikuttaa talouteen viiveellä, ja loppuvuodelle suhdanneodotus on jo selvästi heikentynyt. Näkymät ovat synkentyneet erityisesti teollisuudessa ja rakentamisessa, mutta myös palvelualojen kasvussa paras terä on taittumassa, pääekonomisti Vesala arvioi.

Maailmantalouden ykkösriskinä Vesala pitää Kiinaa, jonka taloudesta kantautuu nyt lähes yksinomaan huonoja uutisia.

– Koronarajoitusten poistumisen jälkeen kotimarkkinoiden elpyminen ei ole jatkunut Kiinassa toivotusti. Kiinteistömarkkinoiden ongelmat ovat syventyneet, eikä vientikään vedä entiseen malliin, Vesala pohtii.

Kasvuyllätykset mutkistavat keskuspankkien työtä

Pääekonomisti arvioi pahimman inflaatiopiikin olevan takanapäin, mutta kuluttajahintojen kehitykseen liittyy yhä epävarmuutta.

– Euroopassa talouden tasapainottumista hidastavat erilaiset rakenteelliset jäykkyydet, ja EKP:n on vaikea arvioida, milloin rahapolitiikkaa on riittävästi kiristetty, Vesala selventää.

Markkinat odottavat Euroopan keskuspankilta enää yhtä koronnostoa. Korkohuippu saatetaan saavuttaa syksyn aikana, mutta sitkeän pohjainflaation ei odoteta antavan EKP:lle sijaa nopeisiin koronlaskuihin.

Peli on yhä auki myös Yhdysvalloissa. Kesän positiivisilla talousyllätyksillä on kääntöpuolensa, muistuttaa Vesala.

– Kasvun piristyminen ja kireät työmarkkinat voivat yhä vaikeuttaa hintapaineiden talttumista. Markkinoiden toiveissa Fed olisi jo koronnostonsa tehnyt, mutta mitenkään varmaa se ei ole.

Suomessa ostovoiman luisu on pysähtymässä

Suomen talous on kasvanut pitkälti palvelualojen varassa. Teollisuudessa ja rakentamisessa suhdanne on kääntynyt jo selvästi heikompaan suuntaan. Kuluttajille on onneksi luvassa helpotusta.

– Palkankorotusten myötä kuluttajien ostovoiman lasku on onneksi pysähtymässä, mikä yhdessä vahvan työllisyyden kanssa on hyvä vastalääke suhdanneluisua jyrkentäville voimille.

Alkuvuoden kasvuyllätys sysää matalasuhdannetta myöhemmäksi, sanoo pääekonomisti Vesala.

– Vuosi 2023 saattaa osoittautua ennustettua vahvemmaksi, mutta vuoden 2024 kasvuarvoihin liittyy suuria kysymysmerkkejä – ei vähiten rakentamisen äkkijarrutuksen vuoksi.

Kuntarahoituksen syyskuun suhdanne-ennuste julkaistaan tiistaina 12. syyskuuta. Ilmoittaudu julkaisutapahtumaan klo 13–14 täällä tai tilaa esitysmateriaali täällä.

Talouden mallinnus tarjoaa tietoa hyvinvointialueen johtamiseen

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen toiminta polkaistiin pystyyn tyhjästä puolessatoista vuodessa. Taustalla ei ollut pohjaorganisaatiota kuten sairaanhoitopiiriä tai alueellista kuntayhtymää, jonka päälle hyvinvointialue olisi voitu rakentaa. Tämän vuoden alusta lähtien Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue on vastannut lähes 500 000 uusimaalaisen sosiaali- ja terveys-, pelastustoimen palvelujen sekä opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelujen järjestämisestä.

Talousjohtaja Ville Rajahalme siirtyi Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen palvelukseen Nurmijärven strategia- ja talousjohtajan paikalta marraskuussa 2021. Vuosi 2022 käytettiin organisaation ja prosessien rakentamiseen.

– Meillä ei ollut organisaatiorakennetta, vahvistettuja toimintakäytänteitä kuten henkilöstöpolitiikkaa tai järjestelmäarkkitehtuuria, joiden päälle olisimme voineet hyvinvointialueen rakentaa. Kaikki piti luoda tyhjästä ja tätä työtä olikin tekemässä yhteensä useita satoja henkilöitä, Rajahalme kertoo.

Loppuvuodesta 2022 katse talouden ja toiminnan suunnittelussa haluttiin siirtää tulevaisuuteen.

– Olin jo Nurmijärvellä tehnyt pitkän aikavälin talouden mallintamista. Kunnissa, joissa on mittava investointitalous, 1–3 vuoden tarkastelujänne on kokonaistalouden suunnittelun kannalta aivan liian lyhyt. Sama koskee myös hyvinvointialuetta, Rajahalme sanoo.

Hyvinvointialueella haluttiin päästä eroon pistemäisestä talouden tarkastelusta ja projektiluontoisesta mallintamisesta.

– Tarvitsimme työkalun rullaavaan talouden mallintamiseen ja ennusteen päivittämiseen useasti vuodessa. Tällaisen työkalun Inspira pystyi meille tarjoamaan, Rajahalme jatkaa.

Tarpeisiin räätälöity työkalu valmiiksi parissa kuukaudessa

Työkalun haluttiin auttavan talouskehityksen ennakoinnissa sekä talouden ja toiminnan suunnittelussa. Laskentamallin tuli olla sellainen, jolla pystytään mallintamaan helposti, mutta riittävän tarkasti hyvinvointialueen kokonaistalouden kehitystä huomioiden sekä käyttötalous ja investointitalous.

Excel-työkalu rakennettiin ketterän toteutuksen menetelmin osio kerrallaan parissa kuukaudessa. Ensin Inspira kartoitti käyttötarpeet ja sanallisti käyttötapaukset, minkä jälkeen tarpeet priorisoitiin ja aikataulutettiin toteutussuunnitelmaan.

Ensimmäisessä yhteisessä työpalaverissa sovittiin tavoitteista. Seurantapalavereissa tarkasteltiin ja validoitiin valmistuneita toiminnallisuuksia parin viikon välein. Viimeisissä palavereissa tarkastettiin laskentasäännöt. Rajahalmeen lisäksi projektissa hyvinvointialueelta oli mukana taloussuunnittelupäällikkö, joka huolehti siitä, että työkalu teknisesti tuottaa ne tiedot, jotka ovat keskeisiä kokonaistalouden mallintamisen näkökulmasta.

– Työkalu saatiin pystyyn todella tehokkaasti. Yhteistyö sujui erittäin hyvin ja Inspiran työ on ollut laadukasta, Rajahalme iloitsee.

Työkalussa on omat osiot käyttötalouden, investointien, skenaariotarkasteluiden, taseen ja tuloslaskelman sekä rahoituslaskelman tarkastelemiselle. Vaikka työkalu on ollut vasta koekäytössä, tiedetään jo nyt, että sillä tullaan laatimaan tärkeimmät talouden mallinnukset. Käyttötalouden mallintamista on tarkoitus jatkokehittää vielä myöhemmin lisää.

Tietoon perustuvaa johtamista

Miltä hyvinvointialueen talous näyttää nyt, noin puoli vuotta toiminnan käynnistymisen jälkeen?

– Meillä on sama tilanne kuin lähes kaikilla muillakin hyvinvointialueilla. Tämän vuoden talousarvio on vahvasti alijäämäinen. Paineita on paljon, talous on saatava tasapainoon vuosikymmenen puoleen väliin mennessä. Meillä on käynnissä palvelustrategian laatiminen ja siihen liittyy talouden tasapainottaminen. Pyrimme keskittymään rakenteellisiin muutoksiin, jotka kantavat hedelmää pitkällä aikavälillä. Myös lyhyemmän aikavälin säästökeinoja tarkastellaan, mutta niiden painoarvo halutaan pitää kokonaisuudessaan pienenä, Rajahalme kuvailee.

Tulevat talousarviovalmistelut nojaavat Inspiran kanssa yhteistyössä laaditun työkalun tuottamiin ennusteisiin. Rajahalme kannustaa yleisesti muitakin organisaatioita talouden pitkän aikavälin mallintamiseen.

– Pitkän aikavälin ennustaminen auttaa johtamaan julkista palveluntuotantoa strategisemmin ja ammattimaisemmin. Jos pitkän aikavälin talouden kuvaa ei tarjota päätöksenteon tueksi, on myös vaikea tehdä pitkäjänteisiä päätöksiä. Tarjolla on kohtuuhintaisia ja helppokäyttöisiä työkaluja, joita myös mahdolliset uudet työntekijät oppivat nopeasti käyttämään, Rajahalme painottaa.


Artikkeliin täydennetty Rajahalmeen titteli, talousjohtaja, 23.8.

Teksti: Hannele Borra
Kuva: Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue / Pyry Antero

”Tuleva vuosi on hyvinvointialueille totuuden hetki” – Keski-Suomessa kurotaan umpeen 51 miljoonan alijäämää

Vastuu sosiaali- ja terveyspalveluista sekä pelastustoimesta siirtyi vuodenvaihteessa kunnilta hyvinvointialueille. Miten uudistus on sujunut Keski-Suomessa?

”Vuodenvaihteessa tavoitteena oli toteuttaa turvallinen siirtymä. Siinä sanoisin, että tavoitteet saavutettiin onnistuneesti: kouluarvosanaksi antaisin 8 ½.

Asiakkaiden näkökulmasta palvelut siirtyivät ilman isoja muutoksia: näkyvin ero oli varmaan, että terveyskeskusten ikkunoihin tulivat uudet hyvinvointialueen logot. Henkilöstön kannalta palkanmaksu oli iso koeponnistus. Tammikuun 13. oli noin 9 500 hyvinvointialueen työntekijän palkkapäivä: vajaa 70 ei saanut palkkaa, mutta tämä päästiin korjaamaan viimeistään seuraavana päivänä, ja noin kolmellasadalla oli haasteita palkanlisien kanssa. Kokonaisuutena se sujui kuitenkin melko hyvin.

Haasteista on mainittava IT-järjestelmät. Henkilöstöä tuli 26 organisaatiosta ja erityisesti uudet kirjautumistavat vaativat aikaa, ennen kuin ne alkoivat muodostua rutiiniksi. Tältä osin voi nöyrästi myöntää, että olisimme organisaationa voineet onnistua paljon paremminkin.”

Keski-Suomen hyvinvointialueella toimii 22 kuntaa. Miten yhteistyö kuntien kanssa on lähtenyt käyntiin?

”Yhteistyötä tehtiin ahkerasti etenkin vuodenvaihteessa. Hyvinvointialueella ei ollut vielä valmista organisaatiota loppuvuodesta 2022, joten kunnat auttoivat meitä paljon esimerkiksi taloushallinnon asioissa. Vastaavasti tammikuun 1. päivä meille siirtyneet henkilöt tukivat kuntia tilinpäätöksissä ja auttoivat saamaan viimeiset asiat kirjoihin ja kansiin.

Yhteistyö on edelleen äärimmäisen tärkeää, vaikka hyvinvointialueen toiminta onkin käynnistynyt ja eletään uutta aikaa. Kuntien kanssa on löydyttävä paljon yhteistä pintaa, jotta saadaan turvattua jatkumo asiakkaiden palveluissa.

Olemme pitäneet viikoittaisia keskustelutilaisuuksia hyvinvointialueen johdon ja kuntajohtajien välillä etäyhteyksin, ja kerran kuussa on pyritty kokoontumaan kasvokkain. Aluepoliitikot ovat myös jalkautuneet kuntakierroksille kuulemaan ajatuksia ja palautetta henkilökunnalta, kuntajohdolta ja tietysti ihan tavallisilta keskisuomalaisilta. Kesällä hyvinvointialueen ylin johto vieraili viiden työpäivän ajan kunnissa ja eri toimipisteissä ympäri Keski-Suomea. Vierailuista halutaan vakituinen käytäntö ja osa arkea.”

Mitä on työpöydälläsi juuri nyt?

”Keski-Suomen hyvinvointialueen strategia hyväksyttiin ensimmäisten joukossa kesällä 2022. Nyt viemme sitä käytäntöön. Strategiaan kuuluu esimerkiksi tuottavuusohjelma, jossa kurotaan umpeen hyvinvointialueen 51 miljoonan euron alijäämää. Siinä riittää tehtävää tuleville kuukausille ja vuosille.

Tuleva vuosi on hyvinvointialueille totuuden hetki. Tänä vuonna budjettimme oli pitkälti suuntaa antava, koska vertailuluvut saatiin kunnilta. Seuraavassa budjetissa takana on vuosi itsenäistä elämää, joten rivejä voidaan verrata hyvinvointialueen omiin lukuihin. Silloin nähdään, miten organisaatio toimii ja mihin talous asettuu.”

Millaisia asioita aiot edistää hyvinvointialueen johdossa?

”Hyvinvointialueen strategiassa puhutaan paljon ihmislähtöisyydestä. Sitä aion itsekin tuoda esiin joka käänteessä. Tässä työssä ihminen on kaikki kaikessa, oli sitten kyse asiakkaista, työkavereista tai sidosryhmistä.

Johtajana pyrin noudattamaan ’servant leadership’ -ajattelua eli palvelevan johtamisen mallia. Minun tärkein tehtäväni on varmistaa, että muu organisaatio onnistuu työssään. Se vaatii psykologista turvallisuutta: sellaista ilmapiiriä, jossa virheitä ei tarvitse pelätä eikä epäkohdista vaieta.”

Mitä kaikkea olet tehnyt työurallasi?

”Minulla on pitkä tausta teollisuudessa, mikä on aika poikkeuksellista tällä alalla. Nuorena diplomi-insinöörinä vedin Lindströmin pesulaa Konalassa. Sittemmin olin kännykkäbisneksen ja energiateollisuuden palveluksessa Kaakkois-Aasiassa ja Kiinassa. Vuonna 2016 palasin Suomeen, ensin toimitusjohtajaksi hammashoitoalan yritykseen ja sitten Islab-laboratoriokeskukseen. Keski-Suomeen siirryin Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin johdosta.

Olen siis ammattijohtaja ja taustani on aika kirjava. Muutos on yhdistävä tekijä. Olen käynnistänyt toimintaa kuudessa eri yrityksessä ja tehnyt viisi isoa suunnanmuutosta eri toimialoilla ja eri puolilla maailmaa. Kun iso muutos on käynnissä, ihmiset haluavat lopulta aika samanlaisia asioita: perusturvaa, työtä, sitä että itse voi hyvin ja firma voi hyvin.”

Mitä kirjaa, sarjaa, elokuvaa tai podcastia suosittelisit?

”Suosittelen lämpimästi Paula Kilpisen kirjaa ’Inhimillinen strategia’ kaikille, jotka pohtivat strategian toiminnallistamista. Se on ensimmäinen suomalainen johtamiskirja, jossa ihminen on kaiken keskellä. Tutustuin Paulaan pari vuotta sitten, ja hän toimi hetken mentorinani. Olen saanut todella paljon irti keskusteluistani Paulan kanssa, ja samat oivallukset näkyvät kirjassakin.”

Kenen kunta- tai aluevaikuttajan mietteitä haluaisit kuulla seuraavaksi?

”Kuntayhteistyö on hyvinvointialueille toiminnan kulmakivi ja erittäin tärkeää myös alueen asukkaille. Hankasalmen kunnanjohtaja Matti Mäkinen johtaa kunnanjohtajien verkostoa Keski-Suomessa. Olisi mukava kuulla Matin ajatuksia yhteistyöstä kuntien ja hyvinvointialueen välillä.”

JAN TOLLET
Työ: Hyvinvointialuejohtaja, Keski-Suomen hyvinvointialue
Koulutus: DI, eMBA
Syntynyt: 1966
Kotoisin: Helsingistä
Asuu: viikot Jyväskylässä ja viikonloput Helsingissä

Lue juttusarjan aiemmat osat:

Teksti: Roope Huotari
Kuva: Tero Takalo-Eskola

Lainasalkku- ja kassaennustesovellukset ovat budjetoinnin pelastus

Lahden vanhusten asuntosäätiö otti käyttöönsä Kuntarahoituksen lainasalkkusovelluksen ja kassavirtaennusteet. Digitaalisen työkalun ansiosta säätiön budjetin suunnittelu on helpottunut huomattavasti haastavina aikoina.

Lahden vanhusten asuntosäätiö sr (LVAS) edistää Lahdessa seniorien asumista. Säätiö vuokraa esteettömiä ja kohtuuhintaisia koteja asukkaille, jotka ovat täyttäneet 55 vuotta. Valtaosa säätiön 23 asuintalosta sijaitsee kivenheiton päässä Lahden torilta.

– Asunnoissamme viihdytään hyvin, kodit ovat esteettömiä ja palvelut lähellä. Lisäksi työskentelemme yhteisöllisyyden eteen. Taloissamme on kerhohuoneita ja kuntosaleja, ja toisista pidetään huolta. Jos naapurista ei kuulu, asukkaiden aloitteesta on lähdetty usein selvittämään, onko naapurilla kaikki kunnossa, kertoo säätiön talousjohtaja Anne Tuovinen.

Säätiön asunnot ovat suosittuja ja niihin olisi asukkaita jopa jonoksi asti. Ikääntyneiden asumista järjestetään sekä omana toimintana yhteisöllisissä senioritaloissa että eri palveluntuottajien toimesta ympärivuorokautisen palvelun kodeissa. Säätiön omistamissa taloissa asuu seniorien lisäksi myös mm. mielenterveyskuntoutujia.

Kuntarahoituksen digitaaliset työkalut ovat talousjohtajalle ”varsinainen aarre”

– Pienen säätiön talousjohtajana saa tehdä kaikkea. Vastuullani on budjetointi, rahoituksen suunnittelu, jälkilaskenta, ulkoinen laskenta ja kirjanpito. Tarjoamme asuntojen lisäksi kotona asumista palvelevia toimintoja, kuten ateriapalvelua, eli asiakkaiden koteihin vietäviä aterioita, Tuovinen kuvailee.

Kuntarahoituksen digitaalisten palveluiden kautta säätiö hallinnoi rahoitussopimuksiaan, ja seuraa markkinainformaatiota ja talousennusteita samasta paikasta.

– Lainasalkku- ja kassaennustesovellukset ovat varsinaisia aarteita näin talousjohtajan näkökulmasta. Ne ovat auttaneet meitä laatimaan budjetin, jonka ansiosta selviämme taloudellisesti haastavassa ajassa korkojen noustessa ja inflaation kasvaessa.

Ennusteet tarjoavat tärkeää näkyvyyttä korkojen kehitykselle

Säätiö otti Kuntarahoituksen digitaaliset palvelut käyttöön kesäkuussa 2022 pitkän suunnittelun jälkeen. Aiemmin käytössä oli ollut toinen lainahallintaohjelma, joka tarjosi näkymän korkosidonnaisuuksiin ja lyhennyksiin, mutta ei lainkaan ennusteita.

– Tarvitsimme kiperästi näkyvyyttä korkojen käyttäytymiseen ja ennusteita, kun Ukrainassa puhkesi sota ja maailma muuttui yhdessä yössä. Yksin pienehkössä toimintaympäristössä ei ole aikaa hankkia tarvittavia määriä dataa, jotta voisin ennustaa, miten kymmenien lainojen korot käyttäytyvät ja pohtia järkeviä vuokrakorotuksia. Työkalu on ollut oikea pelastus.

LVAS oli aiempina vuosina seurannut Kuntarahoituksen markkinakatsauksia. Sitä myöten myös työkalun ennusteisiin on ollut helppo luottaa.

– Seuraan tarkasti lainasalkun korkoennusteita suhteessa budjettiin ja kassavirtaan. Työkaluun kuuluu kassavirta-analyysi, josta näen lainojen korkokustannukset ja lyhennykset. Se helpottaa vuosittaisen kassavirran suunnittelua. Kun käsittelen kassasta heinäkuun lainahoitokuluja, on hyvä tietää, minkä verran kassasta liikkuu rahaa joulukuussa.

Nopeampaa ja uskottavampaa työtä luotettavan sovelluksen ansiosta

Säätiö suunnitteli työkalun käyttöönoton Kuntarahoituksen kanssa askel askeleelta. Aluksi muutama laina perustettiin yhdessä työkaluun, jotta jatkossa LVAS:n henkilöstön on ollut helppo käyttää sovellusta itsenäisesti. Tuovisen lisäksi sovellusta käyttävät säätiön kirjanpitäjä ja toiminnanjohtaja.

– Sovellus tuo uskottavuutta. Velkavetoisella ja velkavipuisella alalla lainakantamme on säätiön toimintaan nähden suuri, joten luotettavat ennusteet auttavat minua paitsi työssäni myös perustelemaan muille, mitä toimenpiteitä milloinkin kannattaa tehdä. Tein hiljattain esimerkiksi hallitukselle selvityksen lainoista ja sijoituksista ja siitä, miten kassamme riittää.

Tuovisen mielestä työkalun kirkkaimmat hyödyt näkyvät muun muassa budjetoinnissa, ennusteissa, kassavirrassa ja rahoituksen suunnittelussa. Tärkeimmät toiminnot ovat jo tulleet tutuksi, ja uuttakin opeteltavaa on edessä:

– Kuntarahoituksen digitaalisessa asioinnissa voi kuulemma tehdä lainahakemuksen yhteydessä tarjouspohjan muille rahoittajille, mikä on tosi hieno ominaisuus. Samaa työtä ei tarvitse tehdä moneen kertaan, mikä säästää luonnollisesti aikaa. Odotan kovasti, että pääsen kokeilemaan sitä.

Digitaalinen asiointi laajeni lainojen hakemiseen

Kuntatodistuksia ja pidempiä lainoja voi nyt hakea digitaalisesti asiointisovelluksessa. Sovellus on maksuton ja avataan kaikille asiakkaillemme.

Kirjaudu digitaalisiin palveluihin

Kymmenen vuotta kiinteistöleasingia – uusi rahoitusmuoto toi asiakkaille kustannustehokkaan vaihtoehdon ja muutti markkinaa

Kuntarahoituksen kiinteistöleasing täyttää tänä vuonna pyöreitä. Yhtiö toi uuden rahoitusmuodon markkinoille vuonna 2012, ja ensimmäinen kiinteistöleasingsopimus solmittiin seuraavana vuonna. Ensimmäisenä kiinteistöleasingia sai sairaanhoitopiiri uuden keskuskeittiön rakentamiseen. Seuraava kohde oli jätevedenpuhdistamo Varsinais-Suomessa.

Kiinteistöleasing moninkertaisti leasingrahoituksen määrän Kuntarahoituksessa. Ennen vuotta 2013 yhtiö rahoitti leasingilla vain irtaimen käyttöomaisuuden hankintoja sekä siirrettäviä tilaelementtejä. Sen jälkeen leasingia saatettiin myöntää myös kuntien suurimpien investointien, kuten esimerkiksi koulujen ja päiväkotien, rahoitukseen.

– Tavoitteena oli tuoda leasingmarkkinoille lisää vaihtoehtoja, läpinäkyvyyttä ja kilpailua, sanoo Kuntarahoituksen asiakkuuspäällikkö Karl Lintukangas.

”Ketsuppipullon korkki pamahti auki”

Kymmenen vuotta sitten kiinteistöleasingin käyttö oli kunnissa harvinaista. Rahoittajia oli vähän ja hinnat olivat korkeita.

– Leasing oli kallis vaihtoehto. Kuntarahoituksen tulo markkinoille sai muutkin laskemaan hintoja. Tätä nykyä marginaalit ovat aika lähellä tavallista lainarahaa, kertoo asiakkuuspäällikkö Daniel Eriksson.

Uuden rahoitusvälineen suosio kasvoi ensin hitaasti, sitten kertarysäyksellä. Yhtiön leasingkanta kasvoi useita kymmeniä prosentteja vuosi toisensa jälkeen. Eriksson puhuu ”ketsuppipulloefektistä”.

– Kunnissa päätöksiä peilataan aika usein naapurikuntiin tai muihin verrokkeihin. Myös kiinteistöleasing otettiin varovasti vastaan. Taisi mennä vuosi, että saimme ensimmäiset kaupat tehtyä. Mutta sitten kun kentältä alkoi kantautua hyviä kokemuksia, ketsuppipullon korkki pamahti auki, hän naurahtaa.

Myös elinkaarimallin käyttö kuntien toimitilahankkeissa yleistyi samoihin aikoihin. Kiinteistöleasing sopii erityisen hyvin yhteen elinkaarimallin kanssa.

– Elinkaarimallissa kunnille voidaan tarjota 20 vuoden leasingsopimusta 50 prosentin jäännösarvolla. Silloin saadaan rahoitusrakenne, joka vastaa 40 vuoden poistoaikaa. Kustannukset voidaan siis pilkkoa pienempiin osiin kuin lainassa, jossa takaisinmaksuaika on enimmillään 30 vuotta, Lintukangas selventää.

Vuonna 2016 Kuntarahoitus toi markkinoille vihreän rahoituksen ensimmäisenä rahoitusalan toimijana Suomessa. Suosittu vihreä rahoitus kasvatti myös kiinteistöleasingin kysyntää: ensimmäisenä vuonna vihreää kiinteistöleasingia myönnettiin neljään kouluhankkeeseen Hollolassa ja Joensuussa sekä uuteen palvelukeskukseen Hämeenlinnassa.

Kysytty kiinteistöleasing jatkaa kasvuaan

Tätä nykyä Kuntarahoitus rahoittaa kymmeniä kiinteistöleasinghankkeita vuodessa. Yhteensä rahoituskohteita on jo noin 150. Yhtiön leasingkanta on kasvanut kymmenessä vuodessa reilusta kuudestakymmenestä miljoonasta 1,3 miljardiin euroon.

Koulut ja päiväkodit ovat edelleen yleisimpiä kiinteistöleasingkohteita, mutta leasingilla rahoitetaan myös esimerkiksi jätevedenpuhdistamoja, hyvinvointikeskuksia ja paloasemia. Kiinteistöleasingia käytetään etelästä pohjoiseen, joka maakunnassa.

Rahoitetut kohteet ovat pääasiassa uudiskohteita, mutta myös peruskorjaus- ja laajennushankkeita on rahoitettu kiinteistöleasingilla. Voit tutustua Kuntarahoituksen rahoittamiin kiinteistöleasingkohteisiin ratkaisupankissa. (linkki)

Kysyntä jatkaa kasvuaan, uskovat asiakkuuspäälliköt.

– Yleinen trendi on se, että kunnat pohtivat taselainan lisäksi myös muita vaihtoehtoja. Siinä vertailussa kustannustehokas ja indeksikorotuksista vapaa kiinteistöleasing on vahvoilla, Lintukangas päättää.

Kiinteistöleasing

Kuntarahoituksen kiinteistöleasing antaa mahdollisuuden rahoittaa kiinteistöhankkeita perinteisistä rahoitusratkaisuista poiketen. Kiinteistöleasing soveltuu erinomaisesti erilaisten yhteiskunnallisten rakennuskohteiden hankintaan. Tyypillisiä kohteita ovat esimerkiksi koulut, päiväkodit ja monitoimitalot.

Lue lisää Kuntarahoituksen leasingrahoituksesta täällä. (linkki)

Katso video kiinteistöleasingista rahoitusmuotona:

Innovatiivinen hybridilämmitys siivittää Oulun Sivakan uusia kerrostaloja entistä parempaan energiatehokkuuteen

Oulun Sivakka suhtautuu kunnianhimoisesti uusien vuokratalojensa energiatehokkuuteen: A-energialuokka ei ole vain tavoite, vaan minimitaso. Kaukovainiolle rakennettuihin uusiin kerrostaloihin toteutettiin hybridilämmitys, jonka yhtiö toivoo näkevänsä myös laajemmassa käytössä Euroopassa.

Sivakka on Oulun kaupungin omistama vuokratalokonserni, joka tuottaa ja tarjoaa kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja oululaisille. Yhtiömuotoisena toimintaa on tehty 30 vuotta.

– Tällä hetkellä meillä on noin 8 400 vuokra-asuntoa. Oulu kuuluu onnekkaisiin kasvukeskusalueisiin ja siksi kasvatamme parhaillaan asuntokantaamme, Sivakan toimitusjohtaja Raimo Hätälä kertoo.

Sivakka huomioi kohteissaan myös ympäristöarvot. Eräs esimerkki tästä on vuoden 2021 lopulla valmistunut kerrostalo osoitteessa Hiirihaukantie 12 A.

Tehtävänä metsälähiön uudistus

Hiirihaukantie 12 A sijaitsee Oulun Kaukovainion kaupunginosassa. Alue ilmentää hyvin 60-lukulaista suomalaista kaupunkisuunnittelua ja metsälähiöajattelua, Hätälä kertoo. Kaukovainio – tai Kaketsu, kuten alue paikallisesti tunnetaan – on hänen mukaansa varsin tyypillinen metsälähiö: alueella kulkee ympyräkehätie, jonka ulko- ja sisäkehille on rakennettu kerrostaloja.

Alue on aikansa lapsi myös rakennuskantansa puolesta. Kaukovainion keskuksen kiinteistöissä toimivat pitkään ostoskeskus, päiväkoti ja seurakuntakeskus. Nämä rakennukset olivat kerrostalokantaa matalampia ja aikanaan halvalla rakennettuja kohteita, jotka kärsivät muun muassa sisäilmaongelmista. Vuonna 2014 Oulun kaupunki kääri hihat ja käynnisti Kaukovainion keskuksen kehittämishankkeen. Suunnitelma syntyi ideointi- ja arkkitehtikilpailujen pohjalta.

– Ostari, päiväkoti, seurakuntakeskus, sekä joitain kerrostaloja purettiin. Tilalle päätettiin rakentaa marketti, johon tuli myös muita kauppapalveluita. Kerrostalojen tilalle puolestaan lähdettiin toteuttamaan merkittävästi täydennysrakentamista.

Kehitystyöhön toi uuden ulottuvuuden EU:n MAKING-CITY-hanke, jonka tavoitteena on löytää uusia rakennusinnovaatioita ja -ratkaisuja, joita voitaisiin toistaa myös muualla Euroopassa. Hankkeesta tiedusteltiin, olisiko Oulussa kiinnostusta selvittää energiaomavaraisen kaupunginosan toteutusta. Kaukovainion kehitys oli käynnissä, joten intoa löytyi sekä kaupungintalolta että Sivakan toimistolta. Hiirihaukantie 12 valikoitui koerakennuskohteeksi.

Hiirihaukantien keskeisenä innovaationa Hätälä nostaa esiin hybridilämmitysratkaisun, jota on sovellettu myös toisessa Kaukovainion uudiskohteessa, Jalohaukantie 5:ssä. Oulun Energia ja Sivakka hyödynsivät kohteissa lämpöpumpputeknologiaa, kaukolämmön paluulämpöjä sekä erilaisia hukkalämpöjä. Näin pystyttiin painamaan tontin ulkopuolelta tulevan primäärienergian määrä lähes nollaan. Tällä ratkaisulla on heijastevaikutus myös kaukolämmön tuotantolaitoksiin, joissa sähköntuotannon hyötyteho paranee.

Paneelit sinne, mihin paistaa

Hiirihaukantiellä on panostettu talotekniikkaan. Jäteveden lämmön talteenotto, tarkka huoneanturointi, ilmamääräsäätöinen ohjausjärjestelmä sekä maapiiristä tuleva esilämmitys ja -viilennys auttavat kaikki optimoimaan energiankulutusta ja asumisoloja.

– Asensimme myös ulkoseiniin aurinkopaneelit. Vertailimme dataa Jalohaukantie 5:n katolle asennetuista paneeleista: totesimme, että seinäasennus voisi tuoda paremman vuosihyödyn. Oulun korkeudella lumi peittää kattopaneelit kevättalvella pidempään, kun taas seinälle asennetut paneelit tuottavat energiaa jo helmi-maaliskuussa.

Hiirihaukantie 12 A:n aurinkopaneelit on asennettiin katon sijasta seiniin paremman vuosihyödyn saamiseksi.

Myös rakennuksen suunnittelussa on luotettu tehokkaisiin ja hyviksi havaittuihin valintoihin. Pohjapiirrokseltaan Hiirihaukantie 12 A on pistetalotyyppinen, “jopa tylsä, suorakaiteen muotoinen laatikko”, toimitusjohtaja Hätälä nauraa.

– Mutta tällainen rakenne on ikiaikaisen hyväksi ja toimivaksi todettu. Talon vaipparakenteessa kiinnitimme huomiota hyvään eristykseen, jolla minimoidaan ilmavuodot. Rakennus- ja käyttökustannusten optimoinnilla on positiivinen yhteys toisiinsa: vaipparakenteeltaan yksinkertainen talo on paitsi energiatehokas, myös edullinen ylläpitää.

Vihreästi rakennettu, mutta aina myös kohtuuhintainen

Sivakan vihreitä ratkaisuja ohjaavat yhtiön strategia sekä Oulun kaupungin asettamat omistajatavoitteet. Toimitusjohtaja Hätälä pitää Kaukovainion kohteita hienona onnistumisena, koska niissä yllettiin esimerkillisesti ympäristövastuullisuuden tavoitteisiin: energiatehokkuus paranee, hiilijalanjälki pienenee, ja kiertotaloutta edistetään monipuolisesti.

– Etenkin energiatehokkuus parani niin selvästi, että teemme varmasti saman ratkaisun jatkossakin. Toivomme myös, että kaukolämmön paluulämmön hyödyntäminen yleistyisi ratkaisuna MAKING-CITY-hankkeen kautta: se on systeemitasollakin hyvä innovaatio.

Vihreästi rakennettaessakin Sivakka pitää mielessä ydintehtävänsä.

– Hintataso on asukkaillemme ykkösasia, siksi sen on oltava sitä myös meille. Kaukovainiolla se toteutuu: Hiirihaukantiellä esimerkiksi 44,5 neliön kaksion vuokra on 566 euroa ja 65,5 neliön kolmion vuokra 770 euroa eli olemme vapaita markkinoita selvästi edullisempia.

Sivakka pyrkiikin toteuttamaan ympäristöä huomioivat ratkaisut luontevana osana toimivan asuinkohteen suunnittelua. Tästä ajattelusta kertoo myös Hiirihaukantielle yhteiskäyttöön tarkoitettu sähköauto, joka käy hiilineutraalilla pohjoismaisella vesivoimalla. Menopeli mahdollistaa kestävää liikkumista, mutta tuo myös asumismukavuutta.

– Yhteinen sähköauto on selvästi ollut lisä, jonka kätevyyttä moni ei ensi alkuun hoksannut. Datasta näemme, että sen käyttö on kuitenkin koko ajan kasvussa ja maine selvästi kiirii. Se on vähän sellainen piste i:n päälle: kun pelastetaan maailmaa, niin pelastetaan sitten monipuolisesti ja loppuun asti.

Vihreä rahoitus

Kuntarahoitus myöntää vihreää rahoitusta hankkeisiin, joissa syntyy selkeitä ja mitattavia positiivisia ympäristövaikutuksia. Tavallista lainaa tai leasingia edullisempaa vihreää rahoitusta on myönnetty vuodesta 2016, ja tänä päivänä rahoituksen piirissä on lähes 200 hanketta Helsingistä Inariin.

Lue lisää

Teksti: Tuomas Mäkinen
Kuva: Oulun Sivakka

Kuntarahoitus-konsernin puolivuosikatsaus tammi–kesäkuu 2023 on julkaistu: Liiketoiminta kehittyi vakaasti epävarmassa markkinatilanteessa

Konsernin tammi–kesäkuun liikevoitto ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia oli 81 miljoonaa euroa. Se kasvoi vertailuvuodesta, ja oli 9,3 % suurempi kuin vuotta aiemmin.  Liikevoiton kasvuun vaikuttivat vertailukauden kuluihin sisältynyt merkittävä kertaluonteinen kulu sekä korkokatteen runsaan 2 %:n kasvu.

Uuden pitkäaikaisen asiakasrahoituksen määrä pieneni ja oli tammi–kesäkuussa noin 1,9 miljardia euroa. Pitkäaikainen asiakasrahoitus ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia kasvoi 2,8 % ja oli kesäkuun lopussa noin 31,5 miljardia euroa.

Alkuvuoden pitkäaikaisen varainhankinnan määrä kasvoi yli 7 miljardiin euroon. Kuntarahoitus päätti maksaa takaisin katsauskaudella Euroopan keskuspankin kohdennettuun pidempiaikaiseen rahoitusoperaatioon (TLTRO III) liittyvät velat, joiden yhteismäärä oli 2 miljardia euroa.

Konsernin kokonaislikviditeetti on erittäin vahva. Venäjän hyökkäyssodan ja inflaatio-odotusten aiheuttaman epävarmuuden vuoksi konserni on varautumistoimenpiteenä ylläpitänyt normaalia suurempaa likviditeettipuskuria.

Konsernin vakavaraisuus on erittäin vahva ja oli kesäkuun lopussa 101,3 %. Konsernin vähimmäisomavaraisuusaste vahvistui edelleen, ja se oli kesäkuun lopussa 11,9 %.

– Markkinaturbulenssi ei ole suoraan vaikuttanut Kuntarahoituksen liiketoimintaan. Varainhankintamme on pysynyt vakaana ja pääsymme pääomamarkkinoille on ollut vahvaa koko alkuvuoden ajan. Olemme tänäkin vuonna, yhä jatkuvan epävarmuuden keskellä, toteuttaneet perustehtäväämme ja pystyneet takaamaan asiakkaillemme edullisen rahoituksen, kommentoi Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio.

Konserni julkaisee tiistaina 8.8.2023 Pilari III -selvityksen, joka koskee konsernin riski- ja vakavaraisuustietoja.