Kuntarahoituksen rahoittamista asuntohankkeista jo 63 prosentille myönnettiin kestävää rahoitusta vuonna 2023
Vuonna 2023 jopa 63 prosenttia Kuntarahoituksen asuntosektorille myöntämistä asuntolainoista oli vihreää tai yhteiskunnallista rahoitusta. Kestävän rahoituksen osuuden kasvattaminen ja rahoitettujen kiinteistöjen päästöjen vähentäminen ovat Kuntarahoituksen viime syksynä julkaiseman kestävyysohjelman keskeisimpiä tavoitteita.
Yhä useampi asunto Suomessa rakennetaan ja rahoitetaan kestävästi, ja viime vuonna kestävän rahoituksen osuus kuntien vuokrataloyhtiöiden ja yleishyödyllisten asuntotoimijoiden asuntorakentamisen rahoituksesta oli suurempi kuin koskaan.
– Vihreää ja yhteiskunnallista rahoitusta myönnettiin viime vuonna ennätyksellinen määrä. Yhä useampi asiakkaistamme on ottanut kunnia-asiakseen toteuttaa hankkeensa kestävästi; ympäristön, ilmaston ja yhteiskunnallisen hyödyn huomioiden, kertoo Kuntarahoituksen asuntoasiakkuuksista vastaava asiakkuuspäällikkö Päivi Petäjäniemi.
Aloimme tarjota vihreää rahoitusta ensimmäisenä Suomessa vuonna 2016 ilmasto- ja ympäristöystävällisiin hankkeisiin. Yhä useampi rakennushanke toteutetaan nykyään A-energialuokassa, mikä on vihreän rahoituksen viitekehyksessämme lainan myöntämisen lähtökohta.
– Olimme varmasti ensimmäisiä, joilta asiakkaamme kuulivat vihreästä rahoituksesta, ja olemme pitäneet aihetta sitkeästi esillä sitkeästi siitä lähtien. Vuonna 2020 aloimme tarjota lisäksi yhteiskunnallista rahoitusta, joka painottaa rakennettavan kohteen yhteiskunnallisia hyötyjä. Asiakkaillamme on kykyä ja tahtoa rakentaa kestävästi, ja heillä on kattavat tiedot vaihtoehtoistaan. He hakevat kestävää rahoitusta nykyään oma-aloitteisesti myös saadakseen hankkeilleen näkyvyyttä. Myös rakennettavien kotien asukkaat vaativat yhä enemmän energiatehokkaita ja kestäviä asumisratkaisuja.
Tuleva kestävyysraportointia koskeva sääntelykehitys (CSRD) ohjaa jo erityisesti suurempia asuntotoimijoita kestävämpien hankkeiden toteuttamiseen. Myös rahoittajiin kohdistuu yhä tarkempia vaatimuksia asiakkailta kerättävien tietojen suhteen.
– Yhteinen haaste on tiivistänyt yhteistyötä ja sparrailua asiakkaidemme kanssa entisestään. Markkinoilla haetaan vielä yhtenäisiä raportointikäytäntöjä, joiden kehittämisessä verkostot, kuten Kova ry ja Green Building Council, ovat korvaamattomia, Petäjäniemi kertoo.
Asuntotoimijat ovat edelläkävijöitä vihreän rahoituksen lisäksi myös yhteiskunnallisessa rahoituksessa. Sitä myönnetään hankkeisiin, jotka edistävät yhdenvertaisuuden, yhteisöllisyyden, hyvinvoinnin tai alueen elinvoiman toteutumista. Näidenkin hankkeiden myöntämisedellytyksissä huomioidaan myös ilmasto- ja ympäristöystävällisyys.
– Asiakkaamme suunnittelevat asumista yhä enemmän kokonaisuutena, ja tämä näkyy hyvin esimerkiksi erityisryhmien hankkeissa. Kaikille opiskelijoille halutaan mahdollistaa oma asunto, mutta yhteistiloihin panostetaan yhä enemmän, mikä edistää yhteisöllisyyttä ja torjuu yksinäisyyttä. Asukkaille tarjotaan myös erilaisia palveluita, kuten yhteiskäyttöautoja tai asukasneuvontaa.
Vaikka asuntosektorin toimijat ovat jo edelläkävijöitä kestävässä rakentamissa, näkee Petäjäniemi tulevaisuuden kehityksessä myös haasteita. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen Aran tehtävänä on arvioida valtion tukeman rahoituksen kohtuuhintaisuutta, mutta sen tapa arvioida tätä ennen kaikkea rakentamiskustannuksiin perustuen voi olla este elinkaariviisaiden hankkeiden toteuttamiselle. Rakentamisvaiheen aikaisten kustannusten sijaan painopisteen olisi hyvä olla rakennusten koko elinkaaren aikaisissa kustannuksissa.
– Asiakkaamme ovat uskaliaita ja haluavat kokeilla uutta. Heillä on tahtoa ja kunnianhimoa rakentaa koko elinkaaren ja rakennusketjun vaikutukset huomioivia hankkeita, mutta tällöin kustannukset voivat rakennusvaiheessa olla suurempia ja hyöty näyttäytyä vasta pitkällä aikavälillä, esimerkiksi säästyneinä energiakustannuksina.
Petäjäniemi on myös huolissaan valtion roolin mahdollisesta vähenemisestä asuntorakentamisessa.
– Asiakkaillamme on valtava rooli hyvinvointiyhteiskunnan edellytysten turvaamisessa sekä koko Suomen ilmastotavoitteisiin pääsemisessä, ja myös Aralla olisi myös mahdollisuus nostaa rooliaan kestävän rakentamisen edistämisessä. Jos valtion rooli kohtuuhintaisen asuntotuotannon tukemisessa vähenisi tulevaisuudessa, niin kysymys kuuluu, että ovatko vapaarahoitteiset, niin sanotut kovan rahan toimijat yhtä kunnianhimoisia rakentamaan yhteiskunnan, ilmaston ja ympäristön kannalta kestäviä koteja?
Kestävyysohjelmamme keskeisenä tavoitteena on nostaa kestävän rahoituksen osuutta
Syksyllä 2023 Kuntarahoitus julkaisi ensimmäistä kertaa kestävyysohjelman, jossa asetimme pitkän aikavälin tavoitteet vastuullisuustyöllemme. Vastuullisuustyömme tärkeimpinä teemoina on vauhdittaa vihreää siirtymää sekä mahdollistaa hyvinvointiyhteiskunnan edellytyksiä.
Yksi keskeisimmistä tavoitteistamme on kestävän rahoituksen osuuden kasvattaminen kolmasosaan vuoteen 2030 mennessä. Yhteiskunnallisen ja vihreän rahoituksen osuus kaikesta Kuntarahoituksen myöntämästä pitkäaikaisesta rahoituksesta oli vuoden 2023 lopussa 21,3 prosenttia.
– Kuntarahoituksen asiakkailla on merkittävä rooli Suomen ilmastotavoitteisiin pääsemisessä. Suurin positiivinen vaikutuksemme syntyykin liiketoimintamme eli tarjoamamme rahoituksen kautta, kertoo vastuullisuuspäällikkö Mikko Noronen.
Asetimme ensimmäistä kertaa myös päästövähennystavoitteen rahoittamillemme kiinteistöille. Tavoitetasomme on 8 kgCO₂/m² vuoteen 2035 mennessä, mikä merkitsee 38 prosentin vähennystä vuoden 2022 tasoon verrattuna.
Kestävyysohjelman laatimisen yhteydessä kasvatimme vihreästä rahoituksesta myönnettävän marginaalialennuksen maksimimäärää yhtenä kannustimena yhä kestävämpiin rakennushankkeisiin.
